Työttömien järjestö huolestui hallituksen kaavailuista: "Työttömät ovat tyrmistyneitä"

Jos muutokset toteutuvat, työttömän pitäisi hakea keskimäärin yhtä työpaikkaa viikkoa kohden. Muuten hän voisi menettää työttömyyskorvauksen 60 päiväksi.

työttömyysturva
Työnhakija TE-toimistossa.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Julkisuuteen tulleet yksityiskohdat työttömyysturvaan mahdollisesti tulevista muutoksista ovat herättäneet vilkasta keskustelua.

Hallitus kaavailee, että jatkossa työttömän on haettava työpaikkaa keskimäärin kerran viikossa. Jos työnhakija laiminlöisi aktiivisen työnhaun, hän voisi menettää työttömyyskorvauksensa 60 päiväksi.

– Tätä asiaa arvioitaisiin 12 viikon välein, eli kahdentoista viikon tarkastelujaksolla haettavia paikkoja pitäisi periaatteessa löytyä keskimäärin yksi per viikko, hallitusneuvos Tiina Korhonen esitystä valmistelevasta työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.

Kyseessä on vasta lakiesitysluonnos, joka lähtee laajalle lausuntokierrokselle tänään perjantaina. Työ- ja elinkeinoministeriö aikoo tiedottaa kaavailluista muutoksista tarkemmin niin ikään perjantaina.

Työttömyysturvaan suunnitellusta muutoksesta uutisoi ensin Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Korhosen mukaan hakuvelvoitteessa otettaisiin huomioon erilaiset tilanteet. Niiltä viikoilta, jolloin työnhakija on ollut töissä tai työllistynyt yrittäjänä, aktiivista työnhakua eli keskimäärin yhden paikan hakemista viikossa ei edellytettäisi.

– Näin toimittaisiin myös tilanteessa, jossa työntekijä osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, esimerkiksi työvoimakoulutukseen, työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Tietenkään myöskään silloin, jos työnhakija olisi esimerkiksi sairauden tai tapaturman takia estynyt hakemasta töitä, sitä ei edellytettäisi.

Korhosen mukaan kaavaillun mallin tarkoituksena on myös se, että töitä haettaisiin mahdollisimman laajalta alueelta.

Varsinainen lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi syksynä. Muutosten olisi toteutuessaan tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa, kun uudet maakunnat aloittavat ja ottavat vastuun työttömien palveluista.

Työttömien järjestöltä ei heru kiitosta

Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sanoo, että työttömät ovat tyrmistyneitä suunnitelmista.

– Hallitus on jo nyt toteuttanut hirveän paljon leikkauksia ja asettanut työttömille uusia sanktioita. Tämä on taas yksi uusi sanktio vanhojen päälle.

Haapakoski pelkää, että uudistus johtaisi muun muassa tarpeettomien työhakemusten tehtailuun.

– Se taas vääristää työmarkkinoita: työnantajat eivät enää niin helposti ilmoita työpaikkoja. Jos taas laiminlyö jostain syystä velvoitetta, karenssien määrä lisääntyy. Uudistus myös eriarvoistaa työttömiä ympäri Suomea vielä enemmän: joillakin alueilla on huomattavasti vähemmän työpaikkoja tarjolla kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

TVY:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
TVY:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.Ilkka Klemola / Yle

Haapakosken mielestä työttömän kannalta järkevintä on panostaa omaan työkykyyn ja osaamiseen.

– Ei siihen, että lähetetään sellaisia hakemuksia, joiden hyödyllisyyteen ei usko.

Kaavailut aiheuttivat kiivasta keskustelua eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Hallitusneuvos Tiina Korhosen mielestä muutos ei olisi niin suuri "kuin julkisuudessa on esitetty".

– Nykyisinkin työttömyysetuuden saajan velvollisuus on hakea aktiivisesti töitä. Esimerkiksi TE-toimiston työtarjouksesta kieltäytymisestä tai työllistymissuunnitelman laiminlyönnistä voi tulla vastaavanmittaisia tai pidempiäkin korvauksettomia määräaikoja eli karensseja.

Hän huomauttaa, että aktiivista työnhakua koskeva muutosesitys korvaa toteutuessaan nykyisiä velvoitteita eikä ole uusi vanhojen päälle.

Hallituksella on perjantaina lausunnoille lähtevän luonnoksen lisäksi muitakin suunnitelmia, joilla se pyrkii parantamaan työllisyyttä. Tällainen on esimerkiksi puoliväliriihessä sovittu työttömien aktiivimalli, jossa työttömyystuen tasoa olisi porrastettu keston mukaan.

Työttömien yhdistyksen Haapakoski pitää aktiivimallia työttömien toimeentuloturvan heikennyksenä.

– Tämä johtuu siitä, että työpaikkoja on liian vähän ja myös siitä, että [työllisyys-]palveluja on liian vähän, hän sanoo.

Työttömältä raportti kerran viikossa?

Muutoksia on tulossa myös siihen, että tulevat maakunnat saavat vapaammin valita tavat, joilla ne ovat yhteydessä työttömien työnhakijoiden kanssa ja kartoittavat hänen tilannettaan.

Esimerkiksi nykyisenkaltaisia työllistymissuunnitelmia ei enää edellytettäisi.

– Lakiluonnoksessa esitetään, että maakunnilla olisi velvollisuus arvioida työttömien palvelutarve säännöllisesti vähintään kolmen kuukauden välein, mikäli työttömyys jatkuu. Nykytila on sama, eli TE-toimistot haastattelevat työttömät vähintään kolmen kuukauden välein, Korhonen kertoo.

Hän myös vahvistaa Helsingin Sanomien tiedon, jonka mukaan esitysluonnokseen sisältyy ehdotus työttömän velvollisuudesta ilmoittaa työvoimaviranomaisten verkkopalvelussa omasta aktiivisuudestaan vähintään kerran viikossa.

Korhosen mukaan ne, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää verkkopalvelua, on otettu huomioon.

– Myös muu kuin verkkopalvelun kautta tapahtuva raportointi olisi mahdollista.

Työvoimatoimiston lomake.
Marja Väänänen / Yle

Itsensä työllistäville ja osa-aikaisille muutoksia

Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että liikkuvuusavustusta saisi osa-aikatyöhön ilman aikaisempaa vähimmäistuntirajaa ja sitä voisi saada vastedes myös rekrytointikoulutukseen. Liikkuvuusavustuksella tuetaan työn vastaanottamista kauempaa.

Korhonen kertoo, että myös nämä ehdotukset ovat mukana perjantaina lausunnoille lähtevässä paketissa.

– Uutta olisi myös se, että perheellinen voisi saada liikkuvuusavustusta lapsikorotuksella.

Muutoksia olisi tulossa puoliväliriihen mukaisesti myös itsensä työllistävien työttömyysturvaan.

– Yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei TE-toimistoissa arvioitaisi neljän ensimmäisen kuukauden aikana vaan työtön voisi saada työttömyysetuutta tämän ajan. Tämä mahdollistaisi nykyistä joustavammin työttömille yritystoiminnan aloittamisen.

Hallitus käsittelee yrittäjyyteen liittyvää muutosta syksyn budjettiriihessä. Liikkuvuusavustusta ja itsensä työllistävien työttömyysturvaa koskevat muutokset tulisivat voimaan mahdollisesti jo ensi vuoden alussa.