yle.fi-etusivu

Kun lomamatkalle lähdettiin vielä pyhävaatteissa – ujot suomalaiset ovat sadassa vuodessa oppineet matkailun salat

Yle Uutisten juttusarjassa perehdytään suomalaisten arkeen Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.

Suomi 100
Keihäsmatkat Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Keihänen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Keihäsmatkat lennätti 1960- ja 1970-luvuilla suomalaisia manner-Espanjaan ja Kanariansaarille.
Keihäsmatkat Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Keihänen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Keihäsmatkat lennätti 1960- ja 1970-luvuilla suomalaisia manner-Espanjaan ja Kanariansaarille. Kalle Kultala

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa

missä onnen kaukorantaan laine liplattaa

missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan

siellä huolet huomisen saa jäädä unholaan.

Suomen kansallistangoksi kutsutussa Unto Monosen Satumaa-kappaleessa tiivistyy suomalaisten kaukokaipuu. Tuolla jossain muualla voisi unohtaa arkiset murheensa.

Matkailun kulttuurintutkimuksen professori Soile Veijola sanoo, että ikuinen kaipuu paratiisiin johtuu tarpeesta täyttää fyysiset tarpeet.

– On aistielämykset, turva, suoja ja lämpö. Kun siihen vertaa suomalaista talvea sekä henkistä ja emotionaalista ilmastoa, ero on todella raju.

Uusia elämyksiä

Sata vuotta sitten Suomessa ei puhuttu matkailusta. Tavallisilla kansalaisilla ei ollut aikaa eikä rahaa lähteä reissaamaan. Se oli myös aikaa vievää puuhaa. Matkoja ulkomaille tekivät ylempiin luokkiin kuuluvat sekä taiteilijat ja tutkijat.

Työläisväestö sentään pääsi irtautumaan arjesta luontoon. Virkistäydyttiin esimerkiksi erävaelluksilla hiihtämällä.

Vanhanajan matkailussa painottuivat hitaus ja uutuus.

– Sata vuotta sitten ja vielä 1930- ja 40-luvuilla tärkeää oli elämys. Siihen kuuluivat luonto, kuntoilu, virkistys ja kulttuuri, kertoo Veijola.

Turismin alku

Suomalaisen työväestön vapaa-aika lisääntyi nopeasti heti itsenäistymisen jälkeen. Kun viikonloppuisin oli vapaata ja vuosittain sai lomaakin, lisääntyi myös matkailu.

Toisen maailmansodan jälkeen suomalaiset vaurastuivat. Oli myös riittävästi rahaa matkustamiseen. Kansakunnan uudelleenrakennusvaiheessa 1950-luvulla oli ideologista matkailla kotimaassa.

– Mentiin katsomaan jonkun suomalaiskaupungin symboleja, nähtävyyksiä tai kansallismaisemia. Sittemmin olemme nämä paikat nähneet esimerkiksi televisiossa, joten niissä ei ole enää sellaista hohdetta, sanoo professori Veijola.

Elävä arkisto: Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

Massaturismi käynnistyi todenteolla 1960-luvulla. Suomalaisia kuskattiin lentokoneilla nauttimaan aurinkolomista etelään esimerkiksi Bulgariaan.

Elävä arkisto: Bulgarian aurinkorannalla 1963

Ulkomaiset turistit löysivät Suomen 1960-luvun lopulla. Presidentti Urho Kekkonen uskaltautui sanomaan seuraavalla vuosikymmenellä, että hän ei pidä Suomeen kohdistuvasta massaturismista. Huoli oli etenkin siitä, että turistit eivät ymmärrä meidän jokamiehenoikeuksiamme.

Elävä arkisto: Suomi hurmasi auringollaan 1960-luvun matkailijat

Turvallisesti seuramatkalle

Yhä useampi suomalainen halusi nähdä maailmaa, vaikka matkalle lähteminen vähän jännitti. Avuksi tuli 1960-luvulla alkanut seuramatkailu. Tästä kuuluisin esimerkki on Kalevi Keihäsen perustama matkatoimisto Keihäsmatkat, joka lennätti parhaina vuosinaan Espanjaan ja Kanariansaarille lähes 100 000 suomalaista.

– Keihäsmatkat mursi ylä- ja keskiluokkaisen matkailun idean. Kuka tahansa pääsi edullisesti maailmalle turvallisessa seurassa. Ujompikin uskalsi lähteä, kertoo Veijola.

Seuramatkoilla olikin paljon ensi kertaa matkustavia. Professori Soile Veijolan mukaan matkaan lähdettiin pyhävaatteissa. Samalla innostuttiin vapauden kokemuksesta.

– Keihäsmatkoille lähdettiin protestanttisesta maasta, jossa otsa hiessä pitää sinun leipäsi tienaaman. Sitten pääseekin lomalle lämpöön ja iho kokee ilman samettisen kosketuksen.

