Salailua ja sukulaisten suosimista – kansalaistutkimus raapaisi suomalaisen korruption kiiltokuvaa

Sadat suomalaiset kertoivat tutkijoille korruptiokokemuksistaan. Suomessa korruptio pysyttelee piilossa ja turhauttaa kokijaansa.

esteellisyys
Kättely
Yle Uutisgrafiikka / Tiina Kokko

Vaasan yliopiston kansalaistutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun) käy ilmi, että kansainvälisten vertailujen luoma kiiltokuva suomalaisesta korruptiosta ei ole koko totuus asiassa.

Suomi menestyy kansainvälisissä mittauksissa vuodesta toiseen alhaisen korruption maana, mutta kaikki koettu korruptio ei näissä mittauksissa näy. Suomalainen korruptio piiloutuu verkostoihin ja yhteiskunnan rakenteisiin.

– Tämä korruptio, joka jää rakenteisiin, verkostoihin sekä osaksi huonoa hallintoa ja käytäntöjä, ja jota kansalaiset kohtaavat arkipäivinä julkisissa palveluissa ja toimiessaan yksityisen sektorin kanssa, jää kansainvälisten mittausten ulkopuolelle, sanoo Piilokorruption anatomia Suomessa -tutkimushankkeen vastuullinen johtaja, emeritusprofessori Ari Salminen Vaasan yliopistosta.

– Se johtaa arvioon, että meillä on huomattavasti enemmän rakenteellista korruptiota ja korruptiivisia verkostoja sekä huonoja hallintokäytäntöjä kuin yleisesti luullaan, Salminen sanoo.

Satoja kokemuksia

Vaasan yliopiston tutkijat pyysivät viime syksynä suomalaisilta kertomuksia korruptioepäilyistä ja -kokemuksista. Kertomuksia saatiin 521, joista 420 otettiin mukaan tutkimukseen.

Suuri osa kertomuksista liittyi kunnissa epäiltyyn tai koettuun korruptioon. Ari Salmisen mukaan tämä ei suoraan tarkoita, että juuri kunnissa piilokorruptiota tapahtuisi eniten, vaan on merkki siitä, että kansalaiset ovat tekemisissä lähinnä kuntapalveluiden kanssa.

Kertomukset osoittivat, että piilokorruptio ei ole ensisijaisesti lain rikkomuksia, kuten lahjontaa tai korruptiorikoksia, vaan epäilyt liittyvät esimerkiksi valta-aseman ja vaikutusvallan väärinkäyttöön eri toimialoilla.

– Kansalaisten vähättelyä, asiantuntija-aseman liiallista korostamista, käsiteltävien asioiden viivyttelyä, siirtelyä, salaamista ja piilottelua, jääviysongelmia ja puutteita kilpailutuksessa, Ari Salminen luettelee.

Kansalaisten vähättelyä, asiantuntija-aseman liiallista korostamista, käsiteltävien asioiden viivyttelyä, siirtelyä, salaamista ja piilottelua, jääviysongelmia ja puutteita kilpailutuksessa.

Ari Salminen

Myös epäterveet verkostot ja hyvä veli -verkostot ovat piilokorruptiota.

– Eturistiriitoja, esteellisyyttä, ulospelaamista, kartelleja, suosikkijärjestelmiä.

Korruptiivisuutta nähtiin myös esimerkiksi sukulaisten ja lähipiirin suosimisessa sekä hyvän hallinnon loukkauksissa.

Piilokorruption vaaravyöhykkeitä on kansalaisten epäilyjen mukaan esimerkiksi vakuutusalalla, kaavoituksessa ja rakentamisessa, terveydenhuollossa, kuntien henkilöstöpolitiikassa ja tuulivoimakysymyksissä.

Mies ojentaa käden kättelyä varten.
Tehdäänkö sopimus?Hanne Kinnunen / Yle

Turhautumisesta vaikeampiin seurauksiin?

Piilokorruptiota on vaikea havaita ja siksi myös vaikea torjua. Liikutaan laillisen ja laittoman, eettisen ja epäeettisen harmaalla vyöhykkeellä.

Ari Salminen muistuttaa, että tässä tutkimuksessa suomalaisilta kootut kertomukset perustuvat ihmisten subjektiiviseen kokemukseen ja syntyneisiin epäilyksiin, ja ovat sinällään merkityksellisiä.

– Voi sanoa, että ei kannata aliarvioida kansalaisten mielipiteitä. Kansalaiset huomaavat hyvin nopeasti, milloin on käytössä sellaisia toimintamalleja, jotka eivät herätä luottamusta tai eivät ole reilua menettelyä tai oikeudenmukaista, Salminen sanoo.

Salminen arvelee, että tutkimukseen saatu satojen kertomusten määrä saattaa viestiä ihmisten turhautumisesta ja voimattomuudesta piilokorruption edessä.

– Kansalaiset kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta millään tavalla oikaista kokemiaan vääryyksiä, eikä korjata korruptiivisten verkostojen haittoja eikä huonon hallinnon seurauksia. Turhautuminen on yksi tutkimustulos, joka voitiin lukea kertomuksista.

Turhautuminen on yksi tutkimustulos, joka voitiin lukea kertomuksista.

Ari Salminen

Jos voimattomuuden tunne kasvaa, se saattaa ruokkia uusia epäilyitä tai vähentää luottamusta yhteiskuntaan yleisemminkin, Salminen arvioi. Sen kehityksen hän haluaisi estää.

– Jos on pientä huonoa hallintoa ja käytäntöjä, siitä voidaan selvitä, mutta jos luottamus organisaatioihin ja instituutioihin menee laajemmin, sen menettäminen on paljon suurempi kysymys. Se liittyy viime kädessä poliittisen järjestelmän uskottavuuteen ja on paljon vaikeammin korjattavissa, Salminen sanoo.

Ennaltaehkäisyä ja keinoja ilmoittaa epäilyistä

Korruptionvastaisessa työssä avainasemassa ovat Ari Salmisen mukaan kansalaiset itse.

Keinoja ilmoittaa korruptioepäilyistä pitäisi miettiä. Salmisen mukaan maailmalla on käytössä esimerkiksi kaikille avoimia ilmoittamiskanavia, joissa epäiltyjä korruptiorikkeitä voi paljastaa.

– Suuri kysymys on tässä se, että jos kansalaiset aktivoituvat kertomaan epäilyksistään, niin sitä, joka ilmoittaa, pitää voida suojella vastaajan kostotoimilta.

Myös rikkeiden ennaltaehkäisy on tärkeätä. Kunnissa ja organisaatioissa pitäisi miettiä, miten korruptiivisten käytäntöjen syntyminen voidaan ennalta torjua esimerkiksi eettisin koodein.

– Aina voi miettiä, tarvitaanko parempaa lainsäädäntöä, jolla voidaan torjua korruptiota, tai menettelytapoja organisaatiossa, joilla korruptiiviset käytännöt voidaan paljastaa.