Onko sinulla matikka- vai kielipää? Harjoittelemalla voit saada molemmat

Matemaattinen lahjakkuus ei sulje pois kielellistä lahjakkuutta, vaikka monet usein niin luulevatkin.

Omat vahvuudet
Muistikuva.
Vasemmassa aivopuoliskossa tapahtuu enemmän kielellistä oppimista ja oikeassa matemaattista.Jyrki Lyytikkä / Yle Uutisgrafiikka

Ihmisiä jaotellaan usein joko hyviin matikkapäihin tai kielellisesti lahjakkaiksi. Monesti myös ajatellaan, että nämä taidot eivät kulje käsi kädessä, vaan se on joko–tai.

Helsingin yliopiston yliopisto-opettaja Jari Lipsanen tunnistaa tämän ajattelutavan, mutta ei missään nimessä allekirjoita sitä.

– Kielellisten ja matemaattisten aineiden koulumenestys on yhteydessä toisiinsa aina lukion kirjoituksiin asti.

Tikan koulun liitutaulu
Tenho Tornberg / Yle

Niin kuin vanha sananlasku sanoo, kukaan ei ole seppä syntyessään. Tämä olisi Lipsasen mielestä kaikkien hyvä muistaa.

Hänen mielestään sellainen ajattelutapa, ettei voi olla hyvä esimerkiksi matematiikassa, koska on hyvä kielellisesti, on vahingollinen.

– Se on ennen kaikkea harjoittelukysymys. Henkilö, joka pitää itseään matemaattisesti lahjattomana, pystyy kuitenkin varsinkin peruskoulu- ja lukiotasolla omaksumaan ja oppimaan kaikki tarvittavat tiedot harjoittelun avulla.

Se mihin panostetaan, luonnollisesti näkyy hyvinä tuloksina.

Jari Lipsanen

Mistä sitten johtuu, että useat jaottelevat itsensä matemaattisesti tai kielellisesti lahjakkaan muottiin?

Lipsanenkaan ei kiellä, etteikö ihmisillä olisi luontaisia taipumuksia olla hiukan parempi esimerkiksi jossain tietyssä kouluaineessa. Taipumus johonkin lahjakkuuteen saattaakin olla alkusysäys ajatukselle, että se onkin ainoa asia, missä olen hyvä.

– Koulussa helposti panostetaan niihin aineisiin enemmän, joissa tuntee olevansa kaikkein vahvimmillaan. Se, mihin panostetaan, luonnollisesti näkyy hyvinä tuloksina, Lipsanen summaa.

Motivaatio on tärkeintä

Lipsasen mielestä olisi syytä kiinnittää huomiota enemmän siihen, miten oppilaita saataisiin motivoitua myös sellaisiin aineisiin, joihin heillä ei välttämättä ole niin paljon innostusta.

– Monet opiskelijani ovat kuvanneet sitä sillä tavalla, että jossain vaiheessa opintoja opetusmenetelmät ovat olleet sellaisia, että motivaatio on yksinkertaisesti loppunut. Oppilas ei ole enää ymmärtänyt, miksi tällaisia asioita ylipäätään pitää opiskella.

matematiikkaa koulussa.
Jari Lipsasen mielestä opettajien tulisi kiinnittää enemmän huomiota opetusmenetelmiinsä etenkin matematiikan opettamisessa. Henrietta Hassinen / Yle

Jotta motivaatiota saataisiin ylläpidettyä, tulisi matematiikan opetusmenetelmiä Lipsasen mukaan muuttaa. Hänen mielestään nykyinen opetustapa on irrallaan käytännön elämästä.

– Opetetaan asioita, joita ei täysin pystytä linkittämään hyötyihin käytännön elämässä.

Se, kumpi aivopuoliskoista on vahvempi ja hallitsevampi, ohjaa omaa kykyrakennetta.

Kirsi Valkonen

Jyväskylän yliopistotutkija ja lukututkija Kaisa Leino on samaa mieltä Lipsasen kanssa. Hänen mielestään kouluissa aletaan käsitellä aivan liian myöhään sitä, mitä hyötyä eri opeista on esimerkiksi työelämässä.

– Pitää miettiä esimerkiksi sitä, millaista hahmottamista ja millaisia laskutoimituksia tarvitaan vaikkapa ohjelmoinnissa, Leino summaa.

Jari Lipsanen ajattelee, että motivaation säilyttämiseksi jonkinlaiset tasoryhmät voisivat olla hyvä idea, jotta pystyttäisiin tarjoamaan haasteita kaikentasoisille henkilöille.

