Virsikokoelma palaa veisuuperinteen juurille – niekutkin nuotinnettiin

Uudistetut Siionin virret läpiveisataan tänä viikonloppuna Lapualla. Uudistetut tekstit ja nuotinnokset pyrkivät löytämään veisuuperinteestä alkuperäisen ja olennaisen.

hengellinen musiikki
Uudistettujen Siionin virsien läpiveisuu aloitettiin perjantaina iltapäivällä Lapuan Wanhassa Karhunmäessä matkaveisaaja Jaakko Löytyn johdolla.
Uudistettujen Siionin virsien läpiveisuu aloitettiin perjantaina iltapäivällä Lapuan Wanhassa Karhunmäessä matkaveisaaja Jaakko Löytyn johdolla.Hanne Leiwo/Yle

Siionin virsien uudistaminen aloitettiin vuonna 2008. Yhdeksän vuoden työ on saatu nyt päätökseen, ja uudistetut virret otetaan virallisesti käyttöön Herättäjäjuhlilla (siirryt toiseen palveluun) heinäkuussa.

Varaslähtö veisuuseen otetaan kuitenkin jo tänä viikonloppuna, kun Lapualla veisataan (siirryt toiseen palveluun) koko 255 virren laitos läpi.

Esiveisaaja määrää tahdin ja tauon

Muusikko Jaakko Löytty on ollut mukana Siionin virsien uudistustyössä tekstijaoston jäsenenä. Läpiveisuussa Lapualla hän toimi ensimmäisenä esiveisaajana.

– Esiveisaaja aloittaa virren siltä korkeudelta, miltä se sattuu lähtemään. Minun huono puoleni on, että saatan vetää kovalla höökällä ja jyrätä muut, mutta täällä on niin hyviä veisaajia, että ei ole sitä pelkoa. Kyllä täällä jyrähtää, Löytty kehaisee.

Esiveisaaja myös huolehtii, että veisuu ei esimerkiksi hidastu liiaksi. Ja aloittaa laulun, jos veisuuperinteeseen kuuluva säkeiden välinen tauko uhkaa venyä liian pitkäksi.

– Yleensä sanotaan, että se tauko on neljäsosanuotin mittainen. Jos joku iskee varpaalla tahtia neljäsosin, ehtii tehdä yhden tyhjän iskun.

Kuten yleensäkin veisuussa, myös tauon mitassa on kuitenkin eroja. Esimerkiksi Savossa veisataan Löytyn mukaan vähän nopeammin kuin Etelä- tai Keski-Pohjanmaalla. Nopeampi veisaaminen tarkoittaa myös ”nopeampia” hengitystaukoja värssyjen väliin.

– Nuoret ovat ehkä rohkeimpia ja pitävät puolinuotin mittaisia taukoja, Löytty sanoo.

Siionin virret -kirjasia on monessa värissä.
Uudistettu Siionin virret otetaan virallisesti käyttöön kesän 2017 Herättäjäjuhlilla.Hanne Leiwo/Yle

Palautetta kuultu

Nyt valmistunut Siionin virsien uudistustyö on 250-vuotiaan virsikokoelman kolmas kokonaisuudistus.

Herättäjä-yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntusen mukaan uudistusprosessi sujui tavoitteiden mukaisesti. Se, mihin pyrittiin, on saavutettu. Tärkeiden virsien ja erityisesti niiden tekstien muuttaminen herättää aina kuitenkin kysymyksiä.

– Olemme koettaneet avoimesti kertoa ja perustella, miksi muutoksia on päädytty tekemään ja toivoneet, että se huojentaa mieliä, Juntunen sanoo.

Palautetta on pyydetty ja saatu koko prosessin ajan. Uudistusprosessin läpikäyneet virret on julkaistu esimerkiksi Herättäjä-yhdistyksen nettisivuilla ja niihin on päässyt siellä tutustumaan. Vielä viime syksynä virsiä muutettiin.

– Esimerkiksi yksi säkeistö, jonka olimme jo poistaneet eräästä virrestä, palautettiin siihen yhden tulleen palautteen perusteella, Jaakko Löytty sanoo.

Mua siipeis suojaan kätke -virren osalta taas tuli palautetta, että haluttiin laulaa sen vanhaa versiota. Monesti virsikirjassa on sävelmän osalta a- ja b –sävelmä, mutta nyt tämän virren osalta se laitettiin kahdelle numerolle, vanhalla ja uudistetulla tekstillä, Simo Juntunen sanoo.

