Miten museo brändätään? Helsingin kaupunginmuseo onnistui tuplaamaan kävijäennätyksensä

Brändäyksestä on tullut yhä tärkeämpi osa museoiden toimintaa.

Museonjohtaja Tiina Merisalo Helsingin kaupunginmuseon aulassa. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Kruununhakalaisessa ullakkohuoneistossa on kokemusta tavaramerkin ympärille rakennettavasta pöhinästä.

Siellä toimii bränditoimisto Werklig, joka suunnitteli Helsingin kaupunginmuseon uuden ilmeen.

Vuosi sitten avatun museon logo rakennettiin H-kirjaimesta ja sydämestä, vaikka sydäntä pidetään imelänä ja läpensä kuluneena symbolina.

Toimistossa pohdittiin, voiko sydäntä edes käyttää, kun se tuntuu niin lattealta.

Kaupunginmuseo oli kuitenkin valinnut tunnuslauseekseen Helsinkiin rakastumisen.

– Päädyimme kaupunginmuseon kanssa kymmenessä minuutissa siihen, että sydän on hyvä idea, luova johtaja Anssi Kähärä Werkligistä toteaa.

Kaupunginmuseon omaan fonttiin eli kirjaintyyppiin haettiin vaikutteita museon omista kokoelmista. Malleja etsittiin eri vuosikymmenten painotuotteista.

– Sillä tavalla fonttiin sai historiallisia kerrostumia mukaan, vaikka ihmiset eivät sitä välttämättä tunnistaisikaan, Kähärä sanoo.

Museon brändi on monen asian summa, mutta ilman sitä museo voi hukkua informaatiotulvaan.

– Museon viestinnästä tulee tosi vaikeaa, jos ei tiedetä mistä puhutaan ja millä äänensävyllä. Tai minkä näköisiä ollaan, Kähärä toteaa.

H-kirjaimesta ja sydämestä tuli Helsingin kaupunginmuseo. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Museosta olohuoneeksi

Museoita rasittavat yhä sitkeässä elävät mielikuvat pysähtyneisyydestä.

Helsingin kaupunginmuseon uutta brändiä lähdettiin suunnittelemaan tunteiden varaan. Kaupunkilaisille ja turisteille haluttiin tehdä selväksi, että Helsinkiin voi rakastua.

– Uuden brändin rakentaminen oli keskeinen selkäranka koko museon lanseerauksessa, Helsingin kaupunginmuseon johtaja Tiina Merisalo sanoo.

Mikään ilmeuudistus ei kuitenkaan pelasta museota, jos sen sisältö on epäkiinnostava.

Helsingin kaupunginmuseo sai ihmiset viime vuonna liikkeelle Museum of Broken Relationships -näyttelyllä, jonka esineet ja tarinat liittyivät katkenneisiin suhteisiin. Ihmiset saivat lahjoittaa nimettöminä näyttelyyn omia esineitään.

Uudesta kaupunginmuseosta haluttiin tehdä myös fyysisesti erilainen kokemus. Museon aulasta tehtiin olohuone, jonne ihmiset voivat tulla viettämään aikaa tai tekemään etätöitä.

Koko uudistuksen tarkoituksena oli haastaa perinteinen museokäsitys. Museonjohtajan mukaan yleisö on ollut mielissään siitä, ettei kaupunginmuseo tunnu lainkaan museolta.

– Silloin ajattelen, että olemme onnistuneet, Merisalo sanoo.

Uusi museo on vetänyt vuodessa hieman yli 400 000 kävijää. Se on lähes tuplasti enemmän kuin ennätysvuonna 2010.

Helsingin kaupunginmuseo oli viime vuonna Suomen kolmanneksi suosituin museo heti Ateneumin ja Kiasman jälkeen.

Luova johtaja Anssi Kähärä Werklig-bränditoimistosta. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Amos Rex alkaa hahmottua

Perinteikäs Amos Andersonin taidemuseo on samojen haasteiden edessä kuin vuosi sitten avattu Helsingin kaupunginmuseo.

Amos Andersonin museota pyörittävä suomenruotsalainen yhdistys avaa vuoden päästä Helsingin ydinkeskustaan Amos Rex -taidemuseon, jonka pitäisi vedota nuoriin ja nuoriin aikuisiin.

Siihen tarvitaan brändäystä.

Vanhassa museossa Yrjönkadulla ripustetaan parhaillaan talon viimeistä näyttelyä. Se on nimeltään Generation 2017, jossa on mukana yli neljäkymmentä tekijää.

Yksi heistä on Sebastian Schultz, joka on maalannut seinälle isokokoisen muraalin Time is up. Se on nuoren taiteilijan kunnianosoitus suomalaisille katutaiteilijoille ja graffitimaalareille, jotka kärsivät aikoinaan Helsingin kaupungin Stop töhryille -kampanjasta.

Nuorten taiteilijoiden näyttely on osa uuden taidemuseon lanseerausta. Sillä halutaan viitoittaa tietä Amos Rexiin.  Museon brändin suunnittelee Werklig, joka teki myös Helsingin kaupunginmuseon uuden brändin.

Valmista pitäisi olla ensi syksynä.

Museonjohtajalla on uuden museon brändistä kuitenkin visio.

– Pyrimme olemaan mahdollisimman aidosti oma itsemme ja tuomaan Amos Rexin erityisluonteen mahdollisimman selkeästi esille, museonjohtaja Kai Kartio sanoo.

Nuoria kalasteleva Amos Rex ratsastaa vielä Amos Andersonin taidemuseon vanhalla brändillä, mutta museonjohtaja Kartion mukaan se ei ole rasite. Päinvastoin.

– Se on pelkästään vahvuus.

– Amos Rex on juuri sitä, mihin Amos Anderson halusi, että hänen perintöään käytetään, Kartio toteaa.

Amos Rexin näyttelytila on maan alla. Kuva: Amos Andersonin taidemuseo