1. yle.fi
  2. Uutiset

Haaveissa opiskelupaikka? Tässä 8 vinkkiä pääsykoeurakkaan

Bailaaminen, yökukkuminen ja somettaminen kannattaa hetkeksi unohtaa, jos toiveena on pärjätä pääsykokeissa ja saada syksyksi opiskelupaikka.

pääsykokeet
Tenttiin lukemista
Minna Rinta-Tassi / Yle

Kirjastojen oven takana on tähän aikaan vuodesta jo aamusta jono. Pääsykoepänttääjät kilpailevat kirjaston lukusalipaikoista.

Kysyimme opintopsykologilta ja opiskelijalta, miten pääsykokeisiin tulisi valmistautua, jotta haave unelmien opiskelupaikasta toteutuisi.

1. Sopiva lukunurkka: "Pois houkutuksista"

Aalto-yliopiston opintopsykologi (siirryt toiseen palveluun)Merita Petäjä muistuttaa, ettei ole vain yhtä oikeaa paikkaa ja tapaa opiskella.

Osan mielestä lukeminen sujuu helpommin kotona.

– Kaikille kotona lukeminen ei sovi, koska siellä on liikaa häiritseviä yllykkeitä.

Myös kirjastojen lukusalit voivat olla levottomia, jos lukijoita on paljon, ovissa kuljetaan tauotta ja lukijat keskustelevat kovaäänisesti keskenään.

Opiskelijat lukevat kirjastossa.
Henrietta Hassinen / Yle

– Tärkeintä on, että saa rakennettua itselleen sopivan lukunurkan, tunnelman ja työskentelyajan.

2. Laadi aikataulu: ”Sen pitää olla realistinen”

Pääsykokeisiin valmistautuvan kannattaa tehdä lukujärjestys, jonka mukaan luku-urakassaan etenee. Aikataulu auttaa hahmottamaan, kuinka paljon on vielä luettavaa ja riittääkö aika myös kertaamiseen.

– Sen tulee olla realistinen. Siten välttää turhaa stressiä, muistuttaa Henni Niemi, joka pääsi opiskelemaan kauppatieteitä Aalto-yliopistoon vuonna 2014.

Yksi lukee yhtä soittoa koko päivän aina illan hämärtymiseen saakka. Toinen käy samanaikaisesti töissä ja aloittaa kirjojen pänttäämisen vasta muiden jo lopetellessa.

– 6–8 tuntia on maksimisuoritus, jonka pystyy päivässä tekemään. Jos yrittää lukea yli kahdeksan tuntia ja venyttää lukupäivää pitemmäksi kuin jaksaa, siitä ei ole vastaavaa hyötyä. Aivot eivät vain jaksa ja raja tulee vastaan, Merita Petäjä sanoo.

Henni Niemen mielestä sopiva lukuaika on kello 9–16, minkä jälkeen kannattaa jo tehdä jotain muuta.

3. Lue: ”Älä huijaa itseäsi”

Lukemiseen käytetty kokonaistuntimäärä ei välttämättä kerro koko totuutta, jos ajasta iso osa menee kahvitellessa tai muiden kanssa keskustellessa.

– Lukemisen laatu heikkenee, jos ei keskity. Kun keskittyy lukemiseen kunnolla, sitä nopeammin pääsee kirjastosta pois ja homma tulee hoidettua.

Oikotietä ei ole. Kukaan ei voi opiskella ja oppia puolestasi. Lukematta ei opi.

– Materiaalipaketit ovat laajoja. On tärkeää, että opiskelee järjestelmällisesti, mutta myös kertaa välillä. Videoista, tiivistelmistä sekä käsite- ja miellekartoista voi olla opiskellessa apua, Henni Niemi sanoo.

– Ihmisillä on niin sanottu primetime, jolloin pää on parhaassa vireessä oppimiselle. Niitä voi olla kaksikin päivässä. On hyvä tunnistaa, mihin aikaan oppiminen on itselle helpointa ja hyödyntää sitä tietoa, Merita Petäjä lisää.

Tenttiin lukemista
Minna Rinta-Tassi / Yle

4. Irti kännykästä: ”Some on aikasyöppö"

Pääsykokeisiin valmistautuminen (siirryt toiseen palveluun) vaatii itsekuria.

– Tauolla ei kannata mennä läträämään kännykkää, koska informaatiomäärä väsyttää ja rasittaa aivoja.

