Metsänhakkuista syntyi ilmiriita – luontojärjestö syyttää kaupunkia metsän kaatamisesta lintujen pesimäaikana

Luonnonsuojelupiirin mielestä Lappeenrannan kaupunki on tehnyt aiheettomia metsänhakkuita. Kaupungin mukaan kaikki on mennyt ohjeiden mukaan.

hakkuut
Joutsenossa tehdyillä hakkuilla on kannattajansa ja vastustajansa.
Kiistellyt haakkuut ovat Lappeenrannan Joutsenon Pöyhiänniemessä.Ville Toijonen / Yle

Lintujen pesimäaika on alkanut, ja ensimmäiset riidat hakkuista ovat käynnissä luontojärjestöjen ja kaupunkien sekä metsäyhtiöiden välillä.

Esimerkiksi Lappeenrannan Joutsenossa vasta tehdyt metsähakkuut hermostuttivat Etelä-Karjalan Luonnonsuojelupiirin. Metsävastaava Anitta Miikkulainen kertoo, ettei Lappeenrannan kaupunki ole vetoomuksista huolimatta jättänyt hakkaamatta metsää lintujen pesimäaikana. Syyksi kaupunki on Miikkulaisen mukaan kertonut halunsa turvata puunsaanti metsäteollisuusyrityksille kaikkina vuodenaikoina.

– Teollisuusyrityksille se puu, jota ei tarvitse ruveta säilömään, on parempi. Mutta kaupungin metsät eivät voi olla teollisuuden puunsaannin turvaajana ja metsäteollisuus voinee turvata raaka-aineensa varastoimalla, Miikkulainen sanoo.

Kaupungin metsät eivät voi olla teollisuuden puunsaannin turvaajana.

Anitta Miikkulainen

Lappeenrannan kaupungin metsätalouspäällikkö Risto Laukas sanoo, että metsäyhtiöt tarvitsevat toimintansa pyörittämiseen jatkuvasti tuoretta puuta, joten metsäyhtiöt tekevät hakkuita ympäri vuoden kylmävarastojen lisäksi. Hän kertoo, ettei kaupunki hakkuuta leimikoita omilla urakoitsijoillaan pesintäaikana.

Poikkeuksen tekevät Laukaksen mukaan erilaiset rakentamiseen liittyvät hakkuut, kuten katulinjojen, erilaisten putkilinjojen ja rakennuspaikkojen hakkuut. Näitä tulee hakkuuseen pesintäaikana, koska niitä ei pystytä ennakoimaan. Myös tonttien hakkuut vaativat rakennusluvan, ja siksi niiden ennakointi ei ole mahdollista.

– Tämä Pöyhiänniemen hakkuu on suurimmalta osalta harvennusta, ja uudistushakkuuta on niemen keskiosassa noin neljä hehtaaria, Laukas kertoo.

Metsäyhtiö hakkaa tässä vaiheessa uudistusalueen ja harvennus tehdään talvikautena. Suojavyöhykkeet ovat vähintään 30 metriä eli leveämmät kuin mitä maisematyölupa edellytti.

Hakkuiden kannattajat ja vastustajat kiistelevät siitä, missä määrin linnut ja muu luonto otetaan huomioon hakkuita suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Metsien hakkuilla on aina kannattajansa ja vastustajansa.Ville Toijonen / Yle

Metsäteollisuuden vai lintujen ehdoilla?

Lappeenranta ja Etelä-Karjala ovat suuria metsäteollisuusalueita. Maakunnassa ovat muun muassa UPM:n ja Stora Enson sellu- ja paperitehtaat sekä Metsäfibren sellutehdas.

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin metsävastaava Anitta Miikkulaisen mielestä Etelä-Karjala onkin riippuvaisempi metsäteollisuudesta kuin moni muu maakunta. Siksi kaupungissa myös hakataan enemmän metsiä kuin muissa kaupungeissa. Miikkulainen kuitenkin muistuttaa, että kaikissa Suomen kaupungeissa hakkuita ei tehdä lintujen pesimäaikana.

Lappeenrannan kaupungin metsätalouspäällikkö Risto Laukas puolestaan ei ole kuullut, että muissakaan kaupungeissa olisi rajoitettu yhtiöiden ostamien pystyleimikoiden korjuuta lintujen pesintäaikana.

– Metsäyhtiöiden urakoitsijat on koulutettu, ja he toimivat yhtiön laatuohjeiden sekä tarjouskilpailussa olleiden ehtojen mukaisesti. Lisäksi korjuunsuunnittelun yhteydessä tutkitaan hakkuualue, ettei siellä ole havaittavissa uhanalaisia lajeja, Laukas sanoo.

Korjuunsuunnittelun yhteydessä tutkitaan hakkuualue, ettei siellä ole havaittavissa uhanalaisia lajeja.

Risto Laukas

Miikkulainen harmittelee, etteivät hakkuut vain häiritse lintuja, vaan myös maaperä kärsii niistä ja aiheuttaa valumia vesistöön. Hän toivoo, että keskusteluyhteys kaupungin kanssa rakentuisi uudelleen ja hakkuut peruttaisiin lintujen pesimäajalta. Laukas taas toivoo, että ihmiset muistaisivat hakkuiden mittakaavan.

– Pöyhiänniemessä nyt yhtiön hakkaama uudistushakkuu on noin neljä hehtaaria eli noin promille kaupungin metsäpinta-alasta, Laukas sanoo.

Luonnonsuojelupiirin metsavastaava Anitta Miikulainen on toista mieltä.

– Tämä on suuri hakkuualue. Hakkuut pitäisi tehdä vähintäänkin talvella. Myös suojavyöhyke on liian pieni, sanoo Miikkulainen.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus