Ompelijoiden eläköityvä yrittäjäkunta kutistuu vauhdilla – "Nuorilla on omat ideat"

Joensuulainen Anna-Kaisa Soivuori on erilainen nuori. Hän on ylpeä käsityöläinen, joka haluaa hankkia leipänsä korjausompelijana.

korjausompelu
Joensuulainen korjausompelija Anna-Kaisa Soivuori.
Joensuulainen Anna-Kaisa Soivuori on työskennellyt korjausompelijana vuoden päivät. Asiakkaita on koko ajan. Jouki Väinämö / Yle

Ompelijoiden määrä on vähentynyt viime vuosina joka puolella Suomea.

Suurimpana syynä on se, että vuosikymmeniä ompelimoaan pyörittäneet yrittäjät eläköityvät, mutta heidän tilalleen ei ole tulossa tarpeeksi nuoria alan ammattilaisia.

Työt eivät kuitenkaan ole loppumassa. Ompelijoiden palveluille on edelleen kysyntää.

Tämän tietää jokainen, joka on esimerkiksi koettanut löytää asuinpaikkakunnaltaan korjausompelijan lyhentämään uusien housujen lahkeet tai vaihtamaan vanhan suosikkirotsin vetoketjun.

"On koko ajan asiakkaita"

Joensuulainen Anna-Kaisa Soivuori on erilainen nuori, sillä hän on hankkinut korjausompelijana leipänsä vuoden päivät. Soivuoren ompelimo toimii Suomalainen Hyväntekijä Osuuskunnan suojissa kaupungin keskustassa Taitokorttelissa.

– Mulla on koko ajan asiakkaita. Ja ihan jatkuvasti tullee myös sitä viestiä, että tosi moni ompelija on lopettanut.

Anna-Kaisa Soivuori haluaa työskennellä korjausompelijana – etenkin arkivaatteiden parissa.

– Mä olen ekologinen ja käytännöllinen ihminen. Uskon siihen, että käytetään ensin loppuun ne vaatteet, mitä meillä valmiiksi on. Sitten vasta hankitaan uusia.

On paikkailtu villapaitoja ja moottoripyörähousuja.

Anna-Kaisa Soivuori

Korjausompelijan työmaa on muutakin kuin lahkeiden lyhennyksiä ja vetoketjujen vaihtoja.

– Kaikennäköistä. On paikkailtu villapaitoja ja moottoripyörähousuja. Laidasta laitaan. Olen tehnyt vanhasta uutta ja paidoista hameita. Jonkin verran teen kierrätyskankaista uusiakin vaatteita. Verhoista voidaan saada vaikka juhlamekkoja, Anna-Kaisa Soivuori kertoo.

Siksakin sitkeät sekatyöläiset

Ompelualan Yrittäjien turkulainen puheenjohtaja Liisa Raitamäki sanoo, että nuoria ei kiinnosta alan niin sanottu sekatyöläisyys. Lisäksi käsityöläisten koulutus on osin pielessä.

Ompelimot katoavat tasaista tahtia katukuvasta.

– Ympäri maan kuuluu samaa juttua. Ja etenkin täällä Turussa, kyl tääl on eläköitymisen myötä ompelijat vähentyneet. Ja uusia tulee kovasti harvaan tahtiin.

Liisa Raitamäki on työskennellyt alalla noin 30 vuotta. Hänellä on Ompelimo Liisan Ommel.

– Voi ihan hyvin sanoa, että puolella on vähentynyt. Uusia ei todellakaan tule – tämmöisiä sitkeitä sekatyöläisiä niin kuin itsekin olen.

Työtä täytyy tehdä suhteessa siihen tulopuoleen aika paljon.

Liisa Raitamäki

Liisa Raitamäelle sekatyöläisyys tarkoittaa sitä, että hän tekee muun muassa korjauksia ja ompelee uusia vaatteita arjesta juhlaan, kaiken ikäisille.

Koulutus liian monialaista?

Raitamäen mukaan nuorilla ammattilaisilla on omat ideat ja ajatukset. Ne eivät välttämättä kohtaa kysyntää.

– Tässä ei kuukausitulot ole joka kuukausi samat. Työtä täytyy tehdä suhteessa siihen tulopuoleen aika paljon.

Ompelualan Yrittäjien puheenjohtajan neulan kärki napsahtaa myös ammattikoulutukseen. Alan koulutus on vähentynyt

– Koulut eivät enää panosta siihen, että tehdään ompelijoita. Heistä tehdään monialaisempia, sanotaan nyt näin. Koulutus suunnataan liian monelle sektorille. Vaatetusalan ompeluopetus on huomattavasti vähentynyt.

– Kädentaitoalat ovat kaikki samanlaisia. On sitten puuseppä, metallimies tai ompelija, niin tätä työtä oppii vain tekemällä. Pitää vaan ommella, ommella ja ommella.

Ylpeä käsityöläinen

Oulusta lähtöisin oleva Anna-Kaisa Soivuori piti lukion jälkeen välivuotta ja mietiskeli aikansa, mitä haluaa tehdä. Sitten hän löysi ammattiopiston, joka tarjosi vaatetusalan artesaanin opintoja

– Mä olen aina tehnyt käsillä paljon. Ja mun äiti on tehnyt käsillä paljon. Meillä tullee kottoota se, että jos sitä ei voi itse tehdä, niin ehkä sitä ei tarviikkaan.

Anna-Kaisa Soivuori on ylpeä käsityöläinen.

– Mä tykkään siitä, että pystyn luomaan ja korjaamaan mun käsillä. Se on tärkeä taito. Sitä ei ehkä mun mielestä painoteta nykyään niin paljon kuin pitäisi. Että kokeillaan ensin itse.