Onko tässä Suomen seuratuin poikamies? Satelliittisääksi Ilpo lenteli kesän pesältä pesälle puolisoa etsien

Ilpo on palannut muuttomatkaltaan Afrikasta Suomeen – mutta löytääkö se tänä kesänä itselleen uuden puolison? Satelliittiseuranta antaa uutta tietoa sääksien salatusta elämästä.

sääksi
Satelliittisääksi Ilpo
Vuonna 2014 Ilpon sai satelliittilähettimen. Siitä asti linnun liikkeitä on seurattu tarkasti.Juhani Koivu

Sääksikoiras Ilpoa on seurattu satelliittilähettimellä jo vuodesta 2014. Tänä vuonna Ilpo palasi pitkältä muuttomatkaltaan Afrikasta reviirilleen Hämeeseen huhtikuun puolivälissä (siirryt toiseen palveluun) (laji.fi) ja ilmeisesti kävi kalassa Rengon ja Janakkalan rajalla Haapajärvellä. Yöksi Ilpo asettui pesän lähimaastoon, josta tulleet paikannukset salataan suojelusyistä.

Viime kesä oli Ilpolle vaikea, sillä sen puoliso Helena kuoli syysmuutossa Ukrainassa. Sääksisäätiön toiminnanjohtaja Juhani Koivu kertoo, että linnun seuranta on antanut paljon uutta tietoa sääksen salatusta elämästä.

– Ilpo joutui poikamieheksi eikä onnistunut vanhana konkarina hankkimaan uutta nuorikkoa. Lintu vietti koko pitkän kesän Hämeessä ilman puolisoa, eikä pesinyt lainkaan.

– Ilpo kierteli kyllä pesältä toiselle ja etsiskeli vapaata nuorikkoa, mutta sellaista ei löytynyt. Nyt on toiveissa, että tämä kesä onnistuisi häneltä paremmin.

Poikamiehen reissut tarkassa syynissä

Koivun mukaan oli jännittävää nähdä, miten sellainen koiras käyttäytyy, joka ei onnistu saamaan uutta puolisoa.

– Sitä pystyttiin koko kesä seuraamaan ja saatiin hyvinkin jännittävää uutta tietoa. Todettiin, että Ilpo kävi hyvin usein monilla lähiseudun pesillä, aina parinkymmenen kilometrin päässä saakka – ilmeisesti katsomassa, olisiko siellä vapaata "riistaa" tarjolla. Kun sellaista ei löytynyt, Ilpo lähti syysmuuttoon pikkuisen aikaisemmin kuin normaalisti.

Satelliittisääksi Ilpon vapautus
Ilpon vapautus satelliittiseurantalaitteen asennuksen jälkeen. Juhani Koivu

Maailman pohjoisimmat sääkset pesivät Suomessa Utsjoella. Niiden muuttomatka hakee vertaistaan.

– Pitkistä syysmuutoista on saatu aivan fantastista tietoa satelliittiseurannan myötä. Esimerkiksi Harri-sääksi lensi Utsjoen yläperiltä Afrikan eteläisimpään kärkeen ja se on tiettävästi maailman pisin sääksen muuttomatka, yli 12 000 kilometriä.

– On aika upea suunnistussuoritus, kun kaveri tulee ilman karttaa ja kompassia saman matkan takaisin, ja rastipiste on yhden metrin halkaisija Utsjoen perukoilla, Koivu kehuu.

Tutkimuksen ja suojelun arvokas tietolähde

Satelliittiseurannan tietojen avulla pystytään jopa katsomaan, minne joka ainoa saalistusretki on suuntautunut. Karttapisteistä tulee paikannuksen lisäksi linnun korkeustieto, lentosuunta ja lämpötila. Sekin selviää, onko lintu istunut paikoillaan puun latvassa vai ollut liikkeessä.

– Saadaan tietoa siitä, minkälaisilla saalistusvesillä koiraat täällä saalistavat, sitäkään ei varmuudella tiedetty aiemmin.

