Kännykkäsi on vain leikisti langaton – kun johto katkeaa, olet liemessä

Meistä on tullut lyhyessä ajassa riippuvaisia langattomista verkoista. Ne ovat silti hyvin haavoittuvia toimintahäiriöille. Yhä lisääntyvä laitteiden etäohjaus verkon kautta mutkistaa tilannetta entisestään.

langattomat verkot
Sähkölinjan korjausta Asta-myrskyn jäljiltä.
Yle

”Kovien pakkasten takia tilanne sähköhäiriöiden vaivaamassa Suomessa alkaa olla hälyttävä. Viranomaisilla ei ole kuolonuhrien määrästä tarkkaa tietoa. Tilannetta vaikeuttaa viestiliikenneyhteyksien menetys.”

Näin dramaattiseksi kuvailee Ilkka Remeksen trilleri Jäätyvä helvetti kaaoksen, joka syntyy, kun sähkönsyöttö Suomessa romahtaa.

Tohtoriksi väittelevä diplomi-insinööri Joonas Säe on kuullut viime aikoina monta viittausta kyseiseen romaaniin. Säe on saanut juuri valmiiksi väitöskirjansa (siirryt toiseen palveluun)langattomien verkkojen haavoittuvuudesta. Tavallisin laajan häiriön syy on – mikäpäs muu kuin sähkökatko.

Harmaassa arjessa sähkökatko Suomessa ei johdu romaanin tapaan vieraan vallan attentaatista – vaan myrskytuulesta. Joka vuosi se kaataa jossain päin Suomea metsää ja katkoo sähkölinjoja. Vahinkoja syntyy varsinkin silloin, kun myrsky osuu sulan maan aikaan, jolloin puiden juuristot ovat herkempiä pettämään.

Joonas Säe, Tampereen teknillinen yliopisto
Tampereen teknillisen yliopiston tohtorikoulutettava Joonas Säe tutkii väitöskirjassaan langattomien verkkojen haavoittuvuuksia.Sanna Schildt / TTY

Kännykkäsi roikkuu johdon päässä

Moni ei tule ajatelleeksi, että langattomasti toimiva kännykkä on oikeasti langaton usein vain satoja metrejä. Sen jälkeen lähin verkon tukiasema poimii puhelusi ja siitä eteenpäin viesti kulkee johdoissa, jotka tarvitsevat verkkosähköä.

Sähkökatko on kännykän tukiasemalle yhtä kohtalokas kuin kotona hurisevalle pakastimellekin – tai ainakin melkein. Tukiasemissa on varavoima-akut. Niiden avulla osan asemista pitäisi sähkökatkon jälkeen jaksaa toimia vielä parista neljään tuntiin. Usein eivät jaksa.

Nainen mobiililaitteella verkossa.
Kännykkä on langaton vain käyttäjälleen. Viestit kulkevat tietoverkoissa johtoja pitkin.Ismo Pekkarinen / AOP

Paniikki kuormittaa verkkoa

Joonas Säe on väitöskirjassaan dokumentoinut, mitä langattomalle puhelinliikenteelle tapahtuu, kun sähköt ovat poikki. 12 tunnin sähkökatkon aikana puheluiden määrä lisääntyy pahimmillaan 73 prosenttia ja tekstiviestejä lähetellään 84 prosenttia enemmän kuin normaalisti.

– Se on ihan luonnollista. Kun sähköt katkeavat, huolestuneet ihmiset soittelevat toisilleen ja tekevät vikailmoituksia sähkölaitoksille. Puhelut kuormittavat matkapuhelinverkkoja ja sen vuoksi varavoima riittää entistä lyhyemmän aikaa, Säe sanoo.

Vielä pahempaa on, jos sähkökatkoon liittyy joku erityinen hätä tai suuronnettomuus. Silloin huolestuneiden ihmisten kännykän käyttö kasvaa räjähdysmäisesti.

Sähkönjakelu ja langaton verkko tarvitsevat toisiaan

Sähkömies huoltaa linjaa, jonka päälle lumi on painanut oksan.
Sähkökatkosta voi alkaa ongelmien kierre. Jos katkos kaataa langattoman verkon, se haittaa puolestaan sähkönsyötön korjaamista.Tommi Parkkinen / Yle

Sähkönjakelulla ja tietoverkoilla on myös hankala riippuvuussuhde. Osa sähköverkkojen toiminnoista on automatisoitu ja usein nämä toiminnot ovat langattomia. Kun sähkönsyöttö sitten vaikka myrskytuhojen vuoksi katkeaa, maastossa olevaa huoltoryhmää ei voi päästää töihin, ennen kuin vauriokohta tiedetään jännitteettömäksi.

Ollaan tilanteessa, jossa sähkönsyötön etäohjaus tai edes kännykkäpuhelu maastoon ei onnistu. Turvallisuuden varmistaminen sujuu hyvin hitaasti. Pahimmillaan se tarkoittaa sitä, että huoltoryhmä ajaa autolla keskusvalvomoon ja tarkistaa korjauskohteen turvallisuuden suusanallisesti – sitten takaisin maastoon ja hommiin. Ja seuraavassa kohteessa sama peli.

– Tilanne on nurinkurinen. Sähkönsyötön häiriö voi kaataa matkapuhelinverkon, mutta matkapuhelinverkon kaatuminen tekee puolestaan sähkönsyötön korjaamisesta hyvin hidasta ja vaikeaa. Se on eräänlainen ongelmien kierre, Säe selittää.

Riippuvuutemme langattomista verkoista pahenee

Olemme nykyään hyvää vauhtia siirtymässä niin sanottuun esineiden internetin aikaan. Se tarkoittaa, että yhä useammat laitteet ja kulutustavarat toimivat verkon etäohjauksessa - usein langattomasti.

Joonas Säe ennustaa, että esineiden internet ja langattomien verkkojen haavoittuvuus tuo tullessaan murheita.

– Nämä verkot ovat kehittyneet aika nopeasti, olemme rakentaneet paljon palveluja niiden päälle. Varautuneisuus poikkeustilanteisiin laahaa perässä. Sellainen kehitys on ollut kyllä havaittavissa, Säe sanoo.

Turvaranneke.
Esineiden internet tarkoittaa, että yhä useammat laitteet kommunikoivat langattomien verkkojen kautta.Tenho Tornberg / Yle

Monet tärkeät laitetoiminnot ovat jo nyt langattomasti etäohjattuja, mutta silti haavoittuvia verkkojen häiriöille. Säe kertoo esimerkkinä vanhusten turvarannekkeet, jotka toimivat langattomasti.

Tulevaisuudessa esineiden internet ja langattoman verkon häiriö voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sairaanhoidon etätarkkailussa oleva potilas katoaa yhtäkkiä näytöltä, tai autosi ei käynnisty, koska ajotietokoneen pilvipalvelun kautta tekemä turvatarkastus ei onnistu.

Erityisen hankalia näistä häiriöistä tekee se, että tavallisen ihmisen on vaikea varautua millään tavalla niitä vastaan.

– Voi vain jotenkin yleisesti varautua siihen, että matkapuhelinverkkoa ei ole saatavilla. Se pelastusviranomaisten vanha ohje, että joka kodissa tulisi olla patterilla toimiva matkaradio, on yhä pätevä, Säe naurahtaa.