Kätilöliitto vetoaa päättäjiin: Sote-kiinteistöjen sisäilmaongelmiin on puututtava valtakunnallisesti

Liiton mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät oireilevat sisäilmaongelmista selvästi enemmän kuin muu väestö.

sisäilmaongelmat
Kuva sairaalan käytävästä, jota pitkin kävelee lääkäri
Adam Bellgrau / Yle Mikkeli

Kätilöopiston sulkeminen vakavien sisäilmaongelmien vuoksi ei ollut yllättävä uutinen sote-alan työntekijöille, toteaa Suomen Kätilöliitto. Sen mukaan tapaus vain konkretisoi sisäilmaongelmien laajuutta tällä hetkellä.

– Minulle tuli henkilökohtaisesti hirveän paha olo siitä, mitä kätilöt joutuvat Kätilöopistolla kokemaan. Minusta tuntuu, etteivät päättäjät tai yhteiskunta ole oivaltaneet, miten iso ongelma tämä on, sanoo Kätilöliiton puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Liiton mukaan hoitohenkilökunta oireilee sisäilmaongelmista selvästi enemmän kuin muu väestö ja sote-kiinteistöt ovat osin jo siinä kunnossa, ettei niitä kannata käyttää tai peruskorjata. Kätilöliitto nojaa Tehyn ja Turun yliopiston tekemään selvitykseen (siirryt toiseen palveluun), johon vastasi 13 560 tehyläistä eri puolilta Suomea.

– Tilanne on todella huolestuttava. Se on valtava vääryys, että ihmisille tulee pysyviä terveyshaittoja siitä, että he käyvät töissä. Tämä on yksiselitteisesti työantajan vastuulla ja me haluamme, että tämä asia nousee nyt laajemmin tapetille, sanoo Rytkönen.

Myös Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä on todennut, että Kätilöopisto on vain jäävuoren huippu isosta ongelmasta.

"Tästä täytyy ottaa koppi kansallisella tasolla"

Liitto vetoaa kannanotollaan päättäjiin ja haluaa, että sisäilmaongelmat otettaisiin tarkasteluun sote-uudistuksen yhteydessä.

– Me tarvitsemme kansallisen ohjelman sote-alan kiinteistöjen korjausrakentamiseen. Me yhdymme Tehyn kannanottoon siitä, että tästä täytyy ottaa koppi kansallisella tasolla, jolloin yksi taho koordinoisi koko Suomen tilannetta, sanoo Rytkönen.

Hän muistuttaa, että yli 200 000 sote-alan työntekijää tulee töihin päivittäin huolimatta siitä, että monelle oma työpaikka on aiheuttanut merkittäviä pysyviä terveyshaittoja.

– Se on meistä erittäin outo asia, että esimerkiksi homeperäisiä altistuksia ei tällä hetkellä lueta työperäisen sairauden aiheuttajiksi. Meillä on kolmen kätilön tapaus, joiden kohdalla asia kumottiin oikeudessa. Se kertoo aika paljon siitä, millainen tilanne Suomessa on. Sote-henkilöstö sairastuu työpaikalla ja sitten lopputulos oikeudessa on se, että pysyvä sairaus ei olekaan työstä aiheutunut.

Houkutteleko hoitajan ammatti enää nuoria?

Rytkönen pelkää, että huonot ja epäterveelliset työtilat tulevat jatkossa vaikuttamaan sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuteen.

– Sote-alan vetovoimaisuus on jo nyt ongelma esimerkiksi palkkatason vuoksi. Kyllä nuoret varmasti alkavat miettiä, että lähdenkö huonolla palkalla altistamaan terveyteni työn vuoksi, sanoo Rytkönen.

Suomen Kätilöliitto on vuonna 1919 perustettu kätilötutkinnon suorittaneiden ja kätilöksi opiskelevien yhdysjärjestö. Liittoon kuuluu 4 341 jäsentä. Kätilöliitto on ammatillis-aatteellinen järjestö ja kätilöiden edunvalvontaa hoitaa Tehy ry.