Harva tietää: luennolla istuminenkin kerryttää eläkettä – kunhan saa paperit

Opiskeleminen ei ole eläkkeen kannalta hukkaan heitettyä aikaa, sillä moni valmis tutkinto kerryttää eläkettä.

opiskelijat
 Opiskelijat kuuntelevat ryhmätyön esittelyä Laurea-ammattikorkeakoulussa.
Eläkeuudistuksilla on haluttu pidentää työuria. Jos tutkinto kuitenkin jää suorittamatta, on eläkekin pienempi.Patricia Gabriel-Robez / Lehtikuva

Moni opiskelija on autuaan tietämätön, että opinnotkin voivat kerryttää eläkettä. Esimerkiksi yliopistotutkinto kerryttää eläkettä suurin piirtein saman verran kuin vuosi keskipalkkaisessa työssä.

Asia on käynyt ilmi nuorille ja opiskelijoille suunnatuissa tilaisuuksissa, kerrotaan Eläketurvakeskuksesta.

– Esimerkiksi rekrymessuilla Tampereella moni arveli, että eihän opiskelusta ja lastenhoidosta saa eläkettä, mutta täytyyhän armeijasta kertyä, kun siellä on pakko käydä. Mutta asiahan on juuri päin vastoin, kertoo Eläketurvakeskuksen tiedottaja Kimmo Kontio.

Uudistus tuli voimaan edellisessä työeläkeuudistuksessa vuonna 2005, joten asia koskee sen jälkeen valmistuneita tai valmistuvia. Sen jälkeen eläkettä on kertynyt jo 900 000 opintonsa päättäneelle.

Eläkettä kertyy muun muassa (siirryt toiseen palveluun) (Kela) ammatillisesta perustutkinnosta, ammattikorkeakoulututkinnosta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta, kunhan opiskelut on hoitanut loppuun.

Kertyvän eläkkeen määrä riippuu tutkinnon laajuudesta. Esimerkiksi valmis ammattikorkeakoulututkinto tuo lisää tulevaan eläkkeeseen noin 43 euroa kuukaudessa tämän hetkisen rahan arvon mukaan mitattuna.

Opinnäytetyön viimeistely lisää eläkettä

Sinänsä tietämättömyys ei ole vahingollista, sillä tieto valmistuneesta tutkinnosta etenee työeläkerekisteriin automaattisesti.

Kontio muistuttaa, että asia kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, mikäli opinnot meinaavat jäädä roikkumaan. Jos opinnot ovat jääneet aikoinaan muutamaa kurssia vaille, eläkkeen kannalta voi olla kannattavaa hoitaa ne maaliin kypsemmälläkin iällä.

todistusten jakoa
Tieto tutkinnon valmistumisesta menee työeläkerekisteriin automaattisesti. Toni Pitkänen / Yle

Kontio tietääkin tapauksia, joissa nuorempana kesken jääneet opinnot on viimeistelty vasta viisi- tai kuusikymppisenä.

– Opinnot ovat voineet jäädä vaikkapa opinnäytettä tai muita pieniä suorituksia vaille, tämä voi olla yksi porkkana, Kontio toteaa.

Myös tuoreessa vuoden 2017 alusta voimaan tulleessa työeläkeuudistuksessa lisättiin nuoren mahdollisuuksia kerryttää eläkettä. Uudistus laski eläkkeen kerryttämisiän 17 vuoteen.

Ikäraja laski myös vuonna 2005, jolloin se laski 23 vuodesta 18 vuoteen. Uudistuksilla tähdätäänkin työurien pidentämiseen.

"Ei niistä kauhean hyvin perillä olla"

Vaikka eläkettä kertyy jo alaikäisenä, tuntuu se monesta nuoresta kaukaiselta asialta. Kontion mielestä on kuitenkin hyvä tiedostaa jo nuorena, kuinka elämänvalinnat vaikuttavat tulevaan eläkkeeseen.

– Huonommin tunnetaan miten opiskelu, lapsen saaminen ja vanhemmuus vaikuttavat. Ei niistä kauhean hyvin perillä olla. Myöhemmin näihin ei voi vaikuttaa, toteaa Kontio.

Moni arveli, että eihän opiskelusta ja lastenhoidosta saa eläkettä, mutta täytyyhän armeijasta kertyä.

Kimmo Kontio

Yksi yleinen harhakäsitys liittyy siihen, ettei lasten hoitaminen kerryttäisi eläkettä. Sekä vanhempainpäivärahakausi että alle 3-vuotiaan lapsen hoitaminen kotona kerryttävät eläkettä kuitenkin hieman (siirryt toiseen palveluun) (Eläketurvakeskus).

Kontion mielestä jo nuorena aikuisena kannattaa kuitenkin punnita, miten mahdollista vanhemmuutta jaetaan niin, ettei se leikkaa rajusti vain toisen vanhemman eläkettä.

– Jos vain toinen vanhempi hoitaa lapsia 10 vuotta ja on sen ajan pois työelämästä, on siitä kertyvä eläke ihan toista kuin keskimääräisellä kuukausipalkalla, toteaa Kontio.