Kalastaja: Vähäinen kalastaminen tukehduttaa Muonion järvet pikkukalaan ja ruokakalaa tuodaan etelästä

Muonion järviä kalastetaan liian vähän, ja kalakanta jaksaa huonosti. Kalaa on runsaasti, mutta elintilaa liian vähän. Siika on kääpiöitynyttä.

kalastus
Heinäniemen kalasatama Muonio huhtikuu 2017.
Varsin vähällä käytöllä on Heinäniemen kalasatama Jerisjärven rannalla Muoniossa. Jorma Korhonen / Yle

Jerisjärvellä vuosikymmenet kalastellut Jorma Vaattovaara (78) on huolestunut Muonion vesien tilasta. Hänen mukaansa esimerkiksi Jerisjärvi, Särkijärvi ja Äkäsjärvi ovat kalajärvinä nyt vain haaleita muistoja entisestään.

– Äkäsjärvi on kaikkein kehnoimmassa kunnossa. Hyvässä ei ole mikään. Jerisjärvikin olisi oikea kalasampo, jos sitä hyödynnettäisiin. Mutta kun ei, niinkuin ei hyödynnetä monta muutakaan järveä Lapissa. Se harmittaa, Vaattovaara sanoo.

Jorma ja Kaija Vaattovaaralle kalastaminen on jokapäiväinen harrastus, talvella pilkkiminen. Heinäniemessä Jeriksen rannalla kun asuvat, niin kalaan on helppo mennä, metsän poikki polkua pitkin astella.

– Hyvä pilkkipaikka sen sijaan löytyy pitkähkön ajomatkan päästä Utkujärveltä, Muonion kirkolta pohjoiseen. Siellä on pitäjän suurimmat ahvenet, Vaattovaara sanoo.

Yleinen mielipide kalastusta vastaan

Jorma Vaattovaara muistelee aikoja, kun Jerisjärven kalastusta yritettiin uudelleenvirittää. Järvellä kalastettiin säkkiperäisellä, seisovalla pyydyksellä, jonka sisään mahtui yli 500 kuutiota vettä, hän kuvailee.

– Kun kahden vuorokauden päästä menimme sitä kokemaan, niin siinä oli 800 kiloa kalaa, pelkästään pikkukalaa. Isompaa siinä ei ollut. Se näytti järven tilan ja todisti sen, että vettä pitää kalastaa, jotta se pysyy kunnossa ja tuotteliaana.

– Saimme vain vihat niskoillemme. Yleinen mielipide nousi meitä vastaan, hän harmittelee ja lisää, että oli siinä kai kateuttakin.

Jorma Vaattovaara sanoo kirjoittaneensa lehteen artikkelinkin aiheesta: kaikkein viheliäisin totuus on yleinen mielide.

–Kait viranomaisetkin siihen tukeutuvat. Siltä näyttää.

Herätkää viranomaiset

Jorma Vaattovaara herättelee kalatalousviranomaisia ja muita "niin sanottuja asiantuntijoita" ongelman perään. Hän herättelee myös kalastuskuntia ja Muonion kuntaa, joka ei hänen mukaansa ole korvaansa lotkauttanut järvikalastuksen puolesta.

– Ovat kalaviranomaiset siellä työpöytiensä takana kait siinä luulossa, että näissä järvissä on nyt paljon ja hyvänkokoista kalaa, kun ovat saaneet siellä rauhassa kasvaa. Istutuksista on kymmenen vuotta.

– Olisivatkin kasvaneet, mutta kun eivät. Siikakin on kääpiöitynyttä. Jerisjärveäkin kalastetaan aivan liian vähän, Vaattovaara huomauttaa.

Hän suomii myös kalastuslakia, joka hänen mukaansa mieluummin rajoittaa kotitarve- ja ammattikalastamista kuin innostaa siihen.

– Kerran kysyinkin eräältä kalatalousjohtajalta, että olemmeko me hirttäytyneet vanhaan perustuslakiin, joka estää meitä kalastamasta. Selvää vastausta ei tullut.

Vaattovaaran mielestä myös EU-määräykset rajoittavat.

– Kalaa ei saa viedä suoraan kauppaan, vaan monen välikäden kautta, mikä näkyy myös hinnassa. Kukapa siinä sitten ryhtyy kalastajaksi.

Heinäniemen kalasatama Muonio huhtikuu 2017.
Lumipenkka oven edessä ja jääpuikot räystäällä kertovat, että Jerisjärven rannalla Heinäniemen kalasatama saa olla paljolti omissa oloissaan. Sanotaan, että järveä pitäisi enemmän kalastaa. Jorma Korhonen / Yle

Jerisjärvellä kalaisa menneisyys

Jerisjärven kalaisasta menneisyydestä kertovat järven rannalla olevat ikiaikaiset ja kuuluisat Keimiöniemen kalapirtit. Ne ovat myös yksi Suomen seitsemästä ihmeestä. Vanhimmat pirtit ovat 1500-luvulta.

– Jerisjärvellä on arvokas historia ja aikoinaan järvi tunnettiin kalastaan. Sotien jälkeen järvellä kalasti 20 nuottakuntaa, Jorma Vaattovaara muistelee.

– Senaikaiset elivät järvestä ja kalasta. Ei niillä ole muuta ollut kuin järvi ja porot ja jonkin verran metsätöitä talven aikana.

Jeriksen muikkuja Lappeenrantaan

Jorma Vaattovaara kertoo, että Jerisjärven muikkua on kuljetettu Lappeenrantaan saakka.

– Sompion Kala ja Marja osti saaliit. Muikkua on järvessä vieläkin ja todella paljon, mutta sitä ei kalasteta. Viime syksynäkin järvi antoi hyviä muikkusaaliita.

– Nyt kehä pyörii toisin päin. Etelästä tuodaan kalaa pohjoiseen ja sehän on aivan höperöä. Etelässä kuitenkin ymmärretään, että järveä pitää tyhjentää, jotta kalasto pysyy hyvänä, Vaattovaara sanoo.