Metsojen kevät ei ollut päivääkään myöhässä – video näyttää, kuinka lemmenkutsuja läheteltiin räntäsateessa

Kevät tuli kuukauden myöhässä, mutta se ei ollut esteenä metsojen soidinmenoille. Metsot ovat siirtyneet korpimetsistä harvennettuihin talousmetsiin.

metso
metsokukko soitimella
Metsokukoilla on ollut kevättä rinnassa kylmästä ja lumisesta keväästä huolimatta. Muun muassa Lammin Evolla metsot ovat soidintaneet jo huhtikuun alusta alkaen.

Metsokukot ovat mekastaneet Evon metsissä Hämeenlinnan Lammilla huhtikuun alusta alkaen. Muutamille soidinpaikoille viritettyihin riistakameroihin on tallentunut soidintavia metsokukkoja jo kuukauden ajan.

Seurannan kohteena olevista soidinpaikoista osa on parikymmentä vuotta vanhoja.

Ilmari Häkkinen

– Vuodesta toiseen vapunalusviikko on se jolloin koppelot ilmestyvät soitimelle. Kukot ovat soineet jo kuukauden sitä aikaisemmin, Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun Evon metsäopiston emeritusyliopettaja Ilmari Häkkinen summaa.

Häkkinen on seurannut metsojen elämää Evon metsissä parikymmentä vuotta.

– Seurannan kohteena olevista soidinpaikoista osa on ainakin sen parikymmentä vuotta vanhoja. Luultavasti metso on soidintanut samoilla paikoilla sitäkin ennen, mutta silloin soidintamista ei ole vielä aktiivisesti seurattu.

Myöhäisellä kevään tulolla ei asiantuntijoiden mukaan ole juurikaan vaikutusta metsojen soidinkäyttäytymiseen.

– Enemmän metsojen soidintamiseen vaikuttaa valoisuus. Valo laukaisee metsokukoille soitimen, Metsähallituksen suunnittelija Arto Nygren kertoo.

Metso muuttanut talousmetsiin

Metsokannat ovat varsin elinvoimaisia suuressa osassa Suomea.

Metsoa on kautta aikain pidetty korpimetsien eläjänä, mutta vanhojen metsien huvetessa, metso on siirtynyt harvennettuihin talousmetsiin.

– Se on sopeutunut, tai sopeutumassa metsätalouden muutokseen. Se näyttäisi kelpuuttavan talousmetsänkin, Häkkinen kertoo.

Se on sopeutunut, tai sopeutumassa metsätalouden muutokseen.

Ilmari Häkkinen

Metsähallitus on vuosien ajan kartoittanut metsojen soidinpaikkoja. Nygrenin mukaan soidinpaikkojen merkitsiminen on tuonut ymmärrystä metsähoidollisten töiden suunnitteluun, ja siten osaltaan helpottanut metsojen elämää.

– Jos puusto kasvaa liian tiheäksi soidinpaikalle, niin metso muuttaa sieltä pois. Sillä pitää olla näkyväisyyttä joka suuntaan soidinpaikalla. Tästä syystä soidinalueita myös ihan tietoisesti käsitelläänkin metsoille suotuisimmiksi, Nygren kertoo.