Keskitien islamia entisissä baareissa – 5 faktaa Suomen moskeijoista

Pelkästään Helsingin seudulla on yli 20 islaminuskoisten rukoushuonetta, jotka pyörivät pääosin jäsentensä lahjoitusten varassa.

islam
Kartta moskeijoista Helsingissä.
Kaikki Helsingin moskeijat eivät ole kartassa. Oikea lukumäärä on 20-30 välillä. Rykoushuoneet ovat itsenäisten yhdistysten ja uskonnollisten yhdyskuntien ylläpitämiä, joten koottua tietoa ei ole, kuten esimerkiksi Kirkkohallituksella on Suomen kirkoista.Yle Uutisgrafiikka

Keskustelussa Helsingin suurmoskeijahankkeesta toistuu kysymys siitä, mihin muslimit yhtä suurta moskeijaa edes tarvitsevat? Mediassa vähän väliä esitettyjen arvioiden mukaan Suomessa olisi jo jopa 80 moskeijaa, joista 30 sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Yle kokosi viisi faktaa Suomen muslimien rukoistiloista.

1. Suomessa on vain yksi "aito" moskeija

Jos ajatus moskeijasta on varta vasten rukoilemista varten rakennettu paikka kupoleineen ja minareetteineen, mielikuva Suomen "80 moskeijasta" on harhaanjohtava. Suomessa moskeijan ehdot täyttää toistaiseksi edelleen vain Järvenpään moskeija, jonka jäseniä ovat Suomen tataarit.

Suomen moskeijoita ei tietämätön edes välttämättä ulkoapäin tunnista moskeijoiksi. Shiiamuslimien moskeija Helsingin Mellunkylässä sijaitsee entisessä ravintolatilassa, Itäkeskuksen moskeija ostoskeskus Puhoksessa. Ramadanin Eid-juhlan aikaan Helsingin muslimit kokoontuvat palloiluhallien kaltaisin paikkoihin rukoilemaan, koska yhteenkään nykyisistä rukoustiloista ei mahtuisi tuhatta rukoilijaa.

Myös Suomen muslimit yleisesti kutsuvat rukoustilojaan arabian moskeijaa tarkoittavalla sanalla Masjid. Se on kuitenkin hieman sama kuin kristillisiä kappeleita ja seurakuntataloja kutsuisi aina kirkoiksi.

2. Rahoitus kerätään pääsääntöisesti jäsenten taskuista

Islaminuskoisten yhdyskuntien talous poikkeaa suuresti evankelis-luterilaisista seurakunnista, joiden tulopohjasta valtaosa koostuu kirkollis- ja yhteisöverosta.

Islaminuksoisilla yhdyskunnilla ei veronkanto-oikeutta ole. Ne keräävät jäseniltään jäsenmaksua, mutta valtaosa Suomen muslimeista ei virallisesti kuulu mihinkään seurakuntaan. Suomalainen tapa olla kasteesta lähtien seurakunnan jäsen on valtaosalle maahanmuuttajista vieras, uskontokunnasta riippumatta.

Helsingin rukoushuoneista osa on rakennettu ulkomailta saatujen lahjoitusten turvin, mutta enimmäkseen ne pyörivät kävijöiden lahjoitusten varassa. Maahanmuuttajista ja maahanmuuttajien lapsista pääosin koostuva Suomen muslimivähemmistö on kantaväestöä köyhempää. Tästä syystä Helsingin suurmoskeijahankkeen keskeiseksi kysymykseksi onkin muodostunut rahoitus, ja epäilykset mahdollisten rahoittajien motiiveista.

Islaminuksoiset yhdyskunnat saavat lisäksi rahoitusta valtiolta, muiden uskontokuntien tapaan. Vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi uskonnollisten yhdyskuntien toimintaan avustuksia 532 000 euroa, josta islaminuskoiset yhdyskunnat saivat noin 74 000 euroa.

3. Moskeijoissa saarnataan toistaiseksi harvoin suomeksi

Helsingin ensimmäinen moskeija syntyi kaupungin islaminuskoisen maahanmuuttajaväestön tarpeesta rukoushuoneille. Lönnrotinkadulle 80-luvulla perustetun moskeijan kävijät olivat etnisesti ja kielellisesti kirjava joukko.

Maahanmuuton lisääntyessä rukoustilan tarve kasvoi ja eri kieliryhmät ryhtyivät perustamaan omia moskeijoitaan. Suomen kasvava somaliväestö alkoi käydä omissa moskeijoissaan, joissa saarna kuullaan somalin kielellä, pakistanilaiset kokoontuivat kuulemaan urdunkielistä seremoniaa omaan moskeijaansa ja niin edelleen.

