1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsästys

Taistelu sikaruttoa vastaan sai huolestuttavan käänteen – karhut valtasivat villisikojen ruokintapaikat itärajalla

Villisikaa metsästetään itärajalla, jotta vaarallinen sikarutto ei leviäisi Suomeen. Metsästäjien mukaan sioille tarkoitetut ruokintapaikat ovat kuitenkin muuttaneet karhun käyttäytymistä entistä uhkaavammaksi.

Raja-alueen riistakamerat ovat tallentaneet runsaasti karhuja viime vuosina. Kari Salomäen mukaan suurimmillaan kameraan on kerralla osunut viisi karhua. Kuva: Kari Salomäen riistakamera

Taistelu sikaruttoa vastaan käydään Suomen itärajalla. Alueen villisikakanta on moninkertaistunut viime vuosien aikana ja pelko taudin kantautumisesta Suomeen saattaisi olla tuhoisaa maan sikataloudelle.

Sikaruton on arvioitu voivan aiheuttaa lähes 40 miljoonan euron tappiot sika-alalle (siirryt toiseen palveluun). Villisian metsästämistä onkin helpotettu tuntuvasti ja kaadetuista sioista myös on alettu maksaa tapporahaa.

Rajavyöhyke kuitenkin vaikeuttaa metsästystä, sillä koirat tuppaavat karkaamaan eläinten perässä itänaapuriin. Koska koirien käyttö on käytännössä mahdotonta, sikoja metsästetään lähinnä ruokintapaikoilta. Kaikkiruokaista villisikaa houkutellaan tähtäimeen esimerkiksi viljan, perunoiden ja maissin avulla.

Etelä-Karjalassa ruokintapaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi  kahden viime vuoden aikana. Metsästäjät kertovat, että samalla karhujen käytös on muuttunut uhkaavammaksi.

Villisiat liikkuvat laumoittain ja tulevat helposti tonkimaan esimerkiksi perunapeltoa. Kuva: Yle

Metsästäjät: Karhut eivät pelkää kuten ennen

Eteläkarjalaisen Rautjärven metsästyspiireissä ollaan sitä mieltä, että paikallinen karhukanta on lähtenyt nousuun ruokintapaikkojen lisäännyttyä kahden viime vuoden aikana. Metsästäjät käyttävät näyttönä riistakameroiden nappaamia kuvia, joissa karhuja kieltämättä näkyy runsaasti. Luonnonvarakeskuksen mukaankin karhukanta on runsastumassa (siirryt toiseen palveluun), mutta ei Kaakkois-Suomessa.

Metsästäjät puhuvat "pullakarhuista", jotka ovat tottuneet helppoon ruokaan ja ihmisen hajuun. Rautjärvellä karhut ovat metsästäjien mukaan käyneet tonkimassa navetoissa ja kylän keskustan jätesäiliöissä.

– Karhu- ja villisikatihentymät ovat samoilla alueilla. Se osaltaan aiheuttaa sitä, että siat leviävät muualle. Kaikki eivät mahdu samalle alueelle, Toni Anttila Rautjärveläisestä metsästysseura Salonkävijöistä sanoo.

Kaksikymmentä vuotta karhumetsällä liikkunut Kari Salomäki kertoo, että karhut ovat käyneet tutkimassa myös hänen metsästyskoppinsa nurkkia. Hänen mukaansa karhut eivät reagoi pelotteluun ja koviin ääniin samalla tavoin kuin aiemmin.

– Pari vuotta sitten olin kyttäämässä, oli hyvä kuutamoilta. Näin, että tietä myöten tulee iso sika. Se olikin karhu. Vähän aikaa annoin sen syödä ja sitten potkin seinää, että mene pois siitä. Sepä ei lähtenyt mihinkään siitä, nousi kahdelle jalalle vaan. Vähän nosti niskakarvat pystyyn, kun lähdin kävelemään pois sieltä, Salomäki muistelee.

