Tornionjoen lohikuolemien taustalla useita syitä – kolmessa vuodessa kuollut tuhansia lohia

Vuosina 2014-2016 ilmenneet kalakuolematapaukset olivat voimakas ilmiö, joka eroaa selkeästi esimerkiksi 1970-luvulla ihovaurioita aiheuttaneen UDN-taudin seurauksista.

lohi
Elävänä kiinni saatu ihovaurioitunut lohi Lappean loman rannassa kesällä 2015.
Elävänä kiinni saatu ihovaurioitunut lohi kesällä 2015.Juha Pieskä / Tornion-Muonionjokiseura

Tornionjoen lohikuolemat johtuvat useista tekijöistä. Tämä käy ilmi Ruotsin eläinlääketieteellisen laitoksen, Statens veterinärmedicinska anstaltin (SVA) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yhteisesti julkaisemasta raportista (siirryt toiseen palveluun).

Selvityksen mukaan yleisin löydös lohilla olivat eri syistä johtuneet ihohaavat, mutta tavallisia olivat myös ihoverenvuodot ja pinnalliset ihotulehdukset. Elintarviketurvallisuusviraston mukaan löydöksien merkityksen arvioiminen vaatii lisätutkimuksia.

– Nämä ihovauriot ovat ne muutokset, joita sairaista lohista on havaittu, sisäelinmuutoksia niissä ei ole havaittu juuri ollenkaan. Sikäli tietenkin on hyvä, että varsinaisia tunnettuja kalojen kulkutauteja ei ole todettu, sanoo erikoistutkija Perttu Koski Evirasta.

Tutkimustyössä toteutettiin laaja havainnointi ja näytteenotto kesän 2016 aikana, jotta saatiin aikaisempaa parempi kuva kesien 2014 - 2016 tapahtumista ja lohikuolleisuuden syistä.

Perttu Kosken mukaan hylkeiden ja kalastusvälineiden sekä muiden tekijöiden aiheuttamat vauriot ovat lisänneet lohien sairastuneisuutta, kuten ihoinfektioita.

– Lisäksi tutkimukset osoittivat, että herpes- ja iridoviruksia voidaan löytää lohista, joilla oli ihoverenvuotoja. Nämä virukset saattavat aiheuttaa todettujen oireiden kaltaisia muutoksia. Vuoden 2016 tilanne Tornionjoella oli kahta aikaisempaa vuotta parempi. Löydöksien merkityksen arvioiminen vaatii kuitenkin lisätutkimuksia.

Kudostutkimukset osoittivat, ettei ulcerative dermal necrosis (UDN) -tauti vaikuttanut merkittävästi ihovaurioihin tai kuolleisuuteen vuonna 2016. Sen sijaan löydettiin aikaisemmin tuntemattomia ihon mikroskooppisia muutoksia. Lohien nousun jälkeen, syksyllä kalojen kutuaikaan tehdyissä näytteentotoissa todettiin normaalisti kudussa rasittuneilla emokaloilla runsaasti sieni-infektioita.

Lohikuolleisuutta selvitettiin ottamalla näytteitä noin 130 lohesta. Vuosina 2014-2016 Tornionjoesta on löytynyt arviolta ainakin 4000 kuollutta lohta.

Huonokuntoinen lohi
Eviran tutkimalla lohella on runsaasti sekä suuria että pienempiä, täplämäisiä ihotulehdus- ja haava-alueita, joista syvimmät ovat yläleuan alueella. Vesihomekasvustot eivät kuivilla olevassa kalassa näy helposti, mutta esimerkiksi selkäevän alapuolella kyljessä on havaittavissa läpikuultavan harmahtavaa sienikasvustoa.Tommi Junnonaho / Evira

Ei vaikutusta poikastuottoon

Kuinka huolissaan kalojen iho-oireista ja kuolemista on siis syytä olla.

– Onneksi näyttäisi siltä, että tällä ei ole suurta merkitystä joen poikastuottoon. Viime kevät oli kaikkien aikojen ennätys alasvaeltavien smolttien suhteen, Perttu Koski sanoo.

Myöskin kutuaikaan havaittujen homeisten lohien yhteydestä kalakannan mahdolliseen kuihtumiseen on esitetty erinäisiä arvioita. Kosken mukaan kutemiseen home ei todennäköisesti vaikuta.

– Se tosiaan näyttäisi siltä, että ne kutevat ihan normaalisti ja sen jälkeen sitten osa kannasta menehtyy hometulehduksiin.

Vuosina 2014-2016 ilmenneet kalakuolematapaukset olivat voimakas ilmiö, joka eroaa selkeästi esimerkiksi 1970-luvulla ihovaurioita aiheuttaneen UDN-taudin seurauksista. Perttu Koski onkin sitä mieltä, että selvitystyötä ja tutkimuksia on syytä jatkaa.

– Kyllä se minun mielestäni hyvä asia olisi, varsinkin jos tällainen kuolleisuus jatkuu. Ja toivotaan että yhteistyö yleisön ja varsinkin jokivarren kalastajien kanssa jatkuu.

Kalastajat apuna tutkimuksessa

Tornionjokiseudun kalastajat olivat perehdytyksen jälkeen aktiivisesti mukana havainnoinnissa ja näytteenotossa. Projektissa oli käytössä myös villikalojen terveystilanteen valvontaportaali (siirryt toiseen palveluun), jota käytettiin ahkerasti.

– Portaalin kautta saadut tiedot oireista sopivat hyvin yhteen projektin ruumiinavauksissa todettujen muutosten kanssa. Portaali voi olla merkittävänä apuna villikalojen tautitapausten selvittelyssä tulevaisuudessakin, sanoo Koski.

Evira ja SVA toivovat lohien sairastapausten ja kuolleisuuden mahdollisesti jatkuessa kansalaisilta edelleen aktiivista yhteydenpitoa. Tämän perusteella on mahdollista suunnata selvitystyötä asiaan edelleen.

Eviran ja SVA:n lisäksi projektin suunnittelussa ja läpiviemisessä oli mukana myös useita muita ruotsalaisia ja suomalaisia viranomaisia. Tutkimusta rahoitettiin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Ruotsin Havs- och vattenmyndighetenin myöntämillä Tornionjoen kalastuskorttituloilla.

Jo vuosina 2014 ja 2015 havaittiin Tornionjoen nousulohilla merkittävää kuolleisuutta ja suurella osalla lisäksi ihovaurioita. SVA julkaisi tammikuussa selvityksen tästä ja samankaltaisesta ongelmasta Mörrum-joella ja muissa ruotsalaisjoissa. Tornionjoen ja eräiden Perämeren jokien tilanteesta julkaistaan nyt oma raportti.