Merita Petäjä neuvoo sulkemaan kännykän kokonaan opiskelemisen ajaksi ja unohtamaan sosiaalisen median. Hänen mielestään moni nuori ei ymmärrä, miten paljon some voi häiritä lukemista.

– Kun on vaikeita asioita, joita pitää ymmärtää, kännykkä kilahtaa tulleesta viestistä ja vaikka ei edes katsoisi sitä, keskittyminen herpaantuu. Yksi viesti voi viedä 10 prosenttia omasta kapasiteetista. Jo pelkästään se, että tietää saaneensa viestejä.

Petäjä antaa esimerkin matemaattisesta tehtävästä.

– Henkilö on ratkaisemassa vaikeaa ongelmaa ja kännykkään tulee viesti. Hän keskeyttää ja katsoo viestin. Sen jälkeen menee 15 minuuttia, että pystyy palaamaan samaan kohtaan ongelmanratkaisua, missä oli ennen viestiä.

– Päivä voi äkkiä mennä hukkaan tällaisten keskeytysten takia.

5. Lepää: ”Väsyneellä aivot solmussa”

Kun väsyy, ei pysty oppimaan.

– Kun väsyy lukemiseen tai tuntuu, että aivot ovat solmussa, voisi 60–90 minuutin välein pitää pienen tauon.

Sekä Merita että Henni muistuttavat oikean ruokavalion, liikunnan, levon, unen ja palautumisen tärkeydestä.

– Perusasiat ovat erittäin tärkeitä.

– Sen sijaan, että tauolla somettaisit, mene mieluummin ulos kävelemään ja palaa sitten lukemisen pariin. Kiinnostavan tutkimustiedon mukaan aivoja palauttaa ihan tavallinen kävely (siirryt toiseen palveluun), sen tasainen rytmi.

Tenttiin lukemista
Minna Rinta-Tassi / Yle

6. Oikea asenne: "Kaikki samalla viivalla"

Kilpailu on kovaa ja sisäänpääsy opinahjoon vaatii töitä.

– Jos on jokin asia mitä, ei ymmärrä, siihen ei kannata jäädä jumiin, vaan siirtyy eteenpäin ja toivoo, ettei aiheesta tule kysymystä pääsykokeissa.

Oikea asenne on opintopsykologin mielestä tärkeä. Pitää löytyä uskoa siihen, että haasteista selviää.

– On hyvä muistaa, että kaikki muutkin hakijat ovat samalla viivalla, kaikilla on sama lähtötilanne, kannustaa Merita Petäjä.

Pitää yrittää välttää epätoivoon vaipumista.

– Myös lukukaveri auttaa oppimista ja jaksamista. Kun molemmat ovat motivoituneita, asioita voidaan yhdessä kerrata ja ne voivat aueta paremmin, Henna Niemi sanoo.

7. Rohkaisusanat: ”Elämä ei kaadu tähän”

Jos pääsykokeisiin valmistautuu perheen nuori, voivat vanhemmat olla omalla tavallaan avuksi.

– Pitää ymmärtää, että nuorella voi olla hieman pinna kireällä, Henni Niemi toteaa.

Kannustus auttaa enemmän kuin vieressä hermoilu.

– Läheiset ihmiset voisivat kannustaa, että muutkin ovat pystyneet lukemaan ja päässeet opiskelemaan. He voivat muistuttaa nuorta, mitä hän on jo saanut elämässään aikaiseksi ja mitä jo osaa. Ei tämä ole sen kummempaa, Merita Petäjä sanoo.

– Täytyy muistaa, että elämässä on kuitenkin muitakin tärkeitä asioita kuin pääsykokeet. Kyse ei ole vain yhdestä ja ainoasta mahdollisuudesta. Elämä ei kaadu tähän.

Lakatut varpaankynnet, ihminen riippumatossa.
Hanna Lumme / Yle

8. Olet ansainnut loman: "Älä tule yliopistoon uupuneena"

Opintopsykologi Merita Petäjällä on myös ohje heille, jotka onnistuvat saamaan toivomansa opiskelupaikan.

– Yliopistoon tulee opiskelijoita, jotka ovat lukeneet kuukausia, sitten osallistuneet pääsykokeisiin ja niiden jälkeen aloittaneet kesätöissä. He ovat valmiiksi aivan uuvuksissa. Pääsykoelukemisen jälkeen on tarpeen kunnon loma.

– Bailaamisen jättäisin vähemmälle lukemisen aikana. Vallaton biletys ja yökukkuminen vasta pääsykokeiden jälkeen, opiskelija Henni Niemi lisää.

Lue seuraavaksi