Professori: Hallitus antamassa vahvasti keppiä työttömille

Professorin mielestä kaavaillulla karenssilla voi olla vakavia seurauksia, joista keskusteleminen on unohtunut.

työvoimapolitiikka
Joensuun TE-toimisto.

Hallitus kertoo perjantaina lakiesityksestä, jolla on suuri vaikutus työttömän työnhakijan arkeen. Hallitus kaavailee työnhakupakkoa: Työttömän olisi haettava työpaikkaa keskimäärin kerran viikossa. Jos työnhakija laiminlöisi aktiivisen työnhaun, hän voisi menettää työttömyyskorvauksensa 60 päiväksi.

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti sanoo, että lakiluonnoksessa on työttömille hyvin vahvasti keppiä tulossa eikä luonnoksessa paljon porkkanoita vastapainoksi vilahtele.

– Yksi hakemus viikossa ei ole kauhean suuri määrä ja joillekin aloille ja ihmisille se sopii. On tilanteita, joissa keino ei ole toimiva ja mielestäni uhka on aika merkittävä. Siinähän tulee vastaan karenssi, jolla aivan olennaisesti heikennetään työttömien toimeentuloa.

Hänen mukaansa karenssilla on monia vakavia seurauksia, joista ei ole edes huomattu keskustella viime aikoina.

Uudistuksella tavoitellaan työnhakijoiden aktivoimista.

– Ei se välttämättä luo työpaikkoja ollenkaan, eikä se välttämättä nosta meidän työllisyyttä juuri minkään vertaa. Ongelma ei ole työvoiman tarjonnassa, ongelma on työvoiman kysynnässä, Ervasti sanoo.

"Raportoinnin lisäys höykyttämistä"

Lakiluonnoksessa ehdotetaan myös, että työnhakijan pitää raportoida viikottain työnhakuprosessistaan. Ervastin mukaan viikottainen raportointi on joiltain osin turhaa ja se syö ihmisiltä aikaa, jota he voisivat käyttää järkevämpäänkin toimintaan, esimerkiksi töiden etsimiseen. Aktiivisuudesta ilmoitettaisiin työvoimaviranomaisten verkkopalvelussa.

– Siinä täytyy olla pelit ja vehkeet, muuten ropisee taas karenssia.

Ervastin mukaan raportoinnin lisääminen on tietynlaista höykyttämistä.

– Perinteisesti on ajateltu ja pelätty, että työttömyysturvaa käytetään väärin ja melko paljonhan on piirretty sellaista kuvaa työttömistä, että he tarvitsevat peräänkatsomista, patistelua ja potkimista. Totta kai työttömyysturvassa täytyy kontrolli olla, se on ihan selvä.

Ervasti kuitenkin korostaa, että lähtisi jo miettimään ihan toisenlaisia keinoja, koska työttömyys on korkealla ja työvoiman tarjontaan suunnattua toimintaa on jatkettu pitkään tehottomin tuloksin.

Professorilla toiveita

Kyseessä on vasta lakiesitysluonnos, joka lähtee laajalle lausuntokierrokselle perjantaina. Työ- ja elinkeinoministeriö aikoo tiedottaa kaavailluista muutoksista tarkemmin perjantaina.

Ervasti toivoisi luonnokseen mukaan toimenpiteitä, joilla tuetaan työllistämistä.

– Jossain vaiheessa keskusteltiin työttömyysturvan käytöstä työllistämisen tukikeinona, mikä on mielestäni hyvinkin kehittämisen arvoinen asia. Kannattaisi varmaan keskustella siitä, mihin työvoimapoliittiset rahat oikeastaan menevät. Palkkatuetun työllistämisen osuushan on laskenut aika selvästi ja sitä on selvästi riittämättömästi ottaen huomioon työllisyystilanne.

Varsinainen lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi syksynä. Muutosten olisi toteutuessaan tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa, kun uudet maakunnat aloittavat ja ottavat vastuun työttömien palveluista.

Lue myös: Työttömien järjestö huolestui hallituksen kaavailuista: "Työttömät ovat tyrmistyneitä"