Historian nuorin presidentti – Tällaisen johtajan Ranska Macronista saa

Viidennen tasavallan peräsimeen tarttuu Emmanuel Macron, joka joutuu muuttamaan keskustapopulistiset puheensa teoiksi korjatakseen maansa talouden.

Ranskan presidentinvaalit
Emmanuel Macron taustallaan puolueensa logo.
Yle Uutisgrafiikka, kuva: Ian Langsdon / EPA

Ensimmäisellä kierroksella äänestetään sydämellä, toisella järjelllä.

Tämän ranskalaisen toteamuksen perusteella Emmanuel Macron, 39, oli siis monelle järkivalinta. Mutta ympäri Ranskaa löytyy nyt heitä, joiden mielestä Macronin valinnalla ei ole mitään tekemistä sen enempää järjen kuin sydämenkään kanssa.

Tuore presidentti saa todella urakoida kääntääkseen puolelleen ne, jotka toivoivat oikeistopopulistisen Marine Le Penin astelevan Élysée-palatsiin. Muitakin vakuutettavia on, sillä Macronin ensimmäisen kierroksen äänisaalis oli vain runsaat 23 prosenttia.

Macronin voittoa heikentää hyvin alhaiseksi jäänyt äänestysaktiivisuus ja se, ettei kilpakumppani Marine Le Peniä äänestäneiden joukko jäänyt mitättömäksi.

Ranskan viides tasavalta on monella tapaa uuden edessä.

Historian nuorin presidentti

Ehdokaskaksikosta kilpakumppani Marine Le Peniä on verrattu toistuvasti Yhdysvaltojen presidenttiin Donald Trumpiin. On totta, että populistiset puheet ja vaalea hiuskuontalo yhdistävät Le Peniä ja Trumpia.

Macronia kuitenkin yhdistää Trumpiin yksi hyvin merkittävä seikka: kumpaakaan ei ollut valittu vaaleilla poliittiseen luottamustehtävään, vaan presidentin virka on ensimmäisen vaalitaiston tulos.

Macron, 39, on Ranskan historian nuorin presidentti.

Myös ikä yhdistää tietyllä tavalla Macronia ja Trumpia.

Trumpista, 70, tuli valintansa myötä Yhdysvaltain historian vanhin presidentti. 39-vuotias Macron puolestaan on Ranskan historian nuorin presidentti.

Ranskan ensimmäinen nainen

Presidentin lisäksi Ranska saauuden ensimmäisen naisen. Eikä Macronin mukana Élysée-palatsiin muuttava vaimo Brigitte Trogneux, 64, aio jäädä koristeeksi.

Macron on luvannut luoda vaimolleen "Bibille" statuksen Ranskan ensimmäisenä naisena – suunnitelmissa on aktiivinen rooli, jota virallinen asema korostaa.

Brigitte Trogneux nousemaassa auton kyytiin hymyillen kameroille.
Brigitte Trogneux'sta tulee Ranskan ensimmäinen nainen, jolle suunnitellaan viralliset työtehtävät.Yoan Valat / EPA

Brigitte Trogneux'n askeleissa on kaikuja ensimmäisenä naisena vuosina 1995–2007 hyvin viihtyneestä Bernadette Chiracista. Presidentti Jacques Chiracin puoliso totesi miehensä presidenttikauden jälkeen, että Élysée-palatsi kaipaa häntä.

Macronia tukevien naisten joukkoon kuuluu Brigitte-vaimon lisäksi muun muassa tämän kolmekymppinen tytär Tiphaine Auzière, joka kuvailee Macronia älykkääksi mieheksi, jonka kanssa voi aina käydä keskustelua.

Ja keskustelutaitoja Macron todella tarvitsee onnistuakseen.

Tukea Euroopasta

Innokas ja energinen, mutta poliittisesti varsin kokematon Macron ei tule saamaan uudistuksiaan läpi helpolla.

Toisaalta, EU-myönteiselle Macronille löytyy Euroopasta vankkoja olkapäitä, joihin nojata.

Väistyvää presidentti François Hollandea on syytetty Saksan liittokanslerin Angela Merkelin lammasmaisesta seuraamisesta. Tämän voimatasapainon Macron haluaa muuttaa ja nostaa Ranskan asemaa erityisesti Saksan silmissä.

Johti Saksaa tulevaisuudessa yhä liittokansleri Angela Merkel tai joku muu, aikoo Macron olla tämän ihmisen luotettu kumppani.

