Yllättävä tieto ledilampuista: lamppuja ei saatu rikki kuuden vuoden kestotestissä

Laadukkaat ledilamput kestävät ainakin miljoona sytytystä ja pitävät kirkkautensa ylivoimaisen pitkään, selvisi saksalaistestistä.

ledit
Erilaisia kierrekantalamppuja Saksan tuotetestausäätiö Stiftung Warentestin kestotestissä.
Erilaisia kierrekantalamppuja Saksan tuotetestausäätiö Stiftung Warentestin kestotestissä.Stiftung Warentest

Saksan riippumaton tuotetestaussäätiö Stiftung Warentest poimi vuosina 2011 sekä 2013 kymmenen parasta testaamaansa ledilamppua ja päätti selvittää, kestävätkö lamput valmistajien lupaamat 15 000 tai jopa 30 000 käyttötuntia.

Kestotesti lopetettiin nyt ja lamput voivat edelleen hyvin. Testipenkissä olleet lamput eivät menneet rikki noin miljoonasta sytytyksestä ja sammutuksesta. Lamput valaisivat myös jopa 45 000 tuntiin saakka joko täysin alkuperäisellä tai vähintään 80 prosenttisella kirkkaudella.

Kirkkaudessa testitulos onkin ylivoimainen verrattaessa kodeissa yleisesti käytettäviin energiansäästö- eli pienoisloistelamppuihin. Niiden kirkkaus himmenee usein jo 6 000 käyttötunnin jälkeen. Monet eivät testissä edes kestäneet kuutta tuhatta tuntia.

Vuoden 2011 ledilampuista kaksi parasta olivat Osram Prathom Pro Classic A 80 sekä Philips MyAmbiance. Lamppujen kestosta saa käsityksen, kun muistaa, että vuodessa on 8 760 tuntia. Kolmen tunnin vuorokautisella käytöllä testilamput olisivat teoriassa olleet käytössä 41 vuotta.

Ledeihin vaihto kannattaa jo nyt

Ledit ovat kehittyneet valtavasti sitten vuosien 2011 ja 2013. Samalla niin E-kierrekantaisten kuin muidenkin kotikäytössä olevien ledilamppujen hinnat ovat pudonneet selvästi.

Toimisto- ja työpaikkojen valaistuksena loisteputki tulee vielä sinnittelemään pitkään. Vaihto ledeihin vaatii melkein aina valaisinjärjestelmän uusimista, jonka vuoksi vaihto ajoitetaan yleensä isompien tilaremonttien yhteyteen.

Pitkän loisteputken kantaan sellaisenaan sopivia ledilamppuja on olemassa, mutta käyttäjäkokemukset ovat olleet ristiriitaisia. Ahtaassa putkessa ledilamppu kärsii esimerkiksi lämpöongelmista. Ja liika lämpö rikkoo lampun ennenaikaisesti.

Kotona energiansäästölamput kannattaa sen sijaan korvata ledeillä sitä mukaa, kun vanhat lamput rikkoutuvat. Erittäin energiatehokkaat ledit sopivat melkein kaikkialle paitsi lämpimään saunaan.

Saksalaistestin perustella nopeasti syttyvät ledit soveltuvat erityisen hyvin liiketunnistimen kanssa käytettäviksi. Ne kestävät jatkuvaa syttymistä.

Fotometri
Lamppujen kirkkautta mitataan fotometrillä.Stiftung Warentest

Kestävää haluava valitsee tunnetun valmistajan lampun

Kaikki ledilamput eivät ole laadukkaita. Jos asiantuntijaa ei ole saatavilla lamppuostoksilla, kannattaa lampuksi valita mieluummin kallis kuin halpa. Ledilamppu on monimutkainen kokonaisuus, jossa laatu maksaa.

Muutaman euron säästö ei kannata, jos hyvälaatuisen lampun eliniänodote on näinkin pitkä. Halvassa lampussa valo saattaa lisäksi väreillä. Sellaisesta lampusta ei kukaan tykkää.

