Kouvola on kaupunki, jossa kelpaa harrastaa urheilua – "Aika kaukaa saa hakea vastaavia mahdollisuuksia"

Liikuntapaikat ovat loistokunnossa Kouvolassa, koska kaupunki tukee urheiluharrastuksia poikkeuksellisen isoilla summilla.

urheilu
Perhe Luoma.
Jasperi Luoma (vas.) ja Valtteri Luoma (oik.) astuivat Kouvolan Pallonlyöjien kotikentälle ensimmäistä kertaa talven jälkeen. Keskellä isä Kai Luoma.Yle

Elämä urheilukaupunkilaisena näkyy kouvolalaisessa Luoman perheessä. Perheen kaikki viisi lasta liikkuvat aktiivisesti, ja neljä on mukana seuratoiminnassa.

Vanhin poika Valtteri Luoma, 18, pelaa Kouvolan Pallonlyöjien edustusjoukkueessa. Pikkuveli Jasperi, 15, palloilee saman seuran junioreissa. Seuramaksuista aiheutuu kustannuksia suurperheelle.

–Teen kolmea työtä, jotta lapset saavat harrastaa, sanoo isä Kai Luoma.

Valtteri kertoo, että edustusjoukkueeseen päästessä asiat helpottuvat. Silloin seura tarjoaa välineitä ja varusteita pelaajilleen.

Teen kolmea työtä, jotta lapset saavat harrastaa.

Kai Luoma

Ellei Kouvolan kaupunki tukisi urheilua, harrastaminen olisi entistä kalliimpaa. Asukkaiden arjessa liikunnan tukeminen näkyy liikuntapaikkojen määrässä sekä kunnossa. Lisäksi suurin osa sisäliikuntapaikoista on alle 18-vuotiaille maksuttomia. Kaupungin tarjoamat puitteet saavat Luoman perheeltä kiitosta.

–Aika kaukaa saa etsiä tällaisia harjoittelumahdollisuuksia. Kyllä liikuntapaikat ovat aina olleet viimeisen päälle, sanoo Kai Luoma.

Jokaisella on mahdollisuus liikkua

Tänä vuonna Kouvolan kaupunki tukee liikuntaa 365 500 eurolla. Lisäksi pääsarjaseuroista KooKoo, Kouvot ja Kouvolan Pallonlyöjät saavat kukin 75 000 euroa sekä Kouvottaret 25 000 euroa.

Kyseessä on edustusjoukkueiden ja kaupungin välinen yhteistyösopimus. Vastaavanlainen avustusmalli on käytössä myös esimerkiksi Kotkassa, mutta suuruudessaan Kouvolan panostus hakee vertaistaan.

Avustuksen taloudellinen merkitys seuroille vaihtelee. Kouvojen kapteenin Ville Kauniston mukaan tuki on Kouvoille jopa “pelottavan tärkeä”. Sen sijaan KooKoolle avustus on pieni osa seuran 4,6 miljoonan budjetista.

Pelkästään KooKoon pelaajat maksavat kaupungille veroina avustuksen takaisin.

Ville Kaunisto

Kaupungin rahallinen panostus maksaa itsensä takaisin. Esimerkiksi suurimpien urheiluseurojen liikevaihto on yhteensä noin 8,2 miljoonaa euroa, josta kaupunki saa ansiotuloveroa.

–Pelkästään KooKoon pelaajat maksavat kaupungille veroina avustuksen takaisin, Kaunisto sanoo.

Liikunnan ja urheilun tukemisella on Kouvolassa pitkät perinteet. Lähtökohta on se, että kaupungin jokaisella asukkaalla on mahdollisuus liikkua.

–Se, että kaupungissa on edellytykset liikunnan harrastamiselle, on oletusarvo, sanoo Kouvolan kehitysjohtaja Harri Kivelä.

Kivelä tiedostaa, että kustannukset ovat perheille suuria. Hänen mukaansa hintojen laskeminen tulisi sisällyttää pitkän tähtäimen tavoitteisiin.