Jos Macron saa uudistuksillaan euroalueen toiseksi suurimman talouden jaloilleen, voisi Saksan tuleva liittokansleri innostua tekemään kotimaassaan kireän talouspolitiikan sijaan muun Euroopan taloutta piristävää politiikkaa. Tästä hyötyisi Suomikin.

Emmanuel Macronin haaveiden EU on tiiviimpi.

Macronin toive on, että vahvan Eurooppa-aatteen Ranska ja Saksa ratkovat yhdessä EU:n kriisejä ja pyrkivät edistämään asioita. Tämä hyödyttää unionia.

Macron kampanjatilaisuudessa.
EU-liput olivat Emmanuel Macronin vaalitilaisuuksissa tavallinen näky.Ian Langsdon / EPA

Komission työryhmissä valmistellaan yhteistyön syventämistä ja tuki isoista jäsenmaista auttaa.

EU-komissio julkaisee tässä kuussa talous- ja rahaliiton tulevaisuutta muotoilevan Valkoisen kirjan. Rahaliiton tiukentamiseen tähtäävien suunnitelmien tulevaisuus olisi ollut aivan toinen, jos ranskalaiset olisivat äänestäneet Élysée-palatsiin euro- ja EU-eroa ajavan Marine Le Penin.

Macronin haaveiden EU on tiiviimpi ja yhtenäisempi. Hän haluaa jäsenvaltioiden käyvän keskustelua unionin suunnasta ja siitä muodostettavan EU:lle tiekartan.

Macron itse suhtautuu myönteisesti niin EU:n yhteisen puolustukseen syventämiseen kuin ajatukseen yhteisestä talousministeristäkin.

Macronin EU:n ulkorajat ovat vahvat, niille hän laittaisi tuhansia uusia rajavartioita. EU:n sisäisen vapaan liikkuvuuden kahlitsemista hän ei kannata.

– En kysy ihmisiltä mistä he tulevat, vaan kannatavatko he politiikkamme, turvallisuutemme, yhteiskuntamme ja Euroopan uudistamista.

Kampanjoidessaan hän korosti nationalismin ja patriotismin olevan kaksi eri asiaa.

Vahva presidentti tarvitsee parlamenttia

Kotikentällä eurooppalaisten valtionjohtajien tuki ei kuitenkaan auta. Vaalikamppailun aikaisen kyselyn mukaan ranskalaisista 89 prosenttia koki, etteivät poliitikot kuuntele heitä.

Edelliset presidentit, sosialistipuolueen François Hollande ja keskustaoikeistolaisen Tasavaltalaiset-puolueen Nicolas Sarkozy hallitsivat vain yhden kauden – ja olivat harvinaisen epäsuosittuja kumpainenkin.

Eikä riitä, että Macron saa hurmattua puolelleen tavalliset ranskalaiset.

Se, kuinka vahva ja vankka presidentti Macron kykenee olemaan on kiinni parlamentista ja tulevan pääministerin tuesta.

Ranskaa on tähän asti hallinnut presidentti, jolla on takanaan perinteisen puolueen polittinen ja logistinen tuki.

Parlamenttivaalit ovat presidentti Macronin onnistumisen kannalta tärkeät.

Se, että oman poliittisen liikkeensä luonut Macron onnistui esiintymään järjestelmän ulkopuolelta tulleena auttoi presidenttipelissä. Kun kesäkuun tärkeät parlamenttivaalit lähestyvät, on oma poliittinen liike Macronin heikkous.

Ranskan parlamentti.
Kesäkuun parlamenttivaalit ratkaisevat, millaista politiikkaa Ranskassa seuraavat viisi vuotta tehdään.Yoan Valat / EPA

Kaikki on tapahtunut nopeasti. Macron perusti oman poliittisen liikkeensä vain vuosi sitten.

En Marche! (Liikkeelle!) -järjestö luonnollisesti toivoo saavansa edustajiaan läpi parlamentin 577-paikkaiseen alahuoneeseen eli kansalliskokoukseen. Vaikka nuori liike saisikin tukun edustajia läpi, olisi oman enemmistön saaminen nollatilanteesta pieni ihme.

Toisaalta, vielä vuosi sitten kovin moni ei luottanut Macronin mahdollisuuksiin nousta presidentiksi.

