Turvallisuusalan asiantuntija: "Tulemme kohtaamaan kauhistuttavia tekoja myös Suomessa"

Tero Haikaran mukaan Suomessa on edelleen paljon suurempi riski kuolla liikenteessä kuin yksittäisen terroriteon kohteena. Se ei silti poista sitä, etteikö terroritekoja vastaan pidä valmistautua.

A-teema
Tero Haikara
Antti Lempiäinen / Yle

Turvallisuusalan asiantuntija, Gothia Protection Finland Oy:n toimitusjohtaja Tero Haikara Riihimäeltä on entinen poliisi ja Afganistanissa ja Kosovossa työskennellyt rauhanturvaaja. Hänen mukaansa Euroopassa on ollut jo pitkään turvallisuushaasteita.

Kun puhutaan terrorismista, samaan hengenvetoon mainitaan usein maahanmuutto. Haikara ajattelee toisin. Hän on itsekin maahanmuuttaja Ruotsista vietettyään lapsuutensa Tukholman pahamaineisessa lähiössä

– En halua olla vetämässä yhtäläisyysviivaa terrorismin ja maahanmuuton välille. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa, niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Terrorismi on raukkamaista väkivaltaa, joka kohdistuu viattomiin ihmisiin. Sitä tekevät kaikki, joilla on siihen liittyvä mielenlaatu. Se ei liity ihonväriin eikä uskontoon.

Väkivallanteoista ei päästä eroon

Haikara viittaa Supon terrorismin uhka-arvioon (siirryt toiseen palveluun) vuodelta 2015 ja sanoo, että myös meillä terrorismin uhka on olemassa.

– Yksittäisen tekijän aiheuttama uhka, eli väkivallanteko yleisöjoukkoon, sen riski lisääntyy ja se on fakta. Sen kanssa pitää vaan oppia elämään. Näitä tapahtuu, niitä tulee tapahtumaan ja niistä ei oikeasti päästä eroon. Tulemme kohtaamaan uusia uhkia ja kauhistuttavia tekoja myös Suomessa.

Pelolle ei pidä antaa valtaa -lause on jo kulunut sarkastiseksi heitoksi, jota viljellään iskujen jälkimainingeissa etenkin sosiaalisessa mediassa tarkoituksena pilkata suvaitsevaisesti ajattelevia. Mutta Haikara käyttää lausetta aidosti, ilman viisastelun makua.

– Iskuista johtuvalle pelolle ei pidä antaa valtaa: pitää pyrkiä ymmärtämään, miksi näin käy. Niitä ei pidä demonisoida, päinvastoin ne pitää rationalisoida sille tasolle, mille ne kuuluvat.

– Suomessa on edelleen paljon suurempi riski kuolla liikenteessä kuin yksittäisen terroriteon kohteena. Se ei silti poista sitä, etteikö terroritekoja vastaan pidä valmistautua niin yksilötasolla kuin kansallisella tasolla.

Eriarvoistuminen radikalisoi

Haikaran mukaan Suomessa eriarvoistuminen ja kunnioituksen puute johtavat keskusteluilmapiirin kireytymiseen, radikalisoitumiseen ja väkivallantekoihin.

– Jos keskustelu polarisoituu liikaa, ei kyetä kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisen ajatusta, vaan siitä tulee halveksuvaa. Silloin ollaan lähellä radikalisoitumista. Aito ymmärtämys on kaikessa turvallisuustyössä a ja o.

THL:n analyysin (siirryt toiseen palveluun) mukaan pieni- ja suurituloisten alueellinen eriytyminen suurimmilla kaupunkiseuduilla on vahvistunut.

– Suomessa eriarvoistuminen on tosiasia. Isommissa kaupungeissa varakkaat asuu omilla alueillaan, köyhät omillaan ja maahanmuuttajat vielä omissaan, tämä ei ole hyvä kehitys millään tasolla, Haikara muistuttaa.

Turvapaikanhakijat syntipukkeja

Tukholmassa mies ajoi 7. huhtikuuta kuorma-autolla ensin ihmisten päälle kävelykadulla ja lopuksi tavaratalon seinään. Viisi kuolonuhria vaatinutta tekoa tutkitaan terrori-iskuna. Teon tunnustanut uzbekistanilainen epäilty Rakhmat Akilov oli hakenut turvapaikkaa Ruotsista, mutta saanut kielteisen päätöksen ja määrätty käännytettäväksi.

Aiheuttaako maahanmuutto tai turvapaikanhakijoiden suuri määrä turvallisuusuhan Euroopassa? Haikara puhuu maltillisesti.

– Meillä on aika iso pakolaisaalto tullut Eurooppaan, ja se osuu tosi ikävään rakoon, kun Euroopassa ei mene muutenkaan hyvin. Saattaa tulla yhtäläisyysviivoja sellaisten ilmiöiden äärelle, jotka eivät kuitenkaan korreloi.

– Ollaan kovien haasteiden edessä ja nyt tulee helppo syntipukki. Luulen, että meillä on paljon isompia ongelmia kuin näin mustavalkoisesti määriteltävä ongelma.

Tukholman tapaus oli terroriteko sinä mielessä, että se oli väkivallanteko, joka kohdistui yleisöjoukkoon, mutta oliko se terrorismia? Ei Haikaran mielestä.

– Isis taas on fundamentalistinen järjestö, jolla on tietynlainen agenda ja he toteuttavat ismejä eli terrorismia, jolla on tarkoitus vaikuttaa päätöksentekoon – ja siihen meidän pitää laittaa hanttiin. Mutta se ei tarkoita, että kaikki islaminuskoiset olisivat jotenkin vaarallisia tai terrorismiin taipuvaisia, sen enempää kuin kaikki suomalaisetkaan ovat puukkotappeluihin taipuvaisia: toki osa on, mutta suurin osa ei.

Yhteenkuuluvuus ehkäisee väkivaltaa

Väkivallan ehkäisemiseksi Haikara esittää erilaisia keinoja, kuten työllistämiskynnyksen madaltamista.

– Meidän pitäisi jotenkin kyetä saamaan ihmisistä kiinni ennen kuin he putoavat kelkasta. Mielekästä tekemistä, jotta itsekunnioitus ja arkipäivän rutiinit ovat kohdallaan, yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tai jalkapalloa, mitä vaan kohtaamista, vaikka ilman yhteistä kieltä.

Suomessa osataan tehdä väkivaltaa ihan ilman ulkomaalaisiakin, hän muistuttaa.

– Väkivalta on väärin: ihan sama kuka sitä tekee, sitä pitää vastustaa. Keskustelu, kouluttautuminen, ymmärryksen lisääminen, ja jos ei kykene lopettamaan väkivaltaa, meillä on oikeusjärjestelmä, joka hoitaa väkivaltaisten ihmisten loppukäsittelyn.

Virheistä voi aina oppia ja viisaammat osaavat ottaa oppia muitten virheistä, Haikara sanoo.

– Vilpittömästi toivon, että Suomessa ei toisteta samoja virheitä mitä kaikkialla muualla Euroopassa. Valtiotasolla palataan siihen, että ihmiset eivät jäisi yksin, ettei ihminen tunne ulkopuolisuuden tunnetta. Kyllä me pärjätään ja toivoa paremmasta pitäisi kaikilla olla!