Pikaluotoille kaavaillaan uutta korkokattoa, satojen prosenttien ruoskakorot pian historiaa?

Oikeusministeriö pohtii korkokaton säätämistä 2 000 euron suuruisille ja sitä suuremmille kulutusluotoille.

talous
laina-mainoksia puhelimessa
Tuore virkamiesmuistio ehdottaa pikaluottoyritysten myöntämille isoille lainoille noin 30 prosentin korkokattoa.Yle

Tuore virkamiesmuistio ehdottaa pikaluottoyritysten myöntämille isoille lainoille noin 30 prosentin korkokattoa.

Vuosi sitten kuluttaja-asiamies vertasi luotonantajarekisteriin merkittyjen pikaluottoyritysten vuosikorkoja. Todelliset vuosikorot noin 2 000 euron suuruisissa luotoissa olivat 30 prosentin ja jopa 446 prosentin välillä. Otannassa oli 21 verkkosivustoa.

Nykyisin alle 2000 euron luotoissa viitekorkoon sidottu korkokatto on 50 prosenttia. Se säädettiin lailla vuonna 2013. Sitä suuremmille lainoillle ei ole ollut korkokattoa, koska ongelmat liittyivät pienempiin luottoihin. Myös kilpailun uskottiin alentavan korkotasoa.

Kun sääntely korkokatosta tuli voimaan, pikaluottojen määrät vähenivät - samoin niistä perittävät luottokustannukset. Vuosikymmenen alusta lainamäärät ovat muistion mukaan kuitenkin taas suurentuneet ja takaisinmaksuajat pidentyneet.

Verkossa ja tekstiviestein haettavat pikaluotot muuttivat pelin hengen kokonaan. Pikaluottoyritykset ovat ryhtyneet myöntämään suurempia luottoja, jotka jäävät sopivasti korkosääntelyn ulkopuolelle. Niiden todellinen vuosikorko on muistion mukaan yleisesti sata prosenttia tai huomattavasti yli sen.

Nostopalkkiot ovat yleistyneet

Kuluttaja-asiamies on kiinnittänyt huomiota siihen, että todellinen vuosikorko ei anna täysin oikeaa kuvaa luottokustannusten tasosta.

Markkinoilla on nimittäin yleistynyt myös nostopalkkion periminen. Jatkuvissa luotoissa kuluttajat saattavat tosiasiassa joutua maksamaan enemmän kuin todellista vuosikorkoa vastaavan summan nostojen määrästä riippuen.

Yksi keino puuttua tähän ongelmaan voisi muistion mukaan olla vuosikohtaiset prosenttirajat muille kuin korkona perittäville kustannuksille. Se voisi olla myös porrastettu luoton määrän mukaan.

Laki kaipaa selvennystä myös siihen, miten korko ilmoitetaan. Muistiossa esitetään, että luoton korko on ilmoitettava nimenomaan vuotuisena korkona eikä kuukausi- tai päiväkorkona.

Jos korkokattoa rikotaan ja kuluttajalta peritään korkokaton yli meneviä korkoja, muistio suosittelee harkitsemaan nykyistä ankarampia seuraamuksia pikalainayrityksille. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että kuluttajalla ei olisi lainkaan velvollisuutta maksaa luottokustannuksia.

Kuluttaja-asiamies on pitänyt tarpeellisena laajentaa omaa tiedonsaantioikeuttaan. Valvonnassa on tullut esiin tilanteita, joissa luoton tarjonta on hajautettu useaan suomalaiseen ja ulkomaiseen yhtiöön.

Myös vastuuhenkilöiden roolia on saatettu vaihtaa toistuvasti, joten kuluttaja-asiamies ei ole saanut riittävästi tietoa yritysten omistussuhteista.

Pikaluottoyritykset vastustavat korkokaton alentamista

Lausunnot arviomuistioon pyydettin 42 eri taholta. Korkokaton laajentamista puolsi enemmistö. Moni oli myös sitä mieltä, että korkokatto pitäisi suuremmissa luotoissa olla nykyistä korkokattotasoa alempi.

Vastustajat ovat odotetusti pääasiassa pikaluottoja tai vertaislainaa tarjoavat tahot.

Vastustajista kansainväliseen emoyritykseen kuuluva Ferratum Finland perustelee linjaansa sillä, että korkokaton asettaminen muistion 30 prosenttiin tulisi rajoittamaan merkittävästi kuluttajan mahdollisuuksia saada luottoa. Lisäksi Ferratum sanoo, että korkokaton tullessa voimaan lainasummat markkinoilla tulisivat kasvamaan ja velkaongelmat vain pahenisivat.

Joissakin vastauksissa ehdotetaan nykyistä parempia keinoja asiakkaiden maksukyvyn arvioimiseen. Yksi tällainen voisi olla niin sanottu positiivinen luottorekisteri, joka näyttäisi tietoja asiakkaan lainoista ja mahdollisesti muitakin tietoja hänen taloustilanteestaan.

Professori: Lainsäädäntö jälkijunassa

Huomattavasti nykyistä järeämpää lainsäädäntöä esittää Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Tuula Linna.

Hänen mukaansa lainsäädäntö on laahannut perässä ja sen seurauksena erityisesti nuoret ovat velkaantuneet. Linna toivoo sosiaalisen luototuksen kehittämistä ja turvallisten pienluottojen saamista markkinoille. Hän painottaa, että korkokaton tulee jatkossa koskea kaikkia kulutusluottoja.

Alan edunvalvoja Finanssialan Keskusliitto huomauttaa puolestaa, että sen jäsenyritysten parissa ongelmia ei ole esiintynyt. Esitettyä 30 prosentin kattoa voi perustella nykyisessä korkotilanteessa, mutta sitä pitäisi arvioida uudelleen, jos korkotaso muuttuu.

Jatkotoimista tarkoitus päättää kesään mennessä

Arviomuistio etenee oikeusministeriössä jatkovalmisteluun ehkä ennen kesää. Vielä ei ole tiedossa, milloin se mahdollisesti etenee eduskuntaan. Väistyvä oikeusministeri Jari Lindström (ps.) on pitänyt uusia pelisääntöjä tarpeellisena.

– Arvioimme, laajennetaanko korkokattosääntelyä tai pitäisikö valvontaviranomaisella olla nykyistä tehokkaammat keinot, Lindström antaa esimerkkejä.

Tänään perjantaina oikeusministeriksi nimitettävä Antti Häkkänen (kok.) ei halunnut vielä ottaa kantaa yksittäiseen lainsäädäntöhankkeeseen.