Tuoreen presidentin olisi syytä saada puolelleen vasemmalta ja oikealta keskelle kallistuvia kansanedustajia. Valtaoikeuksiltaan voimakkaan Ranskan presidentin voimat ovat ilman enemmistön tukea parlamentissa osin kahlitut.

Juuri tämän vuoksi kesäkuun parlamenttivaalit ovat ratkaisevan tärkeät.

Ripeä isänmurha

Vaalikamppailun aikana Macronia syytettiin keskusta- ja jopa elitistipopulistisista puheista.

– Olen systeemiä vastaan, presidenttikokelas toisteli.

Hyvällä syyllä voi kysyä, onko Macron sittenkin vain keisari uusissa vaatteissa? Irtiotto presidentti François Hollandesta on ollut nopea.

Väistyvä presidentti nimitti Macronin ensin henkilökohtaiseksi neuvonantajakseen ja sittemmin talousministeriksi. Macron onkin ollut sekä ideoimassa että toteuttamassa Hollanden politiikkaa.

Hollande ja Macron
Presidentti François Hollande (vas.) keskusteli talousministerinä toimineen Emmanuel Macronin kanssa presidentin Elysée-palatsin edessä kesällä 2015.Etienne Laurent / EPA

Macron nousi sitoutumattomana Ranskan talousministeriksi elokuussa 2014 ja erosi tehtävästä viime elokuussa.

Onko Emmanuel Macron vain keisari uusissa vaatteissa?

Ainakin Macron – joka omien sanojensa mukaan ei ole vasemmalla eikä oikealla – on onnistunut suututtamaan sekä sosialisteja että oikeistoa. Joukko ranskalaisekonomisteja sen sijaan ilmaisi huhtikuussa julkisesti tukensa Macronille (siirryt toiseen palveluun) ja tämän talouspolitiikalle.

Le Penin ja Macronin tv-väittelyssä uuden presidentin vankka talousosaaminen näkyi.

Se tiedetään, että Macron suhtautuu yritysmaailmaan myönteisesti. Kauppojen sunnuntaiaukioloja talousministeri Macron pidensi ja ehdotti, että yritykset voisivat neuvotella palkoista ja työajoista suoraan liittojen kanssa, ilman alakohtaisia neuvotteluita.

Ranskan 35-tuntista työviikkoa Macron on arvostellut.

Tavoitteita ovat muun muassa yritysten verotuksen keventäminen, julkisen sektorin koon ja rahan käytön supistaminen, investointien lisääminen ja työttömyysjärjestelmän uusiminen. Poliiseja ja santarmeja Macron on sanonut palkkaavansa runsaasti lisää.

Macron sanoo olevansa feministi. Hän kannattaa palkkatasa-arvoa, työelämän ja perheen tasa-arvoista yhdistämistä ja haluaisi yhdenmukaisen äitiysloman kaikille.

Hän on sanonut haluavansa rikkoa ranskalaisen politiikan "omahyväisyyden ja onttouden". Nepotismi on Ranskan politiikassa tavallista ja Macron haluaisikin esimerkiksi kieltää kansanedustajien mahdollisuuden palkata avustajakseen lähisukulaisia.

Emmanuel Macronilla on paljon korjattavaa.

Entä nyt?

Ranskalaislehtien sivuilla Emmanuel Macronia on useaan otteeseen verrattu vuonna 1974 presidentiksi valittuun Valéry Giscard d’Estaingiin.

Markkinamyönteiset uudistussuunnitelmat, totuttua nuorempi ikä ja halu tiiviimpään Eurooppa-yhteistyöhön kuvaavat molempia. Oman puolueensa perustanut Giscard ehti hänkin ennen presidenttiyttään toimia talousministerinä.

Yksi iso asia miehiä erottaa: Giscard sai aikoinaan hoidettavakseen huomattavasti paremmassa kunnossa olevan Ranskan.

Nyt Emmanuel Macronilla, investointipankkiiriksi siirtyneellä eliittikoulun kasvatilla on paljon korjattavaa.

Ranskan talous sakkaa ja työttömysaste on pysytellyt kymmenen prosentin korvilla tuskallisen pitkään. Eikä vain työttömiä, myös tyytymättömiä on paljon.

Tuore presidentti tarvitsee viidennen tasavallan peräsimessä taitoa muuttaa kurssia.

Lue myös henkilökuva: Emmanuel Macron – Poliittinen komeetta, kameleontti vai opportunisti?

Toimittajalta: Ranska on poliittinen maa