Asiantuntija: Käynnissä valtava liikehdintä kohti mikromuovien kieltoa

Mikroroskat vuotavat myös Itämereen. Suomessa painotetaan tällä hetkellä rehevöitymisen vähentämistä.

muovijäte
poika juoksee rannalla jossa paljon muoviroskaa
Francis R. Malasig / EPA

Maailman merissä pyörii miljoonia tonneja muovijätettä. Pääasiassa maa-alueilta peräisin oleva muovijäte kulkeutuu merivirtojen mukana pois rannoilta valtamerten keskelle. Roskat muodostavat valtavia jätepyörteitä, joista suurimmaksi on arvioitu Tyynenmeren jätepyörrettä.

Ylen Ykkösaamussa vieraillut ympäristöneuvos Maria Laamanen korosti, että Itämerellä ongelma liittyy enemmän silmille näkymättömämpään roskaan, mikroroskaan.

– Valtamerten roskaantuminen on nyt suuri, polttava ongelma. Euroopan mittakaavassakin, kun katsotaan, niin valtamerien ja Välimeren puolella roskaantuminen on huomattavasti silmiin näkyvämpää, konkreettisempaa ja ehkä pahempi ongelma kuin Itämerellä, ympäristöneuvos Maria Laamanen sanoo.

– Tähän me pyritään puuttumaan merenhoidon suunnittelulla. Olemme lanseeranneet laajemman toimenpiteen, jossa ihan ensimmäisessä vaiheessa pyritään selvittämään ongelman laatua ja laajuutta ja työskentelemme muiden Itämeren maiden kanssa.

Pohjoismaiden ympäristöministerit ovat juuri olleet koolla Oslossa. Suomesta paikalla oli maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Tapaamisessa ympäristöministerit keskustelivat merten roskaantumisesta ja muoviongelmasta sekä Pohjoismaiden panoksesta ilmastoneuvotteluihin.

kuorintavoidetta sormella
Muovi ei häviä merestä koskaan. Mikroskooppisen pienen muoviroskan pelätäänkin kerääntyvän meren eliöstöön.Vaarana on, että muovi kulkeutuu ravintoketjuun.AOP

Autonrenkaat merkittävä lähde

Laamasen mukaan roskaantumisen lähteitä löytyy kosmetiikan ja hygieniatuotteiden pesuaineista sekä kuorintavoiteista. Vaikka Suomessa roskaantuminen liittyykin mikroroskaan ja muoveihin, tietoisuus on Laamasen mukaan levinnyt kohtuullisen nopeasti.

– Merkittävä lähde saattaa olla autonrenkaiden kuluminen. Tiedämme, että tekstiileiden pesemisestä päätyy jätevedenpuhdistamoiden kautta puhdistuksesta huolimatta hyvin pieni osa läpi mereen.

Norjalaisselvityksen mukaan autoilu on suurin mikromuovin lähde. Norjan ympäristöviranomaisten mukaan jopa puolet vesistöjen mikromuovista on peräisin liikenteestä eli autojen renkaista ja teiden pinnoitteista.

Laamanen muistuttaa, että isompi keskustelu liittyy kuitenkin muovien käyttöön yhteiskunnassamme. Muovit päätyvät mereen ja merissä muoviongelma konkretisoituu.

– Nyt pitäisi ryhtyä keskustelemaan siitä, kuinka voisimme muuttaa asennettamme muovien käyttöön ja koko muoviketjuun.

Laamasen mukaan juuri nyt on käynnissä valtavaa liikehdintää siihen suuntaan, että mikromuovien käyttöä oltaisiin kieltämässä.

– Ollaan menossa sitä kohti, että meillä tulisi velvoittavuutta mikromuoveihin liittyen.

Pohjoismaat ovat olleet aktiivisia mikromuovien suhteen. Viimeisimpänä Tanska on kertonut kansallisen muovistrategian lanseeraamisesta.

Omaa tietoa kaivataan

Suomessa tutkijat ovat saaneet Kallavedestä ensimmäisiä tuloksia ulkomaillakin kiinnostusta herättäneestä mikromuovitutkimuksesta. Niiden perusteella pieneksi jauhautunutta muovisaastetta on sellaisissakin paikoissa, joissa sitä ei pitäisi olla.

– Nyt odotetaan, että EU lanseeraa tämän vuoden aikana muovistrategian, jossa muun muassa puututaan mikromuoveihin. Tiedetään, että strategialla haetaan irrottautumista öljypohjaisista tuotteista. Tavoitteena on muovien käyttöiän ja käytettävyyden pidentäminen sekä kierrätyksen edistäminen. Perimmäisenä tavoitteena on estää muovien vuoto luontoon ja erityisesti meriympäristöön.

Laamasen mukaan tavoitteena on vähentää merten muoviroskaa merkittävästi. Suomessa merenhoitosuunnitelma painottuu tällä hetkellä rehevöitymisen vähentämiseen.

– Meillä edelleen leväkukinnot, rantojen limoittuminen, eliöstön muuttuminen ja hapettomat pohjat ovat akuutisti polttavia kysymyksiä. Roskaantuminen on toki tärkeä, mutta ensimmäisessä vaiheessa lähestytään asiaa lisäämällä tietoa, jotta tiedämme tarkasti, mihin puuttua.

Vaikka Norjassa on tehty tutkimusta autoilun ja mikromuovien suhteesta, Laamasen mukaan Suomessa halutaan saada oma tietopohja kuntoon, ennen kuin ongelmaan lähdetään puuttumaan. Suomessa on parhaillaan käynnissä useita tutkimushankkeita.

– Meille tulee tämän ja ensi vuoden aikana runsaasti tietoa siitä, mistä on kysymys, mikä on ongelman laatu ja mitkä ovat tärkeimmät lähteet. Tämä helpottaa toimenpiteiden tekemistä.