Tataareja lukuun ottamatta Suomen islaminuskoinen yhteisö on nuori. On siten ymmärrettävää, että suomi ei vielä ole islaminuskoisia yhdistävä äidinkieli. Roihuvuoren moskeija keskittyi Suomen kielellä toimimiseen, mutta yhdyskunta siirtyi Itä-Helsingistä Malmille, eikä sillä tällä hetkellä ole yleistä rukoustilaa.

4. Suomen moskeijoissa harjoitetaan "keskitien islamia"

Suomen muslimit korostavat kulkevansa "keskitietä" ja vastaavat kieltävästi median kyselyihin mahdollisesta moskeijassa harjoitetusta ääriajattelusta. Helsingin Suurmoskeijahankkeen ympärillä pyörivä keskustelu on keskittynyt sen ympärille, tuoko mahdollinen saudilähtöinen rahoitus mukanaan Saudi-arabian vanhoillista islamintulkintaa wahhabismia.

Mutta millaisia vaikutteita Suomeen jo perustetut kymmenet rukoushuoneet ovat mahdollisesti ulkomailta imeneet?

Kysymys on ongelmallinen paristakin syystä, sanoo Suomen maahanmuuttoa ja kotoutumista kaksi vuosikymmenentä tutkinut Tuomas Martikainen. Esimerkiksi sunnalaisen Tablighi Jamaat -lähetysliikkeen tai islamistisen Muslimiveljeskunnan vaikutus ulottuu osin Suomeen siinä missä muihinkin maailmankolkkiin, mutta siitä ei tule paremman tiedon puutteessa vetää yleistäviä johtopäätöksiä.

– Tällaisia linkkejä löytyy, mutta on mahdoton sanoa, mikä on tämän merkitys yhteisössä. Asiaa ei ole systemaattisesti kartoitettu.

Vaikka yhteyksiä ulkomaille onkin, Suomessa harjoitettu islam ei ole identtistä maahanmuuttajayhteisöjen lähtömaissa harjoitetun kanssa. Kuten muutkin uskonnot, islam on aina levitessään uusille alueille ottanut vaikutteita uudesta ympäristöstään.

– Esimerkiksi imaamit toimivat muslimimaissa ensi sijassa rukouksenjohtajina, mutta Suomessa ja muualla länsimaissa he tekevät laajemmin perheneuvontaa, yhteisön edustamista ja koulutustyötä, Martikainen kertoo.

Suomen järjestäytynyt islam on Martikaisen mukaan "perus-valtavirran islamia". Esimerkiksi salafisteiksi tunnustautuvia yksittäisiä muslimeja Suomestakin löytyy, mutta sekään ei tarkoita, että henkilöt kannattaisivat aseellista jihadismia.

– Siitä, että noudattaa islamistista fundamentalismia, on vielä hyvin pitkä matka islamin nimissä tehdyn väkivallan kannattamiseeen, Martikainen huomauttaa.

5. Onko naisen peitettävä hiuksensa? Rukoustilojen koot ja käytännöt vaihtelevat

Rukoustilojen koot ovat Suomessa pieniä. Suurimpiin mahtuu yhtä aikaa satoja rukoilijoita, joihinkin muutamia kymmeniä.

Naiset ja muslimit rukoilevat perinteisesti moskeijoissa omissa ryhmissään. Perjantairukouksen aikaan miehet rukoilevat edessä, ja naiset ja lapset heidän takanaan. Joissakin moskeijoissa naisten ja miesten tilat on erotettu. Suomen muslimien rukoustiloissa käytäntö vaihtelee sen suhteen miten erottelu järjestetään. Esimerkiksi Mellunkylän shiiamuslimien moskeijassa naisten tila on yhtä suuri ja kuin miesten. Monesti naisten tila on kuitenkin pienempi tai sitä ei ole ollenkaan, osin siitäkin syystä että naisia käy rukoilemassa miehiä vähemmän.

Naisten on käytettävä moskeijassa hiukset peittävää huivia. Vaatimus koskee myös vierailevia ei-muslimeita, vaikka tästä voidaan joissain rukoushuoneissa tehdä poikkeuksia.

Tutustu viiteen Helsingin moskeijaan Ylen vuonna 2015 julkaistun juttusarjan kautta.

Lähteet: Suomen islamilaisten yhdyskuntien jäsenet. Tutkija Tuomas Portaankorva. Uskonnot Suomessa -hankkeen sivusto uskonnot Suomessa.fi.