Samalla moni suomalainen koki aivan uudenlaista seksuaalista vapautta, jollaista ei arkielämässä Suomessa voinut kokea.

– Naisiin vetosi Suomea intensiivisempi romanttisuus kuten kukkien ojentaminen, läheisyys ja naisena kohtelu. Meillä ei ollut sellaista sukupuolikohtelua, ei puolin eikä tosin.

Elävä arkisto: Varoituksia etelänmatkaajille

Votkaturismia ja ruotsinlaivoja

Suomalaiset ovat aina matkailleet ahkerasti naapurimaihin. Suomen valtiolliseen kehitykseen solmiutui matkailu Neuvostoliittoon. Se oli aluksi vanhan ajan delegaatio- ja ystävyysseuramatkailua.

– Matkailu oli iso osa kansainvälisiä suhteita. Siinä yhdistyi hyvin säännelty virallinen puoli ja karnevalistinen votkaturismi. Kun se loppui, menetimme kansallisesta matkailijaprofiilista ison osan.

Alkoholilla kyllästetty matkailu Neuvostoliittoon äityi 1970- ja 80-luvuilla niin pahaksi, että häiritsevimmät votkaturistit heitettiin putkaan tukka ajeltuina.

Elävä arkisto: Neljannesvuosisata naapurimatkailua

Myöhemmin suomalaiset ovat tehneet samantapaista viinanhuuruista matkailua lautoilla Viroon. Etelänaapuriin on menty Veijolan mukaan elostelemaan ja osoittamaan ylemmyyttä isoveljen tavoin. Sittemmin pahin Viron viinaralli on saanut rinnalleen elämysmatkailua kylpylöineen.

Elävä arkisto: Laivalla Tallinnaan

Ruotsiin eli länteen on sen sijaan menty aina hakemaan jotain uutta ja sivistyneempää. Oma lukunsa ovat ruotsinlaivat, joissa on nautittu merellisestä buffetista sekä tax free –alkoholista.

Elävä arkisto: Ruotsinlaivan arkea 1974

Interrail vei Eurooppaan

Maailma alkoi avautua myös nuorille, kun Kansainvälinen rautatieliitto aloitti Interrail-ohjelman vuonna 1972. Jo ensimmäisenä vuotena Eurooppaan suuntasi 12 000 suomalaisnuorta.

– Interrailista alkoi suomalaisten reppureissaus ja omatoimimatkailu ulkomaille, sanoo professori Veijola.

Kosmopoliittisuus vastaan ekologisuus

Yksi iso motiivi matkailulle on statuksen rakentaminen. Kun Kanariansaarille pääsi kuka vain, piti hakea uusi paikka. Ja mitä kauempana, sen parempi. Nykyisin tammikuun loma Thaimaassa alkaa olla suomalaisille tavallista. Nyt pitää löytää jälleen uusi saari, jossa muut eivät ole vielä käyneet, Veijola sanoo.

– Nettiaika näkyy siten, että kaikki pitää dokumentoida saman tien. Enää ei pidetä diailtoja. Kosmopoliittista identiteettiä rakennetaan lomakuvilla Facebookissa ja Instagramissa. Erityisesti nuorten pitää rakentaa tiukkeneville työmarkkinoille kansainvälisen toimijan identiteetti.

Matkustamisesta ja lentämisestä on tullut monelle niin helppoa, että maailmalle singahdetaan vaikka harrastusten perässä.

– Vanhaan aikaan historian tai uskonnon opettaja lähti Israeliin ottamaan kuvia, joita voi näyttää koulussa talvella. Nyt lähdetään oopperamatkalle Milanon La Scalaan tai opettelemaan tangoa Buenos Airesiin.

Professori Soile Veijolan mukaan tällaista piipahtelumatkailua on alettu kritisoida, sillä se ei ole ekologisesti kestävää. Hänen mukaansa nyt eletään saranavaihetta, jossa palataan takaisin vanhaan aikaan.

– Ihmiset arvostavat jälleen hitautta ja tuttuutta. Merkityksiä haetaan läheltä ja luonnosta. Tämän takia esimerkiksi vaeltaminen ja erämatkailu kotimaassa ja lähiseuduilla ovat lisääntyneet.

Myös seuramatkat ovat tekemässä uutta tulemistaan.

– Ihmiset ovat nykyisin niin väsyneitä ja ryytyneitä työelämästä sekä kodin ja työn yhteensovittamisesta, että halutaan laittaa aivot narikkaan.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Sähkökatkot

Sähkökatko lamautti maailman vilkkaimman lentokentän

Kotietsintä

Päätoimittajat hämmästelevät Viestikoekeskuksen tietovuotoon liittyvää kotietsintää: "Raju käänne, syytä olla huolissaan"

Lähdesuoja

Sanoman hallitus pyysi HS:ltä selvitystä tiedustelu-uutisoinnista

Lähdesuoja

HS: Poliisi teki kotietsinnän Viestikoekeskuksesta kirjoittaneen toimittajan kotiin