Sinikukka Saaren kolumni: Suuri historia, pieni ihminen

Facebook-sivusto Project1917 seuraa Venäjän vallankumousvuotta 1917 päivitysten kautta reaaliajassa. Sinikukka Saari on löytänyt historian merkkihenkilöiden toiminnasta piirteitä, jotka tekevät heistä inhimillisellä tavalla oikeastaan aika pieniä ihmisiä.

Ulkomaat
Sinikukka Saari
Derrick Frilund / Yle

Olen some-koukussa. Addiktion kohde on Проект 1917 / Project 1917-nimiset Facebook-sivustot, joilla seurataan Venäjän vallankumousvuotta statuspäivitysten kautta 'reaaliajassa' – joskin siis 100 vuotta myöhässä. Statuspäivityksissään elämästään kertovat esimerkiksi nuoret kulttuuriradikaalit, ammattivallankumoukselliset, vanhan järjestyksen vaalijat, eksyksissä olevat aateliset, maltilliseman muutoksen kannattajat ja ajan henkeä ilmentävät taiteilijat.

Päivitykset ovat alkuperäisiä historiallisia lähteitä: päiväkirjamerkintöjä, lähetettyjen kirjeiden ja muistelmateosten katkelmia, uutisjuttuja aikalaissanomalehdistä sekä valokuvia. Sivusto piirtää uskomattoman elävää kuvaa siitä, miten ihmiset ovat kokeneet historialliset hetket juuri silloin, kun ne ovat tapahtuneet heidän ympärillään silloin, kun historialliset kehityskulut ovat olleet vielä epäselviä ja tulevaisuus auki.

Toukokuun alussa vallankumous on vasta iduillaan: Lenin on jo saapunut Suomen asemalle, väliaikainen hallitus on vallassa ja tsaariperhe kotiarestissa Tsarskoe Selossa ja monet aatelisista ovat siirtyneet Krimille tai suunnittelevat matkaa Eurooppaan levottomia aikoja pakoon. Suurimmat historian käänteet ovat vielä edessäpäin.

Sivuston koukuttavuus syntyy ehkäpä juuri siitä, että jopa historian suurissa käänteissä pienet, arkiset ja humoristiset asiat ovat usein yksilön näkökulmasta päällimmäisiä. Vaikka jälkipolvet ovat nostaneet monet sivustolla esiintyvistä hahmoista jalustalle, statuspäivityksissään tulevat suurmiehet ja -naiset paljastavat inhimillisen itsensä.

Vladimir Iljitš ei suvainnut tupakanpolttoa vaunussa, joten polttajat yrittivät vallata vessan käyttöönsä

Esimerkiksi puolalainen vallankumousmies Karl Radek kertoo, kuinka Leninin kuuluisalla junamatkalla Zürichista Saksan läpi Tukholmaan ja Helsingin kautta Pietarin Suomen asemalle kiisteltiin suurella vakaumuksella ei suinkaan vallankumouksesta vaan sauhuttelusta. Vladimir Iljitš ei suvainnut tupakanpolttoa vaunussa, joten polttajat yrittivät vallata vessan käyttöönsä, mikä puolestaan johti väittelyyn inhimillisten tarpeiden tärkeysjärjestyksestä. Johtohahmona Lenin ratkaisi tovereiden riidan lapuilla, jotka sallivat kolme vessakäyntiä suhteessa yhteen tupakkareissuun.

Vaikka projektin varsinaisissa FB-profiileissa suomalaisista esiintyy vain Carl Mannerheim, seikkailee muiden päivityksissä meille tuttuja hahmoja. Eräskin 'suomalaistaiteilija Gallen' vaikuttaisi saaneen pienen hermoromahduksen porvarillisen tapakoodiston murtuessa juhlaillallisella Moikan varrella.

Majakovski alkoi ulvoa ja mekkaloida, jolloin monet nuoremman polven edustajat liittyivät hulinointiin

Venäläiskirjailija Ivan Bunin kertoo päivityksessään 16. huhtikuuta kuinka oli syönyt juhlissa Maksim Gorkin ja Akseli Gallen-Kallelan kanssa, jolloin tuolloin 24-vuotias runoilija Vladimir Majakovski oli ottanut tuolin heidän väliinsä ja alkanut syödä seurueen lautasilta ja juoda heidän laseistaan. Ulkoministeri Pavel Miljukovin yrittäessä nostaa maljaa juhlaväelle, oli Majakovski noussut tuolille huutelemaan hävyttömyyksiä. Ranskan suurlähettilään yrittäessä rauhoittaa tilannetta, sikailu vain yltyi: Majakovski alkoi ulvoa ja mekkaloida, jolloin monet nuoremman polven edustajat liittyivät hulinointiin. Bunin raportoi että kalpea ja päissään ollut Gallen-Kallela huusi loputa kaikella voimallaan ja kyyneleet silmissä venäjäksi "Tämä on liian paljon! LIIAN PALJON!"

Mannerheim puolestaan näyttäisi nousseen heti sekavan tilanteen herraksi ja kertoo venäjänkielisessä statuspäivityksessään 13. maaliskuuta jallittaneensa uhkarohkeasti häntä etsivää vallankumouspartiota rappukäytävässään.

Suomi 100 -juhlarahakohun keskellä huomasin ajattelevani että ehkäpä myös Suomen historian vaikeita aikoja olisi voinut käsitellä hieman Projekti 1917 -sivuston tapaan: ristiriitoja piilottelematta, mutta kaikkien osapuolten omaa näkökulmaa ja heidän kokemustaan kunnioittaen.

On ehkä yllättävää, että venäläinen sivusto antaa meille suomalaisille mallia moniäänisen historian kunnioittamisesta usein, kun liitämme Venäjän yksinkertaistaviin patrioottisiin tulkintoihin ja virallisesti määriteltyihin historiallisiin "totuuksiin". Sivusto ei ole valtion rahoittama vaan sen takaa löytyy toimittaja Mihail Zygar tiimeineen. Zygar toimi pitkään riippumattoman Dozhd-TV:n päätoimittajana ja on julkaissut suomeksikin käännetyn Putinin valtaa ruotivan hyvin kriittisen Kaikki Kremlin miehet -kirjan. Viime vuonna tähän aikaan kirja löytyi lähes kaikkien moskovalaisten kirjakauppojen best sellers -hyllyiltä. Tätäkin on nyky-Venäjä.

Sinikukka Saari

Kirjoittaja on Ulkoasiainministeriön erikoistutkija. Hän oli mukana kirjoittamassa Ulkopoliittisen instituutin raporttia Venäjästä, joka synnytti Suomessa kiivaan poliittisen keskustelun. Venäjän lisäksi Saaren kiinnostuksen ja kolumnien aiheet jakautuvat laajalle ulkopolitiikan kentällä.