yle.fi-etusivu

EU hyväksyi suuntaviivat brexit-neuvotteluille

Etusijalle asetetaan kansalaisten asema, rahakysymys ja Irlannin raja. Myös Lontoossa sijaitseville EU-virastoille ryhdytään etsimään uutta kotia.

Brexit
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk lehdistön edessä.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kehotti EU-maita yhtenäisyyteen lauantaina Brysselissä.Julien Warnand / EPA

BRYSSEL EU:hun jäävien 27 maan johtajat ovat hyväksyneet yksimielisesti suuntaviivat Britannian kanssa käytäville brexit-neuvotteluille. Asiasta kertoi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk Twitterissä vain 15 minuuttia sen jälkeen kun asiaa käsittelevä kokous oli alkanut.

Suuntaviivojen mukaan EU haluaa pistää etusijalle EU-kansalaisten aseman Britanniassa. EU-kansalaisille ja heidän perheilleen halutaan taata oikeus hakea pysyvää oleskelulupaa viiden vuoden asumisen jälkeen. Britannian kanssa voidaan sopia vastavuoroisista oikeuksista brittikansalaisille EU:ssa.

Suuntaviivojen muut kynnyskysymykset ovat sopiminen Britannian erorahan laskemisen periaatteista, ja kysymys Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin välisestä rajasta. Rajalle ei haluta tiukkoja rajatarkastuksia.

Suomenkin prioriteetteja Britannian brexit-neuvotteluissa ovat kansalaisten asema ja Britannian erolaskun selvittäminen.

– Meidän lähtökohta on, että niistä (taloudellisista) sitoumuksista pidetään kiinni jotka on jäsenyyden aikana tehty, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) brexit-huippukokouksen alkaessa Brysselissä.

EU-maiden toinen lähtökohta on, että unionin ja Britannian tulevasta suhteesta ei voida keskustella ennen kuin kansalaisten, rahan ja Irlannin kysymyksissä on saavutettu riittävää edistystä. "Riittävän" määritteleminen jätetään EU-maiden johtajien arvioitavaksi aikanaan.

Suomi tavoittelee brexitin yhteydessä myös Lontoossa toimivan Euroopan lääkeviraston EMA:n siirtämistä Suomeen. Suurin osa unionin jäsenmaista on ilmoittautunut haluavansa viraston itselleen. Lääkeviraston ja niinikään Lontoossa toimivan pankkiviraston uuden sijaintipaikan kriteereistä on tarkoitus päättää kesäkuussa.

Sipilän mukaan Suomen mahdollisuuksia kisassa heikentää se, että Helsingissä on jo nyt verraten iso EU:n kemikaalivirasto, jossa on 560 työntekijää. Lääkevirastossa on 890 työntekijää.

– Suomi tekee asiassa voitavansa, että pysytään kisassa mukana. Mutta kova kisa se on, koska siinä on käytännössä kaikki mukana, Sipilä sanoi.

Virastoja ei ole tarkoitus ryhtyä jakamaan vielä tämän päivän kokouksessa. Komissio aikoo ehdottaa kriteereitä virastojen sijoituspaikan valitsemiseen kesäkuussa, mistä varsinainen valintaprosessi pääsee vasta alkamaan.

Grafiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Donald Trump

Yli 50 kongressin naisdemokraattia vaatii Trumpin ahdistelusyytösten tutkintaa

Syntyvyys

Kauhukuva riitaisasta ja väsyneestä lapsiperheestä hirvittää nuoria aikuisia – Väestöliitto selvitti, miksi suomalaiset lykkäävät lasten hankkimista

Tohtorit

Tohtori on yhä yleisempi näky työpaikalla – Selvitys: työttömyys on pienempää kuin vähemmän opiskelleilla

Liikennesää

Meteorologi: Lunta pyryttää lähes koko maassa, kaakkoon jopa 20 senttiä

Autoilija, varaudu tiistaina erittäin huonoon ajokeliin