Itä-Ukrainassa raivataan miinoja Suomen tuella – "Tämä on todella tärkeää työtä"

Maamiinat ja räjähtämättömät ammukset ovat suuri ongelma Itä-Ukrainan sota-alueilla. Suomi on lahjoittanut miinanraivaukseen miljoona euroa.

miinanraivaus
Miinanraivausta Itä-Ukrainassa.
Suomi tukee miinanraivausta Itä-Ukrainassa miljoonalla eurolla. Antti Kuronen / Yle

ITÄ-UKRAINA Slovjanskin kaupungin laidalla kolmetoista miestä kävelee keskittyneesti rinnakkain. Kahdella on metallinpaljastimet.

Pienellä kukkulalla koulutetaan miinanraivaajia.

Suojaliivejä koristavat Suomen liput, koska koko kurssi on kokonaan Suomen valtion kustantama.

Koulutettavat ovat pääosin lähialueilta kotoisin. Tähtäimessä on uusi ammatti ja turvattu työpaikka.

Noin kolmekymppinen Andrej oli mukana Itä-Ukrainan sodassa hallituksen joukoissa. Nyt on aika palata arkeen.

– Armeijasta kotiutumisen jälkeen en halunnut hukata osaamistani miinanraivauksessa. Siksi hain kurssille.

Andreijn tarina on varsin tyypillinen. Monet entiset sotilaat hakeutuvat miinanraivaajiksi, koska se tuo vakituisen työn vuosiksi eteenpäin.

Tiivis koulutusjakso kestää viitisen viikkoa. Sen jälkeen kurssilaiset suuntaavat oikeille miinakentille töihin.

Richard Thompson
Richard Thompson on aiemmin raivannut miinoja Kambodzassa, mutta toimii nyt Ukrainassa.Antti Kuronen / Yle

– Kurssin jälkeen testaamme kaikki henkilöt. Läpäistyään kurssin he työskentelevät kokeneempien miinanraivaajien opastuksessa, kertoo Patrick Thompson kansainvälisestä miinanraivausjärjestö Halosta.

Halo on yksi maailman suurimmista miinanraivaukseen keskittyneistä järjestöistä. Halo on toiminut vuosikymmeniä Afganistanissa, Mozambikissa ja Angolassa. Itä-Ukrainassa toiminta alkoi noin vuosi sitten.

– Tuntuuhan se oudolta raivata miinoja Euroopassa, toteaa Thompson, jolla on kokemusta operaatioista Afrikasta ja Aasiasta.

Miinanraivausta Itä-Ukrainassa.
Miinanraivaus on raskasta ja hidasta työtä. Tämä miinakenttä on ajalta kun Venäjän tukemat kapinalliset olivat alueella. Itä-Ukraina. Antti Kuronen / Yle

Itä-Ukrainan tilannetta Halo on kartoittanut lähinnä lehtitietojen perusteella. Järjestö on pyrkinyt selvittämään, kuinka moni on kuollut tai haavoittunut miinaonnettomuuksissa tai räjähtämättömien ammusten johdosta eri puolilla sota-alueita.

Hyvin varovaisen arvion mukaan kuolleita tai haavoittuneita on yli 1500. Osa on siviilejä ja osa sotilaita.

– Kapinallisten hallitsemilta alueilta meillä on heikosti tietoja. Todelliset uhriluvut ovat siellä melko varmasti arvioitua suuremmat, toteaa Thompson.

Separatistit eivät salli miinanraivaajia

Halon toiminta on maantieteellisesti rajoittunutta poliittisista syistä. Venäjän johtamien kapinallisten niin kutsuttuihin kansantasavaltoihin järjestöä ei päästetä, vaikka miinanraivaustarve on suurin juuri siellä.

Halo ei myöskään toimi 15 kilometriä leveällä rintamalinjavyöhykkeellä.

Miinanraivausta Itä-Ukrainassa.
Miinakentän raivaus kestää puolitoista vuotta. Antti Kuronen / Yle

Miinanraivausta tositoimissa

Pienellä niityllä tunnin ajomatkan päässä Slovjanskista kahdeksan miinanraivaajaa perkaa maastoa.

He leikkaavat heinää maaten. Noin metrin levyistä kaistaa tutkitaan kymmenen senttimetriä kerrallaan.

Ensiksi he kokeilevat käsin, onko heinään piilotettu ansalankoja. Kun heinä on leikattu, he tutkivat, onko maassa miinoja tai ammuksia. Se tehdään metallinpaljastimella ja pienellä puikolla.

Tällaisissa otollisissa olosuhteissa yksi miinanraivaaja pystyy käymään läpi noin 20 neliömetriä maastoa päivässä.

– Onhan työ fyysisesti erittäin raskasta, mutta tämä on todella tärkeää työtä, kertoo Boris, yksi miinanraivaajista.

Kollegoineen he ovat peranneet tätä miinakenttää lähes vuoden. Heillä on vielä puoli vuotta on töitä jäljellä ennen kuin alue on raivattu miinoista.

Tämä miinakenttä on sodan alkuvaiheen perua. Venäjän tukemat kapinalliset hallitsivat aluetta huhtikuusta heinäkuuhun vuonna 2014. Sen jälkeen alueelta löytyi miinoja.

Halo-järjestön Itä-Ukrainasta löytämiä miinoja ja ammuksia.
Halo-järjestön Itä-Ukrainasta löytämiä miinoja ja ammuksia. Antti Kuronen / Yle

Halo raivaa miinoja Slovjanskin ympäristössä sekä pienellä alueella Luhanskissa aivan Venäjän rajan tuntumassa. Nämä alueet ovat nyt varsin kaukana rintamasta, mutta sodan alkuvaiheessa ne olivat kapinallisten valtaamia.

Tämä on vasta varovainen aloitus. Itä-Ukrainan miinanraivaus tulee kestämään vuosikausia, ehkä vuosikymmeniä.

Tässä vaiheessa Suomen valtio tukee Halon toimintaa noin miljoonalla eurolla.

Lue myös Antti Kurosen raportit Itä-Ukrainan sodan etulinjasta: Itä-Ukrainassa ilta tarkoittaa taistelujen puhkeamista ja ”Onneksi tytär oli mummolassa, sillä ammus tuhosi lastenhuoneen”