Koe uusi yle.fi

"Oho, tuollahan on yksi!" – Etelä-Suomen paras raakkuesiintymä löytyi puolivahingossa

Matti Rintala löysi yhden raakun eli jokihelmisimpukan Hämeenkyrön Turkimusojassa parisen vuotta sitten. Selvisi, että pienessä purossa asuu eteläisen Suomen ainoa elinvoimainen raakkukanta.

uhanalaiset lajit
Sukeltaja tutkii joenuomaa.
Turkimusojan raakkukantojen inventointi tuotti mieluisan tuloksen: kanta on elinvoimainen.Panu Oulasvirta

Kalastuksesta ja vesiensuojelusta kiinnostunut Matti Rintala syynäsi joulukuussa 2014 pienen Turkimusojan mutkia sillä silmällä, että miten puron oma taimenkanta voi.

– Olin aikaisemmin lukenut lehdistä ja kuullut vihjeitä, että täällä saattaisi olla tätä simpukkaa. Kattelin siinä sitten mennessäni ja oho, sieltä löytyi yksi raakku!

Raakun eli jokihelmisimpukkanakin tunnetun nilviäisen lisääntymistapa on monimutkainen ja vaatii ympäristöltään paljon. Ilman taimenia ei tule mitään. Simpukka loisii ensimmäisen elinvaiheensa toukkana taimenen kiduksissa. Sieltä raakkutoukka tippuu joen pohjaan – ja säilyy hengissä, jos pohja on hapekas ja sorainen. Jos kaikki osuu kohdalleen, otus voi elää jopa yli 150-vuotiaaksi.

Matti vei löytönsä Hämeenkyrön ympäristösihteerin pöydälle. Ja siitä se lähti.

Hämeenkyrö, Nokia ja Ylöjärvi perustivat Kolmen helmen joet -hankkeen. Siihen liittyen raakkuesiintymät ja niiden elinolosuhteet inventoitiin Ruonanjoella, Pinsiön- Matalusjoella ja Turkimusojalla.

Matti Rantala
Matti Rintala ja monet muut ovat innostuneet Turkimusojan jokihelmisimpukkaesiintymän elinvoimaisuudesta.Marko Melto/ Yle

Raakkukannat kuihtuvat etenkin etelässä

Helmenkalastus kiellettiin Suomessa vuonna 1955, mutta se ei pelastanut jokihelmisimpukkaa. Lajin elinolosuhteet ovat muuttuneet, kun kirkkaat, sorapohjaiset ja virtaavat vedet ovat kärsineet esimerkiksi soiden ojituksesta ja rehevöitymisestä.

Lapissa raakuilla menee paremmin kuin etelässä. Tutkija Panu Oulasvirran raportin mukaan Suomessa on jäljellä vajaat 120 raakkujokea, joista noin puolessa raakut kykenevät vielä lisääntymään. Kestävällä tasolla lisääntyminen on kuitenkin enintään kymmenesosalla populaatioista.

Rakkuja joen pohjassa.
Lapin raikkaissa puroissa raakku purskuttelee vettä vielä kohtalaisesti.Panu Oulasvirta

– Oulun eteläpuolella on nykytiedon valossa enää seitsemän raakkujokea, jotka ovat Ähtävänjoki, Isojoki, Karvianjoki, Mustionjoki sekä Pirkanmaan kolme raakkujokea Pinsiön-Matalusjoki, Ruonanjoki ja Turkimusoja. Pirkanmaan jokia lukuun ottamatta raakku on jäljellä olevissa Etelä-Suomen joissa sukupuuton partaalla.

Turkimusojalla ainoa kunnon populaatio

Raakku lisääntyy vielä Ruonanjoessa, mutta ei riittävästi. Turkimusojan noin 1800 raakkua on ainoa elinvoimainen esiintymä Etelä-Suomessa. Kolmen helmen joet -hankkeen koordinaattori Ulla Helimo pitää löytöä erittäin merkittävänä lajin säilymisen kannalta.

– Uusia raakkulöytöjä tai raakkujokia ei ole Etelä-Suomesta enää todella pitkään aikaan löytynyt ollenkaan. Ja löytyi vielä tällainen, jossa on elinkykyinen kanta.

Ulla Helimo
Kolmen helmen joet -hankkeen koordinaattori Ulla Helimo patistelee koko Turkimusojan valuma-aluetta raakunsuojeluun.Marko Melto / Yle

– Kun nämä ovat geneettisesti erilaisia kuin Lapin kannat, niin se on myös koko Euroopan tasolla merkittävää, Ulla Helimo pohtii.

Vastuu on koko valuma-alueella

Turkimusoja on noin viiden kilometrin mittainen puro, joka solisee osittain Hämeenkyrön taajamassa. Turkimusojan valuma-alueen laajuus on yllättänyt paikallisetkin. Yli 20 neliökilometriin mahtuu noin 1500 maanomistajaa, joista moni asuu kaukana purosta tietämättä mihin omat hulevedet menevät.

Turkimusojan uhanalaisten taimenten ja raakkujen suojaksi on valmistunut toimenpideohjelma. Puron uomaa voidaan kunnostaa ja palauttaa lisääntymiselle oleellisia sorapohjia, mutta vesi ei kirkastu, jos valuma-alueen asukkaat eivät huomaa syitä ja seurauksia.

kartta Turkimusojan valuma-alueesta
Turkimusoja Hämeenkyrössä on pikkuinen puropahanen, mutta sen valuma-alue on laaja.Marko Melto/ Yle

– Jollemme saa koko sitä valuma-alueen kiintoainesta ja kuormitusta kuriin, niin se peli on oikeastaan sitten menetetty, summaa Ulla Helimo.

Matti Rintala on huomannut, miten lämpimien talvien takia savea valuu pitkin vuotta veteen.

– Se on uusi asia, joka pitää ottaa huomioon. Samoin uudet tierakennelmat, tähän tulee iso risteys lähelle eikä siinä saa unohtaa tämän puron arvoa.

Sanoo mies, joka löysi sen raakun.

Lähde: Alleco Raportti 4b/2017: Raakkukartoitus Turkimusjoen alaosalla

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Onnettomuudet

Rakenteet romahtivat kesken joulukonsertin Vaasassa – seitsemän sairaalaan

Tonttuovet

"Näin yhdet itkut kun ensimmäinen erä loppui"

Suomi hullaantui tonttuovista, tutkija ja kauppiaat yllättyivät

Chile

Miljardööri Sebastian Piñera palaa Chilen presidentiksi

Trump-Venäjä-yhteyksien tutkinta

Trump Venäjä-tutkimuksesta: Ei aikomusta erottaa erikoistutkija Muelleria