Pankki niisti joka verkkotunnistautumisesta jopa 50 senttiä – tänään hinta laskee, mutta otetaanko sentit sinulta?

Monissa verkkopalveluissa tunnistaudutaan pankkien tunnusluvuilla. Nyt pankkien myymälle palvelulle tulee tiukka hinnoittelun yläraja.

Nettipankkitunnukset
Pankin tunnuslukukortti
Ismo Pekkarinen / AOP

Pankkien tunnusluvuilla voi tunnistautua monessa verkkopalvelussa. Vaikkapa puhelinoperaattorien, verottajan, vakuutusyhtiöiden ja yksityisten lääkäriasemien palvelut aukeavat, kun asiakas näpyttelee sivulle omat pankkitunnuksensa.

Verkkopalvelun tarjoajalle jokainen asiakkaan tunnistautuminen maksaa keskimäärin 50 senttiä. Mutta toukokuun alusta lähtien hinnalle on tullut katto. Tunnistautuminen saa maksaa korkeintaan 10 senttiä. Uusi laki pyrkii tekemään tilaa myös muille tunnistautumispalvelun tarjoajille.

Pankeilla on mahdollisuus korvata tulonmenetyksensä perimällä palveluiden käyttäjiltä lisämaksua tunnistusratkaisunsa käyttämisestä. Maksaako siis kuluttaja pankkien menettämää bisnestä?

– Se on mahdollista, sanoo uudistusta valmistelleen valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen.

Pankkien asiakasmaksut on kuitenkin yleensä niputettu palvelupakettiin, jonka sisällöstä ei ole lopulta tietoa.

– On eri asia, tulevatko nämä maksut hinnoittelussa näkyviin tai kytketäänkö ne esimerkiksi käyttömääriin. Tämä malli mahdollistaa sen, Rissanen pohtii.

Hän kuitenkin toivoo, että pankit ajattelevat asiakkaitaan, jotka nyt pääsevät kätevästi samoilla tunnuksilla niin yksityisiin kuin julkisiinkin palveluihin.

Uskaltaako pankki rokottaa asiakasta?

Pankit seuraavat nyt toistensa liikkeitä. OP:n asiantuntijapäällikkö Jussi Snellman sanoo, että asiakkaille ei voida luvata tunnistautumisen pysymistä maksuttomana.

– Tunnistaminen on meillä osa isompaa kokonaisuutta. Mutta mitään lupausta rajoittamattomaan tulevaisuuteen on äärimmäisen vaikea antaa.

Sen sijaan Nordea ei halua kommentoida tunnistaumisen hinnoittelua mitenkään.

S-Pankin digitaalisesta kehityksestä vastaava johtaja Juha Raumolin laskee, että kymmenen sentin hinta ei kata kustannuksia, kun uusi asiakas marssii passi kädessään konttoriin, hänet tunnistetaan ja annetaan tunnukset ja tunnuslukutaulukko.

– Siitä tulee todellisia kustannuksia, joista olisi hyvä saada kustannuksia vastaava korvaus. Ensitunnistamiseen kymmenen senttiä ei riitä.

OP:n tavoin myös S-pankin Raumolin sanoo, että hinnoittelukysymykset ovat vielä auki.

Tunnistautuminen pankkien vallassa

Uudistuksessa haluttiin asettaa hintakatto, koska tällä hetkellä tunnistautumisbisnes on yli 90-prosenttisesti pankkien hallussa.

Niiden määräävä markkina-asema on jättänyt vähän tilaa muille toimijoille.

Suomen Pankin mukaan pankkitunnuksilla tunnistaudutaan eri palveluihin noin 70 miljoonaa kertaa vuodessa. Tunnistautuminen tuo siis pankeille noin 35 miljoonaa euroa vuodessa.

Mutta nitistääkö hintakatto pankkien kiinnostuksen myydä tunnistautumispalveluaan?

– Se on hyvä kysymys. Tunnistamispalvelun tarjoamisessa on esimerkiksi paljon vastuukysymyksiä: jos jokin menee vikaan, niin kuka vastaa ja kuinka paljolla. Asioita on vielä paljon auki, Snellman pohtii.

Kirjautuminen on digiajan kulmakivi

Kuun vaihteessa muuttuneiden sääntöjen yksi tärkeä osa on myös se, että tästä lähtien verkkopalvelun tarjoaja voi tehdä sopimuksen vain yhden tunnistautumispalvelun kanssa.

Silti palveluntarjoaja saa käyttöönsä kaikki järjestelmässä mukana olevat tunnistautumisratkaisut. Tähän saakka sopimus on pitänyt tehdä jokaisen pankin tai operaattorin kanssa erikseen.

Uudistus on suuri etu varsinkin pienille aloitteleville verkkopalveluille, jotka ovat myös tähän saakka joutuneet maksamaan kovimpia hintoja tunnistaumisesta. Suurimmat toimijat kuten verottaja ovat saaneet saman palvelun halvemmalla.

Muutos ei näy kuluttajille käytännössä millään tavalla. Esimerkiksi vakuutusyhtiön sivulla pysynevät edelleen samat pankkien napit kirjautumista varten kuin tähänkin saakka.

Mutta pahimmassa tapauksessa tunnistautumisen hinta kuluttajalle nousee ja kirjautumistavat hajaantuvat. Se jarruttaisi digitalisaation kehittymistä.

Monissa muissa maissa esimerkiksi viranomaispalveluihin tarvitaan aivan omat tunnukset.

Suomalainen pankkitunnusten käyttö on poikkeuksellisen laajaa ja kuluttajalle yksinkertaisempaa. Sen sijaan Suomessa käytetyt tunnuslukulappuset ovat ”vanhentunutta teknologiaa”.

_Tarkennus: Hintakatto koskee korvausta, jonka tunnistustapahtumia välittävä yritys maksaa tunnistusvälineen liikkeellelaskijalle. Käytännössä asiakasyhtiölle, esimerkiksi vakuutusyhtiölle tunnistus voi siis maksaa enemmän kuin hintakaton määräämä kymmenen senttiä. _