Sääksenpesä maastossa
Ilpon poikamiesboksi odottaa emäntää!Ville Välimäki / Yle

Seuranta tukee myös sääksen suojelua. Kun Suomeen suunnitellaan uusia tuulivoimaloita, niin varustamalla alueella pesivät sääkset lähettimin voidaan katsoa lintujen liikkumista voimala-alueella. Kenties myllyjen paikkoja siirtämällä saadaan vanhoja pesäpaikkoja säilytettyä, arvioi Koivu.

Sääksen pesien nettikameraseurannalla (siirryt toiseen palveluun) (Sääksisäätiö) saadaan myös uutta tietoa. Niitä ei laiteta siksi, että suuri yleisö pääsisi katselemaan lintujen makuukamareihin: niistä saadaan selville jokainen kalantulo pesälle, kalan laji ja kokoluokka, milloin munitaan ensimmäinen muna sekä milloin poikaset kuoriutuvat, aloittavat lentoharjoitukset ja lähtevät lentoon ensi kerran.

Ihminen uhkaa ja suojelee

Suomen sääksikanta on ollut vakaa jo useamman vuoden ajan. Aiemmin sääksi kuului silmälläpidettäviin uhanalaisiin, mutta uusimmassa arviossa kanta on todettu vakaaksi ja laji on voitu siirtää elinvoimaisten luokkaan. Tutkijoilla on kannan vakaudesta kuitenkin erilaisia mielipiteitä.

Sääksisäätiön puheenjohtaja Ilmari Häkkinen kertoo, että ihmisen toiminta sekä auttaa että uhkaa sääksiä.

– Rengastuksien kautta on saatu selville kuolinsyitä, ja yleisin kuolinsyy on ollut ihmisen aiheuttama vaino, metsästys talvehtimisalueella etelässä. Tilanne on tosin parantunut.

Juhani Koivu (oik.) ja Ilmari Häkkinen
Juhani Koivu (oik.) ja Ilmari Häkkinen odottavat innolla, löytääkö satelliittisääksi Ilpo tänä keväänä uuden puolison.Ville Välimäki / Yle

Kotimaassa lintuja menehtyy kalaverkkoihin aikaisin keväällä ja tappioita on jonkin verran myös kalanviljelylaitoksilla. Myös voimistunut huuhkajakanta verottaa pesivää sääksikantaa. Uhkia ovat myös voimalinjajohdot ja mahdollisesti myös tuulivoimalat.

– Toiveikkaana kuitenkin katsoisin tilannetta, mistä suurkiitos noin 250 rengastajalle, jotka seuraavat sääksikantaa.

Syy kannan vakauteen on, että sääksille on rakennettu pesäalustoja sopiviin ympäristöihin ja sääkset ottavat ne hyvin halukkaasti vastaan. Myrskyt ja raskas lumitaakka pudottavat luonnonpesiä, kun taas tekopesät ovat tukevasti rakennettuja ja ne kestävät vuosikymmeniä, Häkkinen kiittelee.

Sääksikanta elpymässä myös Portugalissa

Suomesta on viety sääksenpoikasia Portugaliin ja näyttäisi siltä, että istutus on onnistunut.

– Espanjan kantahan saatiin elvytettyä ja se on nyt kasvamassa. Vuosi sitten kävin paikoilla, mihin poikasia oli Portugalissa vapautettu ja nyt siellä on ensihavaintoja, että ne olisivat palanneet siirtopaikoilleen, mikä on todella hieno asia, Sääksisäätiön puheenjohtaja Ilmari Häkkinen iloitsee.

Sääksistä on näyttöä, että pesintä on aikaistunut jonkin verran ilmastonmuutoksen takia. Noin 30-40 vuoden takaiseen verrattuna sääkset aloittavat pesinnän runsaan viikon verran aikaisemmin. Aloitus on yhteydessä jäiden lähtöön.

Sääksisäätiöllä on käynnissä myös hanke, jossa pyritään jakamaan tietoa pesimäympäristön suojelusta ja metsien hoidosta pesien ympäristössä.

– Laaditaan UPM:n kanssa ohjevihkonen ja nettiin tulee ohje sääksen pesän lähiympäristön metsänhoidosta. Kriittistä aikaa on juuri huhti-toukokuussa, kun pesintä alkaa. Munintavaiheessa pyritään välttämään häiriötä ja ohjeet on käytännönläheisesti kirjattu vihkoseen.