– Pitäisi tietenkin päästä siirtymään tasolta toiselle, jos huomataan jotain ongelmia tai kehitystä.

Kajaanin keskuskoululla tämän tyyppinen järjestelmä on jo käytössä. On ollut jo viimeiset 20 vuotta, kertoo opettaja Sinikka Peltomäki.

kirjoittaminen
Kajaanin keskuskoululla on käytössä matematiikan opettamisessa joustoryhmät.Niko Mannonen / Yle

Keskuskoululla on käytössä kolmen eri tason ryhmää: edistyneet, normaalitasoiset ja hitaammin oppivat. Sen lisäksi on tarjolla erityisopetusta sitä tarvitseville, sekä tukiopetusta. Ryhmäjaottelu on käytössä 7.–9.-luokkien oppilaille ja pelkästään matematiikan opetuksessa.

– Vähän hitaammin etenevät oppilaat voivat loistaa omassa ryhmässään ja edetä omalla tasollaan. Heidän kanssaan, jotka ovat nopeampia laskijoita, voidaan syventää asioita ja valmistella esimerkiksi lukioon menoa.

Oppilaat voivat siirtyä ryhmästä toiseen riippuen siitä, miten heidän opintonsa sujuvat.

Sanan lukeminen on maailman lukemista.

Kaisa Leino

– Meillä on tapahtunut siirtoja alimmasta ryhmästä ylimpään. Kun muutaman oppilaan ryhmässä oppilas saa kiinni siitä, mistä on kyse, niin he saattavatkin innostua matematiikasta ja voivat päästä syventäväänkin ryhmään.

Peltomäen mukaan sekä koulu, oppilaat että huoltajat ovat olleet tyytyväisiä kyseiseen järjestelyyn.

Lahjakkuus löytyy aivopuoliskoista

Vaikka yksi lahjakkuus ei sulje ulos toista, löytää ihminen usein jo varhaisessa vaiheessa omat vahvuutensa. Yhdellä se on liikunnallista, toisella matemaattista ja jollain kielellistä vahvuutta.

Neuropsykologian erikoispsykologi Kirsi Valkonen kertoo, että synnynnäiset vahvuudet johtuvat osittain aivoista. Ihmisellä on kaksi aivopuoliskoa: oikea ja vasen. Valkonen kertoo, että vasen aivopuolisko on enemmän kielellinen, looginen ja järkeen perustuva. Oikea taas on visuaalinen, emotionaalinen, luova ja intuitiivinen.

– Voisi ajatella, että lukuaineiden oppiminen lukemisen, kuuntelemisen ja kielen avulla tapahtuu enemmän vasemmassa aivopuoliskossa. Matemaattisiin aineisiin liittyvät asiat taas ovat enemmän oikeassa aivopuoliskossa.

– Se, kumpi aivopuoliskoista on vahvempi ja hallitsevampi, ohjaa omaa kykyrakennetta. Molempia aivopuoliskoja kuitenkin tarvitaan.

Kaisa Leino näkee asian niin, että kielellisesti ja matemaattisesti lahjakkaiden erona on myös se, miten he ymmärtävät asioita.

– Matemaattisesti lahjakas pystyy hahmottamaan kolmiulotteisuuksia ja toisiinsa liittyviä suhteita hyvin abstraktilla tasolla. Kirjallisesti lahjakas taas yleensä hahmottaa ehkä maailmaa paremmin.

Koululainen kirjoittamassa vihkoon.
Kirsi Valkonen sanoo, että älykkyyttä on monenlaista.Yle

Leino siteeraa kuuluisaa kasvatusfilosofi Paulo Freireä: "Reading the word is reading the world."

– Sanan lukeminen on maailman lukemista. Kirjallisuus on yksinkertaisuuden ja koskettavuuden kautta erilaista. Matematiikkaan liittyy abstraktius, joten sitä kautta on vaikeampi hahmottaa, miten se koskettaa maailmaa.

Älykkyyttä on monenlaista ja ihmisillä on erilaisia kykyalueita. Myös Kirsi Valkonen haluaa painottaa tätä.

– Itselle on tärkeää tietää ja tuntea ne omat vahvuusalueensa ja myöskin heikommat osa-alueensa. Niihin heikoimpiin osa-alueisiin voi keksiä kompensaatiokeinoja, jos siitä on elämässä jotakin haittaa.