Laatua voi arvioida myös itse lamppua silmäilemällä. Jos osien istuvuus ei näytä täydelliseltä tai lampun liimaukset ovat suuripiirteisiä, ei lampun sisälle näkymättömiin jäävissä ledikomponenteissa ja verkkovirran ledeille sopivaksi muuttavassa muuntajassakaan ole panostettu laatuun.

Ja halvassa ongelmana on jälleen kerran lämpö. Esimerkiksi 15 watin ledilampusta jopa 10 wattia on lämpöä, joka pitää saada johdettua ulos. Jos lämpö ei kunnolla poistu, on luvassa lyhytikäinen ilo.

Ledivastaisuus perustuu vanhaan tietoon

Kun ledit yleistyivät vuosikymmen sitten, ne synnyttivät vain kalvakkaa valoa. Ledien sininen valo johdetaan fosforikerroksen, jolloin se alkaa hehkua ja muuttuu valkoiseksi. Tässä kehitys on ollut viime vuosina huimaa, mutta moni mieltää ledit edelleen himmeiksi tai kylmiksi.

Nyt ledilamppuja myydään kuitenkin useissa värilämpötiloissa. Olo- ja makuuhuoneeseen voi valita punertavampaa ja lämmintä sävyä. Työpöydän tai keittiön tarkkuutta vaativissa kohteissa taas kylmempi sävy ja kirkkaampi valo on paras. Myös värisäädettäviä ledivaloja on jo myynnissä.

Nykyisten hyvien ledilamppujen valo ei ole myöskään enää pistemäistä ja silmiin käyvää. Lamppujen kupukin saattaa olla melkein mattapintainen.

Hyvälaatuinen ledilamppu toimii myös ulkona. Ledit itsessään eivät ole kylmyydelle herkkiä. Voi olla, että pakkanen jopa pidentää ledilampun muutenkin pitkää ikää.

Myös esimerkiksi suoraan ulko-oven yläpuolella ledilampun elektroniikan pitäisi ainakin periaatteessa sietää oven aukomisesta aiheutuvaa tärinää pitempään kuin energiansäästölampun.

Lamppujen myynti loppuu ja ehkä valaisimienkin

Kehitys olisi vielä nopeampaa, mikäli valmistajia ei velvoitettaisi valmistamaan ledilamppuja sellaisilla lampunkannoilla, jotka sopivat nykyvalaisimiin. Valmistajat joutuvat käyttämään paljon vaivaa suunnitellakseen lamppuja, jotka muistuttavat kooltaan ja muodoiltaan vanhoja lamppuja.

Ja taas ongelmana on lämpö ja sen johtaminen ulos. Vanhassa hehkulampussahan liika lämpö ei ollut ongelma, vaan ominaisuus. Teknisesti katsottuna energiasyöppö hehkulamppu olikin lähinnä lämmitin, josta tuli myös vähän valoa.

Tulevaisuudessa nykyisen kaltaiset valaisimet kierre- tai nastakantoineen jäävät pois, sillä valot eivät välttämättä enää sijaitse valaisimissa. Esimerkiksi yöpöytä saattaa olla samaan aikaan valo, radio, kello, näyttö ja paljon muutakin. Keittiössä valoa voi olla pitkin kaappeja ja seiniä.

Nyt on menossa siirtymäaika, jolloin kaupaksi menevät erilaiset ledilistat ja –nauhat. Niitä liimaillaan kalusteisiin ja upotetaan vaikka lasitaiteeseen. Trendi on menossa siihen suuntaan, että itse valosta on tulossa valaisinta tärkeämpi esimerkiksi sisustussuunnittelussa.

Jos ledit kestävät niin pitkään kuin saksalaiset testissään osoittivat, ollaan jo pian tilanteessa, että lamppuja ei juuri vaihdella. Ainakin laatuun panostavien lampunvalmistajien on siis mietittävä ansaintalogiikka uusiksi.

Juttua varten on pyydetty tietoa Stiftung Warentestiltä, Aalto-yliopiston elektroniikan ja nanotekniikan laitoksen akatemiatutkija Sami Suihkoselta sekä Suomen Valoteknillisen Seuran toimitusjohtaja Heikki Härköseltä.