Kun numerot eivät sano mitään – dyskalkuliasta kärsivä ei saa aina oikeaa apua

Kellonajat, ruokaohjeet ja yksinkertaisetkin laskut tuntuvat vaikeilta, jos henkilöllä on dyskalkulia eli laskemiskyvyn häiriö.

matematiikka
Keltaisia, punaisia ja sinisiä muovinumeroita vaalealla pöydällä.
Dyskalkulia ilmenee matematiikan osaamisen vaikeutena. Yle

Ajattele numeroa 12. Miten monella tavalla voit päätyä siihen? Numeraalinen tie voi olla esimerkiksi 6x2, 7+5 tai 14–2. Ihan helppoja ja nopeita polkuja, eikö?

Kaikille ei ole. Kouluikäisistä lapsista 3–7 prosenttia kärsii dyskalkuliasta eli laskemiskyvyn häiriöstä. Kun he ajattelevat numeroa 12, he saattavat nähdä vain yhden numeron eivätkä lukumäärien merkitykset avaudu. Heille prosentin käsitteen ymmärtäminen ja kellon lukeminen aiheuttavat hankaluuksia.

Dyskalkulia tunnetaan ja tiedostetaan ilmiönä. Vielä 1990-luvun alkupuolella opettajatkaan eivät tunteneet asiaa, mutta nykyään he osaavat tunnistaa sen merkit ja ohjata oppilaan tutkimuksiin.

– Kyllä nykyään tunnistetaan kenelle matematiikka on hankalaa. Se ei ole pulma. Pulma on enemmänkin siinä, että kun ne tavanomaisen erityisopetuksen keinot eivät pure, huomauttaa Niilo Mäki Instituutin varatoiminnanjohtaja Pekka Räsänen.

Lapsi laskee matematiikan tehtäviä.
Koululaisista 3–7 prosenttia kärsii dyskalkuliasta.Elisa Kinnunen / Yle

Räsänen kertoo, että ongelma on maailmanlaajuinen ja kovan tutkimuksen alla koko ajan.

– Ongelma tunnistetaan, tukea saa, mutta sitä ei saada sellaista määriä, jolla voisi ajatella olevan todella merkittävää vaikuttavuutta. Silloin, kun ongelmat ovat isot, myös tuen täytyisi olla erittäin suuri, Räsänen jatkaa.

Toinen ongelma Räsäsen mukaan on se, että oppilaiden matematiikan ongelmat hautautuvat koulumaailmassa helposti muiden ongelmien alle. Esimerkiksi lukemisen ongelmiin saatetaan paneutua enemmän, vaikka laskemiseen liittyvät häiriöt ovat yleisempiä ja haitallisempia.

– Englantilaisten tutkimusten mukaan heikko laskutaito on vielä suurempi riski työttömyyteen kuin heikko lukutaito, tietää neuropsykologian erikoispsykologi Tuula Mentula Kuntoutussäätiöstä.

Kyllä nykyään tunnistetaan kenelle matematiikka on hankalaa. Se ei ole pulma.

Pekka Räsänen

Dyskalkulia on synnynnäinen kehityksen aikana ilmenevä häiriö, joka ilmenee matematiikan osaamisen vaikeutena. Aikuisenakin laskemiskyky voi heiketä aivovamman myötä, mutta silloin puhutaan eri asiasta.

– Tässä, kuten myös kehityksellisissä oppimishäiriöissä ajatellaan, että aivojen toiminnassa on jotain pientä poikkeavuutta. Sitä ei välttämättä löydetä aivojenkuvantamistutkimuksella, mutta kuten lukivaikeudessakin, jotain pientä poikkeamaa on, Mentula kertoo.

Dyskalkulia voi olla myös perinnöllistä.

Elämä on numeroita

Dyskalkulia on asia, jota ei voi olla huomaamatta arjessa, sillä numeroita ja niihin viittaavia asioita on ympäristö täynnä. Miten ajastat aamuherätyksen, jos et käsitä numeroita, tai miten menet oikeaan aikaan bussiin, jos et ymmärrä aikatauluja? Entäpä taloudenhallinta?

– Esimerkiksi juna-aikataulujen lukeminen ja niistä selvää ottaminen voi tuottaa hankaluuksia. Myös vaikkapa leivontaohjeet voivat olla hankalia, sillä niissä on erilaisia mittakäsitteitä ja numeroita, valottaa kajaanilainen neuropsykologiaan erikoistuva psykologi Heli Katajamäki.

Kello.
Kellon aikojen ymmärtäminen voi tuottaa hankaluuksia dyskalkuliasta kärsivälle.Yle / Mari Jäntti

Laskemishäiriöstä kärsivälle pelkkä sanomalehden tai verkkouutisten selailu voi olla ahdistavaa, sillä uutiset ovat täynnä lukuja, määriä ja niiden muutoksia.

– Uutinen syntyy siitä, että jokin kasvaa tai lisääntyy tai joitain asioita verrataan keskenään. Päivän uutinen on Ranskan vaalit, mutta vaaleista et ymmärrä mitään, jos et hallitse peruskäsitteitä prosenteista, Pekka Räsänen huomauttaa.

Dyskalkuliasta ja muista matemaattisista oppimisvaikeuksista kärsivä alkaakin helposti vältellä tilanteita, joissa joutuu käsittelemään numeroita. Sellaiset tilanteet jätetään helposti muiden hoidettavaksi.

– Mutta niinhän ei voi kokonaan tehdä, koska niitä tulee koko ajan vastaan, Räsänen pohtii.

Joka luokalla yksi

Dyskalkulia todetaan koulumaailmassa erityisopettajan luokkatasoille tarkoitetuilla matemaattisin testein. Niistä oppilas voidaan ohjata psykologin tai neuropsykologin luo.