Kari Salomäki mestästää villisikoja metsästyskopista. Kopista ulos tuleva ilma johdetaan lähes kymmenen metrin korkeuteen, jotta sika ei haistaisi metsästäjää. Kuva: Kari Kosonen/Yle

Lakimies: Metsästyslaissa parantamisen varaa

Ongelman syntymistä on metsästäjien mielestä myötävaikuttanut se, että metsästyslain (siirryt toiseen palveluun) mukaan karhua ei saa kaataa ravintohoukuttimien avulla. Lakiin ei ole kirjattu, miten lähellä esimerkiksi villisian ruokintapaikasta karhun voi kaataa. Pohjois-Karjalassa poliisi on antanut suosituksen asiasta, mutta tulkinnat eivät ole yhteneviä.

Kun villisian ruokintapisteitä on itärajalla paljon, metsästäjät eivät omien sanojensa mukaan uskalla kaataa karhuja. Pelko siitä, että kaato tulkittaisiin metsästysrikokseksi, on liian suuri.

– Voisi sanoa, että meillä on ollut viimeiset 2–3 vuotta karhujahti seis. Karhukanta tietenkin vaan kasvaa, metsästäjä Toni Anttila kertoo.

Metsästysasioihin erikoistunut asianajaja Hannu Lukkarila on sitä mieltä, että lakiin pitäisi saada selkeä maininta etäisyydestä.

– Se on yksi huonoimpia metsästyslain pykäliä. Täysin veteen piirretty viiva, Lukkarila toteaa.

Villisikajoukko ruokailemassa. Bongaa kuvasta porsinut emakko. Sen kaataminen on lain mukaan kiellettyä. Kuva: Kari Salomäen riistakamera

Metsästäjät Toni Anttila että Kari Salomäki toivoisivat, että karhun metsästystä helpotettaisiin siten, että kaataminen ruokintapaikalla sallittaisiin.

– Hyvä, tarkka kaato onnistuu siitä kaikessa rauhassa paremmin. Pystyttäisiin myös paremmin seuraamaan, onko sillä pentuja mukana, Anttila sanoo.

Kansliapäällikkö: Villisikakannan rajoittaminen oleellisempaa

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on tietoinen ruokintaan liittyvästä problematiikasta. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että tällä hetkellä on oleellisempaa saada villisikakanta aisoihin kuin pelätä ruokintapaikkojen vaikutusta karhuihin.

– Kantaa pitää saada pienemmäksi, eikä se onnistu ilman ruokintapaikkoja, Husu-Kallio sanoo.

Villisika on Suomessa vielä tuore tuttavuus. Niinpä sen vaikutuksia luontoon ei ole tutkittu kovinkaan paljon. Husu-Kallion mukaan tällä hetkellä ei ole todisteita siitä, että villisian ruokinta kasvattaisi paikallisesti karhukantaa. Itse hän ei siihen usko.

Riistasuunnittelija Ohto Salo Riistakeskuksesta on samoilla linjoilla.

– Villisian ruokinta ja karhun haaskat ovat kaksi eri asiaa, vaikka kyllähän karhu samoille paikoille tulee. Villisian houkuttelu on ihan mahdollista tehdä houkuttelematta karhuja, Salo sanoo.

Metsästyslakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Laki on kieltämässä suurpetojen haaskaruokinnan metsästäjiltä kokonaan. Aiemmin ruokintaa on voinut tehdä metsästyskauden ulkopuolella. Villisian ruokinta sen sijaan saisi jatkua entisenlaisesti. Laki on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä ja sen on tarkoitus tulla voimaan elokuun alussa.

Kuva: Kari Salomäen riistakamera

Sikarutto ei tartu ihmiseen

Villisikojen levittämä afrikkalainen sikarutto (siirryt toiseen palveluun) on helposti leviävä verenvuotokuumetauti. Tautiin ei ole olemassa hoitoa eikä rokotetta.

Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen, eikä sitä ole vielä tavattu Suomessa. Sikaruttoa kuitenkin esiintyy Suomen lähialueilla, joten taudin leviämisen uhka on Suomessa on kasvanut. Jos sikarutto leviää Suomeen, voisi se tarttua myös suomalaisiin sikoihin ja villisikoihin.