Kasvokkain: Sisäilma-asiantuntija Maria Nordin kehottaa jättämään kauhistelun – "On täysin mahdollista tehdä myös terveitä rakennuksia"

Turruttavatko homeuutiset vai loiko Kätilöopiston kohtalo mieleen uusia uhkakuvia? Kasvokkain-sarjassa pohdimme, pitäisikö homeesta edelleen puhua.

sisäilma
Maria Nordin
Maria Nordin yliherkistyi huonolle sisäilmalle opiskeluaikana ulkomailla.Tiina jutila / Yle

Hometalot vilisevät lehtien otsikoissa, sisäilmaongelmat täyttävät kahvipöytäkeskustelut ja koulujen kuntotuomiot valvottavat vanhempia öisin. Homeesta on tullut 2000-luvun vitsaus, joka koskettaa monessa elämäntilanteessa ja herättää hyvin vahvoja tunteita.

– Kun ihminen kuolee, homeet ja bakteeri ovat ne, jotka meidät hävittävät. Onhan se hirvittävä ajatus, että hengitysilmassa voi olla jotain sellaista, joka alkaa hiljalleen nakertaa sinua elävältä, sanoo rakennusten terveellisyyteen perehtynyt arkkitehti Maria Nordin.

Nordin itse yliherkistyi huonolle sisäilmalle opiskeluaikana Espanjassa ja on kymmenisen vuotta elänyt rajoitettua elämää. Vuosien varrella Nordin on kohdannut vähättelyä, epäuskoa ja jopa nimittelyä sisäilmahysteeriseksi.

Hän itse puolestaan pitää hassuna sitä, miten ilmanlaatuun ei juuri ole kiinnitetty huomiota, vaikka esimerkiksi ruuan suhteen ollaan hyvinkin tarkkoja.

– Me syömme ehkä noin kilon ruokaa päivässä ja juomme noin kaksi litraa vettä. Ilmaa me puolestaan hengitämme vuorokaudessa noin 15 000 litraa. Sillä on lopulta todella iso merkitys, millaista se ilma on.

Nordin näkee kuitenkin, että sisäilmaongelmien kauhistelusta voitaisiin mediassa kääntää katsetta jo enemmän ongelmien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn.

Jokainen rakennus on uniikki koktaili

Nykyään sisäilma-asiantuntijana työskentelevä Nordin ei yllättynyt Helsingin Kätilöopiston sisäilmaongelmista tai aikaisemmin uutisoiduista Pitsitalon kosteusvaurioista. Molemmat tapaukset olivat olleet jo pitkään hänen tiedossaan.

Maria Nordin
Maria NordinTiina Jutila / Yle

Seitsemisen vuotta sitten vastavalmistunut Nordin koki, ettei voinut työskennellä arkkitehtina ennen kuin tietäisi, miten sisäilmasta saadaan terveellinen. Vuosien perehtyminen osoitti, ettei kysymys ole yksinkertaisesta asiasta, vaan myrkyllinen sisäilma voi johtua lukuisista eri syistä tai olla lopulta monien asioiden summa.

Tämä yleensä vaikeuttaa ongelman todentamista ja esille nousee helposti eriäviä mielipiteitä. Sisäilmaongelmien selvittämiseen ei myöskään ole yhtä oikeaa tapaa, mikä monesti pitkittää prosessia.

– Kätilöopiston työntekijät ovat oirehtineet jo pitkään ja asiaan olisi voitu reagoida nopeamminkin. Monesti kiistattomien näytteiden kerääminen on kuitenkin vaikeaa ja vie aikaa. Samaan aikaan ihmiset edelleen altistuvat huonoissa tiloissa.

Todentamisen vaikeus voi Nordinin mukaan johtaa myös siihen, ettei ongelmaa oteta tosissaan.

Näin on aina tehty, mutta tehdäänkö vastakin?

Nordinin mukaan rakentamisessa olisi korkea aika nostaa terveysasiat kärkeen. Rakennuspiireissä kuulee edelleen turhan usein lauseen, että ”näin on aina tehty”, toteaa Nordin.