Koripalloa.
Koripalloa.Yle

Urheilu osaksi elinvoimaa?

Pitkän tähtäimen tavoitteilla Kivelä viittaa selvitystyöhön, jonka Kouvolan kaupunki on aloittanut viime vuoden lopulla. Lähtökohtana on selvittää yhteys urheilun ja elinvoiman välillä.

Mukana projektissa on kaupungin lisäksi 15 seuraa sekä Kymenlaakson Liikunta ry. Kun yhteiset tavoitteet saadaan selville, ne tulevat osaksi kaupunkistrategiaa.

–Tavoitteena on luoda sisältö sille, mitä tarkoitetaan urheilukaupunki Kouvolalla. Se ei saa jäädä vain yhdeksi hashtagiksi vaan kaupungin pitää seisoa sen takana, Kivelä sanoo.

Jos urheilu lisää kaupungin elinvoimaa, rahoitusta todennäköisesti suunnataan sen piiriin entistä enemmän.

Kivelän mielestä urheiluseuratoiminta on yksi keskeisimmistä asioista, joka pitää yhteisöä koossa. Haasteena on uudenlaisen tavan omaksuminen.

–Jotta uusi malli voitaisiin saada aikaan, se vaatii asenteiden muuttumista niin seurojen kuin kaupungin puolelta. Alkuvaiheessa tullaan mukaan omat tavoitteet edellä, joten ottaa aikansa ennen kuin yhteiset tavoitteet löytyvät.

Selvitystyötä on käsitelty jo kahdessa työpajassa. Kolmas on tulossa toukokuun aikana, jolloin julkistetaan mukana olevien tahojen yhteinen näkemys ja suunta Kouvolasta urheilukaupunkina.

#Urheilukaupunki vai urheilukaupunki?

Onnistuessaan selvitystyö toisi ratkaisuja nykyisen mallin puutteisiin. Luoman perhe ei esimerkiksi tiennyt, että kaupunki käyttää paljon varoja nimenomaan liikuntatilojen kunnossapitoon. Urheilun ja liikunnan rahoittamisesta saatu hyöty ei ole kuntalaisten tiedossa.

–Kuntalaisten tulisi kokea, että rahoituksesta seuraa jotain konkreettista. Sitten ymmärrettäisiin paremmin miksi rahoja ohjataan urheiluun ja liikuntaan, Kaunisto sanoo.

Myös vapaaehtoistoimintaa halutaan systemaattisemmaksi, jotta seurat pystyisivät avustamaan toisiaan. Seurojen välisestä yhteistyöstä esimerkkinä toimivat viime kevään Korisliigan finaalit. Tuolloin KooKoo ja seuran vapaaehtoiset mahdollistivat Kouvojen pelaamisen jäähallissa, jonne mahtuu enemmän katsojia kuin Kouvojen kotihalliin Mansikka-aholle.

Vapaaehtoistoiminnan rooli suomalaisessa urheilussa on merkittävä.

–Tässä maassa ei pelattaisi ainuttakaan lajia ammattimaisesti ilman vapaaehtoisia, Kaunisto painottaa.

Hänen mielestään Kouvola voisi lisätä tunnettavuuttaan urheilukaupunkina. Seurojen ja kaupungin tulisi entisestään korostaa yhteistyötään ja liikunnan tuomia mahdollisuuksia. Urheilusta saatava näkyvyys lisää Kouvolan houkuttavuutta asuinpaikkana.

–On aina hyvä olla ensimmäisenä brändäämässä itsensä urheilukaupungiksi. Sitten voi sanoa muiden kopioineen, Kaunisto sanoo.

Juttu on osa Ylen ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Ratkaisukone-projektia. Siinä etsitään eri puolilta Suomea toimivia ratkaisuja, jotka ovat monistettavissa myös muille paikkakunnille. Jutun toimittajat ovat Elle Nurmi ja Joakim Nordström Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmasta.