1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. myyräkuume

Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen – Suurin osa sairastaa sen tietämättään

Tupakointi altistaa metsämyyrän aiheuttamalle myyräkuumeelle. Suomalaiset virologit löysivät sairautta aiheuttavan Puumala-viruksen 70-luvulla.

myyräkuume
Metsämyyrä
MetsämyyräAOP

Kesämökin kevätsiivouksenkin yhteydessä on hyvä pitää mielessä, että jos lattialta löytyy papanoita, ne voivat olla myyräkuumetta levittävän metsämyyrän jätöksiä, vaikka suurin tautiaalto alkaakin yleensä loppukesästä jatkuen marras–joulukuulle.

Myyräkuumetta esiintyy meillä tavanomaista enemmän noin kolmen vuoden välein. Potilasmäärät ovat suorassa suhteessa metsämyyräkannan suuruuteen, kertoo Luonnonvarakeskuksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen. Edellisen kerran myyräkuumetapauksia rekisteröitiin keskimääräistä enemmän vuonna 2014,

Kaikkien aikojen myyrähuippuvuosi oli 2008, jolloin Etelä- ja Keski-Suomessa rekisteröitiin myös eniten tautitapauksia, yhteensä tartuntoja oli noin 3 300. Viime vuosina myyräkuumetapaukset ovat vaihdelleet 1 000–2 000 välillä. THL:n mukaan tautiin sairastuneiden keski-ikä Suomessa on 48–50 vuotta ja suurin osa sairastuneista on miehiä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen yhdeksästä myyrälajista vain punaruskea metsämyyrä tartuttaa myyräkuumeen aiheuttavaa Puumala-virusta. Ihmisestä toiseen tauti ei tartu.

Tällä vuosikymmenellä metsämyyrien kannat ovat Henttosen mukaan olleet edellistä vuosikymmentä pienemmät. Viime syksynä kannat olivat etelässä ja idässä huppuvaiheessaan, mutta ovat sen jälkeen ennusteen mukaisesti romahtaneet.

Tuoreimmat myyräuutiset ovat ainakin keskisuomalaisia mökkeilijöitä ilahduttavia.

– Toissa viikolla alkaneet kevätseurantapyynnit osoittavat, että tästä vuodesta ei ole tulossa mitään sen isompaa myyrävuotta ainakaan Keski-Suomessa, missä niiden aiemmin arvioitiin runsastuvan tänä vuonna, Henttonen toteaa.

Suomalaiset virologit löysivät myyräkuumeen lähteen

Ensimmäinen kliininen viite myyräkuumeen kaltaisesta taudista löytyy jo 1930-luvulta Ruotsista, mutta vuonna 1979 suomalaiset virologit löysivät ensimmäisinä maailmassa myyräkuumetta aiheuttavan Puumala-viruksen. Nimensä virus sai silloisen virologisen nimeämiskäytännön mukaan löytöpaikkakuntansa Puumalan perusteella.

Metsämyyrä viihtyy metsissä ja metsien reunoilla, mutta syksyisin ja talven tullen eläimiä tavataan myös puupinoissa, halkoliitereissä ja ulkorakennuksissa sekä tyhjillä kesämökeillä.

Myyräkuumevirus erittyy eläimen ulosteista. Se säilyy Henttosen mukaan virtsapölyssä huoneenlämmössä jopa kaksi viikkoa ja talvella kylmässä todennäköisesti pidempään. Virus leviää hengitysteitse kulkeutumalla keuhkoihin esimerkiksi halkoliiterissä puuhastelun yhteydessä.

Voiko myyräkuumetartuntaa yrittää välttää?

Myyräkuumetartunnan välttääkseen voi pölyävissä paikoissa työskennellessä pitää kasvoillaan hengityssuojainta ja esimerkiksi mökkiä talven jäljiltä siivotessaan käyttää kosteaa rättiä, jossa on desinfiointiainetta. Sataprosenttista suojaa ei kuitenkaan ole.

– Tärkeintä on muistaa, ettei ainakaan pölynimurilla siivoa talven jäljiltä mökkiä, jos mökissä on papanoita. Imurin ilmavirta pölläyttää mahdollista virusta sisältävän pölyn takaisin hengitysilmaan, Henttonen toteaa.

Henttosen mukaan on todettu, että odottavasta äidistä sikiöön tauti ei leviä, vaikka sen raskaana ollessaan sairastaisikin. Harvemmin oireellista tautia esiintyy myöskään lapsilla.

Todennäköisesti arviolta vain viidesosa myyräkuumetartunnan saaneista saa selkeitä taudin oireita. Suuri osa sairastuneista saa siis Henttosen mukaan vasta-aineet ja pysyvän immuniteetin tietämättään tai sitten sairastaa myyräkuumeen niin lievänä, ettei osaa sitä kyseiseksi taudiksi yhdistää.

Metsämyyrissä virus ei aiheuta näkyvää sairautta. Puumala-viruksen kantajia niistä on vuodenajasta riippuen 40 – 90 prosenttia.

Tupakointi kasvattaa sairastumisriskiä

Puumala-viruksen aiheuttama kuumetauti kuuluu suomalaiseen infektiotautiperintöön, mutta suurin yksittäinen myyräkuumeen saantia kasvattava riski on tupakointi.

Helsingin yliopiston eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien tutkija Olli Vapalahti kertoo tutkijaryhmänsä hämmästyneen sitä, että tupakoijan riski sairastua myyräkuumeeseen on jopa kolme kertaa suurempi kuin ei-tupakoijan.

– Lisäksi tauti näyttää tupakoijilla olevan ankarampi, tässä siis jälleen yksi hyvä syy lopettaa sauhuttelu, Vapalahti sanoo.

– Tupakoijien suurempi sairastuvuusriski voi johtua keuhkojen värekarvojen heikommasta toiminnasta sekä siitä, että tupakoijilla saattaa olla keuhkoissaan enemmän tulehdussoluja, jotka toimivat porttina viruksille.

Tupakointitekijän lisäksi, joillakin ihmisillä on Vapalahden mukaan geneettinen alttius sairastua myyräkuumeeseen sekä alttius saada vakavampia oireita sairastuessaan.

Lue seuraavaksi