– Jos esimerkiksi mietitään tuleeko toimistoon hyvää sisäilmaa edistävä lattiamateriaali vai akustiikkaa parantava kokolattiamatto, niin hyvin usein akustiikka menee edelle. Hyviä materiaaleja on jo saatavilla ja olisi täysin mahdollista tehdä myös terveellisiä rakennuksia.

Uusissa rakennuksissa hän suosisi massiivirakenteita, joihin hän ei ole nykyisissä julkisissa rakennuksissa juuri törmännyt. Hänen mielestään yhteiskunnan tulisi nyt miettiä kannattaako rakennuksia ylipäätään tehdä 30 vuodeksi, jos ne voisi tehdä kestämään jopa satoja vuosia.

Maria Nordin
Hyviä rakennusmateriaaleja on jo tarjolla, huomauttaa Nordin. Tiina Jutila / Yle

– Suurin syy nyt ilmenevien sisäilmaongelmien laajuuteen on se, että iso osa rakennuskannasta alkaa olla elinkaarensa lopussa. Jos rakenteet eivät toimi rakennusteknisesti, ei kohteeseen ole järkeä tehdä mittavaa peruskorjausta.

Nordin ei näe sisäilmaongelmille loppua tulevaisuudessakaan, ellei rakennusmateriaaleihin ja suunnitteluun oteta vahvasti mukaan terveydellistä näkökulmaa.

– Miksi koulurakennuksien rakentamisessa esimerkiksi käytetään edelleen muovimateriaaleja, vaikka jo tiedetään, että ne aiheuttavat helposti herkistymistä? Myös asuntorakentajat ja -ostajat voisivat vaatia turvallisempia materiaaleja.

Nordin myös muistuttaa, etteivät sisäilmaongelmat ole vain pienen sairastuneen ryhmän ongelma.

– Voidaan miettiä, kuinka iso lasku yhteiskunnalle tulee jatkuvista flunssa- ja korvatulehduskierteistä. Näistä ei kärsi pelkästään yliherkistyneet, vaan huono sisäilma aiheuttaa vuosittain lukuisia sairaspoissaoloja muillekin.

Valtaako home sekä kodit että ajatukset?

Nordin näkee kuitenkin, että sisäilmaongelmien nouseminen laajempaan keskusteluun on tuottanut myös tulosta ja vaikuttanut asenteisiin.

– Sisäilmaoireisiin suhtaudutaan nykyään työpaikoilla ja kouluissa vakavammin. Asenteiden muuttumisesta kertoo myös se kuinka isosti esimerkiksi HUS reagoi Kätilöopiston löydöksiin, sanoo Nordin.

Maria Nordin
Nordin hoitaa yliherkkyystilaansa uudella menetelmällä, johon kuuluu homeasioista kertovan uutistulvan välttely.Tiina Jutila / Yle

Nordinin mukaan sisäilmaongelmat ovat vaikeita ymmärtää ja niiden selvittäminen on työlästä. Usein oma, tai esimerkiksi lapsen terveys saattaa olla kiinni tutkimuksesta, josta ei itse tajua juuri mitään. Tämä lisää pelkoa ja nostaa pintaan voimakkaitakin tunteita, joita uutistulva vain vahvistaa.

– Olen esimerkiksi itse hoitanut omaa yliherkkyystilaani nyt uudella menetelmällä, johon kuuluu osana homeasioista kertovan uutistulvan välttely. Pyrin tavallaan ohjelmoimaan aivot pois siitä yliherkkyystilasta. Tästä menetelmästä julkisesti kertominen on aiheuttanut paljon negatiivisia yhteydenottoja, ettei yliherkkyyttä voi noin vain parantaa ja olen täysi huijari, sanoo Nordin.

Omaan yliherkkyyteen löytynyt uusi ajattelutapa on tuonut Nordinin mukaan toivoa hometaisteluun. Fakta on kuitenkin se, että huono sisäilma on edelleen massiivinen ongelma Suomessa, johon täytyy löytää ratkaisuja.

– Hometta on kaikkialla, mutta luommeko me sille sellaiset olosuhteet, missä se pääsee vapaasti kasvamaan. Tähän me voimme vaikuttaa.

_4.5.2017 klo 11:05 Jutusta poistettu Pitsitaloa koskeva sitaatti sekä muutetu viimeisestä kappaleesta sana hoitomuoto ajattelutavaksi. _