Pikkupitäjässä tehdään siniristilipuille uusia salkoja – joka arkipäivä valmistuu 28 uutta lipputankoa

Suomen satavuotisjuhlinta on lisännyt kansalaisten intoa liputtaa. Hyvä lipputanko on valkoinen, pitkä ja kestävä.

lipputanko
Tommi Sirén tutkii tehtaan pihalla lipputankokasaa.
Lipputankobisneksen aloitti Tommi Sirénin (kuvassa) isä Jarmo. Lujitemuoviset lipputangot ovat kestäviä, mutta kevyitä: yhdeksänmetrinen lipputanko painaa 23 kiloa.Kati Turtola / Yle

YpäjäSuomen satavuotisjuhlavuosi on huomattu Lounais-Hämeessä Plastiset Oy:n tehtaalla Ypäjällä. Suomen ainoassa lujitemuovisia lipputankoja valmistavassa tehtaassa syntyy 28 vitivalkoista lipputankoa joka arkipäivä. Tehtaalla on jo viime vuonna valmistauduttu tankojen menekin kasvuun.

– Kyllä me ainakin kuutisentuhatta tankoa tehdään tänä vuonna ja siinä on kasvua 25 prosenttia. Kyllä juhlavuodesta on positiivisia merkkejä nähtävissä – ja tietysti itsenäisyyspäivään on aikaa puolisen vuotta, että loppu on vielä arvailujen varassa.

– Hyvä lipputanko on pitkä ja valkoinen, esittelee Plastiset Oy:n yrittäjä Tommi Sirén tehtaalla kuivumassa olevia, vastavalmistettuja lipputankoja.

Nupin täytyy olla sipulin mallinen ja hopean värinen.

Tommi Sirén

Nuppi on valmistettu akryylimuovista ja metalloitu. Kokeneella lipputangonvalmistajalla on myös selkeä näkemys siitä, minkälainen nuppi on sopivin.

– Kyllä Suomessa nupin täytyy olla sipulin mallinen ja hopean värinen. Ruotsiin toimitetaan tankoja, joihin menee sipulin malli, mutta nuppi on kullanvärinen, sanoo Sirén.

Liput liehuvat eniten vapusta juhannukseen

Keväällä eletään liputtamisen sesonkiaikaa. Liputuspäivä on erityisen paljon vapun ja juhannuksen välisenä aikana.

Myös Suomalaisuuden liitto on tänä keväänä saanut antaa tavallista enemmän neuvoja liputtamiseen. Liiton toiminnanjohtaja Antti Ahonen Hämeenlinnasta uskoo, että liputtaminen vilkastuu kuluvana vuonna.

Kuvassa liehuva Suomen lippu.
Anssi Leppänen / Yle

– Suomi 100-teeman myötä Suomen historia ja nykyisyys, liputus ja kaikki suomalaisuuden symbolit ovat keskivertovuotta enemmän esillä. Mitä olen keskustellut esimerkiksi lipputehtailijoiden kanssa, niin kyllä kiinnostus esimerkiksi Suomen lippua ja maakuntalippuja sekä isännänviirejä kohtaan on ollut hienoisessa kasvussa.

Toiminnanjohtaja Ahonen myöntää, että pihassa oleva lipputanko ilahduttaa häntä aina. Ahonen haluaa korostaa sitä, että Suomen lippu on myönteinen symboli, jota kuka tahansa voi käyttää.

– Meillähän on aika vapaa liputusasetus sillä tavalla, että on asetuksella säädetyt liputuspäivät ja silloinkin se on nimenomaan suositus kansalaisille. Se ei ole määräys.

Kuka tahansa Suomen kansalainen voi liputtaa silloin, kun näkee jotain erityistä ilon aihetta. Vaikkapa oma syntymäpäivä tai jokin muu erityisen iloinen tapahtuma riittää syyksi.

– Minusta tämä on upea juttu ja sitä saisi käyttää enemmänkin, hehkuttaa Ahonen.

Pihaan ei enää automaattisesti hankita lipputankoa

Plastiset Oy:n yrittäjän mukaan suomalaisten into pystyttää pihaansa lipputankoja on hiipunut koko 2000-luvun. Rakennuksen pihaan ei sen valmistuttua enää automaattisesti hankita lipputankoa.

– Koetaan riesaksi, että täytyy muistaa aamulla nostaa lippu. Töihinlähtö voi olla jo ennen kuin liputusaika on alkanut, ja joskus palataan töistä myöhemmin. Siinä on sukupolvien välinen kuilu nähtävissä, pohtii Tommi Sirén.

Suomen lippu liehuu taivasta vasten
Lipputangon pituuden määrää pystytyspaikka ja ympäristö. Lipun pitäisi näkyä tyynelläkin säällä rakennuksen yli. Kerrostalossa lipun tulisi yltää kolmannen kerroksen korkeudelle.Raila Paavola / Yle

Suomalaisuuden liiton toiminnanjohtaja Antti Ahonen arvioi, että kiinnostus liputtamiseen ei kuitenkaan ole kokonaan hävinnyt. Lipputangon hankkiminen on kenties ajankohtainen myöhäisemmässä elämänvaiheessa kuin ennen.

– Ihmisten liikkuminen työn perässä on aiempaa laajempaa. Lipputanko hankitaan enemmänkin silloin, kun on varmuudella pysyvä omakotitalo tai pysyvä kesäasunto.

– Luulen, että asuinpaikkaan ja pysyviin omiin kiinteistöihin liittyvä epävarmuus jatkuu pidempään kuin vaikka 30–40 sitten. Mutta kyllä liputtaminen tuntuu kiinnostavan nuorempiakin ihmisiä, miettii Ahonen.

Tankoa pitää myös pestä

Lipputangon valmistuksessa muotin päälle levitetään rouvinkudos, joka kastellaan polyesterihartsilla. Rouvinkudoksen pitää kastua huolellisesti joka kohdasta. Sisälle tulee tuurna, joka pitää tangon onttona. Muotti suljetaan ja nostetaan kuivumaan kahdeksi tunniksi.

Lipputankojen valmistusta Plastisetin tehtaalla
Lipputankotehtaan työntekijät käyttävät hengityssuojaimia.Kati Turtola / Yle

– Muotti nostetaan suoran palkin kylkeen kovettumaan. Näin tanko kuivuu varmasti suoraan muotoon. Nupin kiinnitysholkki, narut, knaapi ja kiinnitysjalka lisätään tankoon seuraavana päivänä toisessa työpisteessä, selittää Siren lipputangon tekoprosessia.

Nuppi asennetaan asiakkaalla juuri ennen kuin tanko nostetaan.

Tavallisesti naru kierretään kiinni tangon kyljessä olevaan knaapiin. Turvalukittava lipputanko estää lipun varastamista tai ilkivaltaa. Naru on tangon sisällä ja sitä pääsee käsittelemään vain lukollisen kansikotelon avaimen haltija.

Lipputankoon saattaa kertyä sammalta tai jäkälää tai ilmansaasteista johtuvaa likaa. Lipputankojen kokenut valmistaja kannustaakin hoitamaan salkoa.

– Se kaadetaan huoltoa ja pesua varten ja silloin se sitten kannattaa vahatakin. Se helpottaa tulevia pesukertoja huomattavasti, vihjaa Tommi Sirén.