– Siinä käytetään ihan matematiikan testejä, mutta myös tarkempia matemaattisen ajattelun osataitoihin liittyviä arviointeja psykologisen tutkimuksen ohella, Heli Katajamäki kertoo.

Matkakortti ja bussin aikataulu pöydällä.
Dyskakuliasta kärsivän ihmisen voi olla vaikea ottaa selvää esimerkiksi juna-aikataulusta.Yle

Mentulan mukaan edelleenkin matematiikan oppimisvaikeudet saatetaan kuitata huonolla matematiikkapäällä. Arviot häiriön yleisyydestä vaihtelevat 3–7 prosenttiin.

– Suomeksi se tarkoittaa sitä, että kun keskimäärin joka koululuokassa on 20–25 oppilasta, niin jokaisesta löytyy se yksi oppilas, jolle matematiikka on äärettömän vaikeaa. Lisäksi sieltä löytyy 3–4 oppilasta, joille se on vaikeaa, mutta ei niin heikkoa, että sitä voitaisiin diagnostisesti kuvata, että kyse on häiriöstä, Räsänen avaa.

Laskemiskyvyn häiriön yhteydessä monesti esiintyy lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia sekä tarkkaavaisuushäiriöitä.

Heli Katajamäki

Arviot vaihtelevat, koska häiriötä voi olla vaikea diagnosoida ja siksi, että se voi usein liittyä johonkin toiseen häiriöön. Kajaanissa työskentelevä Heli Katajamäki kertoo törmäävänsä erittäin harvoin pelkästään dyskalkuliaan.

– Ensisijaisena tutkimussyynä sitä tutkitaan aika harvoin, mutta usein se tulee esille tutkimuksissa, jonka pääsyy liittyy johonkin muuhun. Aika usein tarkkaavaisuushäiriöistä, ADHD:sta tai ADD:stä, kärsivien lasten kohdalla on tiedossa, että koulussa on ollut matematiikassa ongelmia ja kun asiaa tutkitaan, löydetään laskemiskyvyn häiriö, Katajamäki kertoo.

Vaikka kouluissa on saatavilla asiaan erityisopetusta ja yksilölliset opetussuunnitelmat ovat mahdollisia, ei tukea ole ehkä kuitenkaan tarpeeksi saatavilla.

– Tuessa iso ongelma on se, että kun yhden erityisopettajan tukea jaetaan usealle oppilaalle, yhden lapsen viikoittainen erityisen harjoittelun määrä jää aika vähäiseksi. Silloin puhutaan kerrasta, korkeintaan kahdesta, viikkoa kohden, kun sen tosiasiassa pitäisi olla lähes päivittäistä, Pekka Räsänen huomauttaa.

Seuraa aikuisuuteen

Vaikka dyskalkuliasta kärsivä saa kouluaikana yksilöllistä tukea oppimiseen, ei ongelma poistu kokonaan. Matematiikan oppiminen on kaikille mahdollista, mutta häiriö jää yleensä pysyväksi. Asiaa ei ole juurikaan tutkittu aikuisilla ja moni nuori saattaa itse asiassa selvitä aikuisuuden kynnykselle ilman diagnoosia. Tämä on käynyt ilmi Kuntoutussäätiön Nuttu-hankkeen (siirryt toiseen palveluun) myötä.

– Noin 700 nuoresta lähes puolet vastasi, että heillä on hankaluuksia selviytyä matemaattisista tehtävistä. Lukumäärä on iso ja hyvin harvalla heistä on todettu matemaattinen vaikeus koulussa, Tuula Mentula avaa 17–25-vuotiaille nuorille suunnatun hankkeen tuloksia.

lyijykynällä kirjoittava käsi
Laskemiskyvyn häiriön yhteydessä esiintyy usein lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia sekä tarkkaavaisuushäiriöitä.Yle

Matemaattiset vaikeudet ja niiden diagnosoimatta jättäminen voivat vaikuttaa lopulta nuoren koko elämään. Se määrää opiskelun, koulusta valmistumisen tai koulun keskeyttämisen, työllistymisen ja voi olla osatekijänä jopa syrjäytymisessä. Ilman ymmärrystä numeroista ei voi työskennellä juurikaan missään ammatissa.

– Kaikki ihmiset esimerkiksi ajattelevat osaavansa siivota. Mutta kun lähdet ammattikouluun opiskelemaan alaa, huomaat, että siellä tulee vastaan paljon matematiikkaa: pitää esimerkiksi osata laskea erilaisten puhdistusaineiden laimennussuhteita, Räsänen huomauttaa.

Englantilaisten tutkimusten mukaan heikko laskutaito on vielä suurempi riski työttömyyteen kuin heikko lukutaito.

Tuula Mentula

Jos matemaattisesta oppimisvaikeudesta kärsivä jää ilman erityistä tukea koulussa, alkaa osaamattomuus helposti nakertaa itsetuntoa ja ruokkii kokonaisvaltaista epävarmuutta. Se voi jättää jälkensä ihmiseen ja vaikuttaa kouluttautumiseen, mutta psykologi Heli Katajamäki ei usko, että se ainoana tekijänä aiheuttaa ihmisen syrjäytymistä. Sen sijaan se voi olla yksi riskitekijä.

– On todettua, että laskemiskyvyn häiriön yhteydessä monesti esiintyy lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia sekä tarkkaavaisuushäiriöitä. Mitä enemmän on tällaisia riskitekijöitä, sitä suurempi todennäköisyys on, että elämässä tulee vaikeuksia. Toki riippuen siitä, että millaista tukea niihin saa.