Kielenhuollolla tuoreutta

Siionin virsien tekstiuudistuksella oli useita tavoitteita. Kielenhuollollisesti pyrittiin poistamaan vanhoja kömpelöiksi tai huvittaviksikin koettuja sanoja ja ilmaisuja. Myös tekstien veisattavuuteen kiinnitettiin huomiota.

Sisällöllisesti teksteihin haettiin tuoreutta perehtymällä virsien vanhoihin muotoihin ja suomennoksiin.

– Aukaistiin kaikki kirjat 1700-luvulta lähtien ja tutkittiin niiden avulla virsien arkeologiaa. Ajateltiin, että virsissä saa olla kerrostumaa vanhoilta ajoilta, Jaakko Löytty sanoo.

Tekstejä käsiteltiin tekstijaostossa monella tavalla ennen kuin ne lähetettiin uudistustoimikunnalle tai takaisin runoilijalle tai palauteryhmälle.

– Yksikään ei mennyt kerralla läpi. Erityisesti muistan virren Ei mikään niin voi vilvoittaa, jonka palautimme runoilijalle 11 kertaa. Lopulta sekin löysi muotonsa, Löytty sanoo.

Joitain tekstejä käsiteltiin yhteistyössä jo edesmenneen runoilijan perikuntien kanssa. Esimerkkinä Löytty mainitsee Väinö Malmivaaran (1879-1958) virret.

– Virressä Vielä Herra kutsut meitä oli teksti ”Anna Herra kristillinen hallitus”. Malmivaaran aikaan se oli ymmärrettävää, mutta nyt perikunnalta tuli ehdotus, että laittakaa siihen ”vastuullinen hallitus”. Se ei poista kristillistä ajatusta, sillä vastuullinen kuuluu kristillisyyteen. Pieniä asioita, joilla saadaan muutoksia, Löytty kertoo.

Läpiveisuuviikonloppuna Lapualla veisataan koko uudistettu Siionin Virret alusta loppuun.
Uudistuksen myötä niekut nuotinnettiin Siionin virret -virsikirjaan.Hanne Leiwo/Yle

Niekut otettiin takaisin

Siionin virsien edellinen uudistus tehtiin 1970-luvun alussa. Silloin kirkkomusiikissa haluttiin Jaakko Löytyn mukaan palata alkuperäisiin juurisävelmiin, mikä tarkoitti pelkistetyn koraalin kirjoittamista ilman veisuuperinteeseen kuuluvia niekkuja.

Nyt niekut on nuotinnettu.

– Niekku on se, kun samalla tavulla veisataan kaksi nuottia. Ne on kirjoitettu nyt kahdeksasosanuotein, Löytty sanoo.

– On 1700-1800 -luvun suomalaisen hyvä-itsetuntoisen ihmisen "käsityöläisperinnettä", että kulmikkaisiin melodioihin on alettu tehdä koristekuvioita. On haluttu tehdä kaunista ja sopivan kodikasta, semmoista mikä sopii suomalaisen veisaajan suuhun.

Nuottikuvat ovat ”likiarvo” siitä, miten Suomessa veisataan. Löytyn arvion mukaan niekkuja lauletaan joskus enemmän, ja joskus vähemmän, kuin niitä on kirjoitettu.

On 1700-1800 -luvun suomalaisen hyvä-itsetuntoisen ihmisen "käsityöläisperinnettä", että kulmikkaisiin melodioihin on alettu tehdä koristekuvioita.

Jaakko Löytty

Yksi säveluudistuksen tavoitteista oli tukea säestyksetöntä kansanveisuuta.

– Eri kylissä on veisattu eri tavalla ja nuotintaminen on kangistanut sitä. Me yritämme tavoittaa alkuperäistä perinnettä ja variaatiota sekä improvisaation mahdollisuutta.

– Meillä oli mahtavan asiantunteva säveljaosto. He tuntevat suomalaisen veisuuperinteen ja sen, mistä virret tulevat, aina keskiajalta saakka. He ottivat jonkun niekun Keski-Pohjanmaalta ja jonkun Etelä-Pohjanmaalta, ja panivat ne samaan. Kaiken jälkeen he selittivät, että näissä on vapaus improvisoida eli veisata niin, mltä tuntuu, Löytty kehaisee.

Matkaveisaaja

Lapuan läpiveisuu on uudistetun virsikokoelman ensimmäinen virallinen koitos. Jaakko Löytylle uudistuksen valmistuminen tarkoittaa reissaamista ympäri maata matkaveisaajan roolissa, sillä uudet veisuut halutaan tehdä ihmisille tutuksi.

– Kyllä virsiä itsekin voi opetella, mutta porukassahan se parhaiten käy. Se on niin rattoisampaa.