Laiminlyötyjä opintolainoja maksetaan yhteiskunnan pussista vähemmän kuin koskaan – Kela: Tukiuudistus voi kääntää kurssin huonompaan

Huonoimpina vuosina noin 10 000 ihmistä jätti opintolainansa maksamatta.

opintolaina
taskulaskin, kädet ja rahapino
Yle

Laiminlyötyjä opintolainoja maksettiin yhteiskunnan pussista viime vuonna ennätyksellisen vähän. Opintolainat takaava Kela maksoi opintolainojen takausvastuita pankeille viime vuonna noin 13 miljoonaa euroa.

Kelan vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen sanoo, että takausvastuumenojen pienenemiselle ei löydy mitään selkeää syytä.

– Se on yllättävä ja outo juttu, että näin on useamman viime vuoden aikana käynyt. Yleensä huonoon työllisyystilanteeseen liittyy se, että useammalla jää opintolainat hoitamatta, ja se kasvattaa opintolainojen takausvastuumenoja.

Vielä 2000-luvun alussa takausvastuumenot olivat kaksinkertaiset, ja opintolainansa jätti hoitamatta noin 10 000 ihmistä vuodessa. Viime vuonna Kela joutui maksamaan noin 3 000 ihmisen opintolainat pankeille.

Grafiikka
Takausvastuut ovat vähentyneet viimeisten vuosien aikana.Yle Uutisgrafiikka

Yli 7 000:lta evättiin valtiontakaus

Opintukeen tulee ensi syksynä isoja muutoksia, jotka voivat Lahtisen mukaan kääntää takausvastuumenot taas kasvuun.

Elokuusta alkaen muun muassa opintoraha vähenee, maksuhäiriömerkintä ei enää estä opintolainan valtiontakausta ja opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Lahtisen mukaan uudistuksien yhteydessä kumotaan osa sellaisista tiukennuksista, joilla 1990-luvulla yritettiin saada valtion takausvastuumenot kuriin.

– Tämä kuvastaa sitä, mitä monessa asiassa tehdään, eli keksitään samoja asioita uudestaan. 90-luvun lopulla oltiin huolissaan takausvastuumenoista, minkä vuoksi haluttiin rajoittaa opintolainan käyttöä ja valtiolle koituneita vahinkoja. Silloin tuli muun muassa maksuhäiriöiden tutkiminen opintolainojen myöntämiseen, opiskeluaikana maksettava yhden prosentin korko, ja lukuvuosittaiset lainannostoerät. Nyt näistä kaikista on luovuttu tai tullaan luopumaan.

Lahtisen mukaan maksuhäiriöiden tutkimisesta luopuminen lisää opiskelijoiden tasa-arvoa.

– Jos opiskelija on hoitanut raha-asiansa kunnolla, on ollut pakko ottaa opintolainaa, mutta jos maksuhäiriön vuoksi ei ole saanut opintolainan valtiontakausta, niin tällainen henkilö on pahimmillaan ja parhaimmillaan saanut saman rahan toimeentulotukena.

Lahtinen näkee, että muutokseen liittyy myös riskejä. Viime vuonna yli 7 000 opiskelijaa ei saanut opintolainan valtiontakausta maksuhäiriömerkinnän vuoksi.

– Kyllä se lisää riskiä ja sieltä tulee väistämättä takausvastuumenoja tämän porukan osalta. Jos viime vuonna maksettiin noin 3 000 ihmisen hoitamattomat opintolainat, niin kyllähän siinä potentiaalia on, että joskus tulevaisuudessa se 3 000 onkin sitten 6 000 tai pahimmillaan 9 000.

Grafiikka
Opintovelallisten määrä on lisääntynyt 2010-luvulla. Yksi velallinen ottaa myös yhä suuremman summan opintolainaa.Yle Uutisgrafiikka

Joustojen tarve kasvaa opintolainoissa

Danske Bankin henkilöasiakasliiketoiminnan kehittämisen johtaja Lari Tuovinen sanoo, että opintolainojen suosion odotetaan kasvavan ensi syksynä.

– Opintolainakanta kasvaa kaiken kaikkiaan voimakkaammin muihin lainatyyppeihin verrattuna.

Päätös opintolainan myöntämisestä on viime kädessä pankilla. Pankki voi kieltäytyä antamasta opintolainaa, vaikka opiskelijalle olisi myönnetty valtiontakaus. Danske Bankissa aiotaan elokuusta alkaen noudattaa Kelan pyyntöä siitä, että maksuhäiriömerkintä ei vaikuttaisi opintolainan myöntämiseen.

– Pankin tulee huolehtia hyvästä riskienhallinnasta ja tietysti tulemme tehtävämme puolesta seuraamaan sitä, miten se tulee vaikuttamaan meidän luottakantaamme ja sen laatuun.

Opintolainakanta kasvaa kaiken kaikkiaan voimakkaammin muihin lainatyyppeihin verrattuna.

Tuovisen mukaan opintolainan maksuaikatauluja muutetaan muita lainatyyppejä enemmän. Hän myös näkee, että joustojen tarve ja määrä lisääntyy opintotuen lainapainotteisuuden lisääntyessä.

Tuovisen neuvo opintovelalliselle on, että jos opintolainan maksussa tulee ongelmia, pankkiin kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin.

– Tietysti se on harmillista, että jos on useamman kerran muistutettu maksuista ja siinä kohtaa vasta aloitetaan keskustelu. Toivomme, että asiakkaat olisivat meihin aktiivisesti yhteydessä siinä kohtaa, kun elämäntilanne muuttuu ja opintolainan maksuohjelmaa pitää säätää.

Velkaantumisen toinen puoli

Velkaantuneita auttava Takuusäätiö näkee, että velkaongelmien kanssa painivat ovat onnistuneet neuvottelemaan yhä joustavampia takaisinmaksuaikatauluja opintolainalle.

Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzarin mukaan opiskelijoiden yhteydenotoissa kuitenkin näkyy myös opintovelallisuuden toinenkin puoli.

– Pienluottotoiminnassa on ihan viime aikoina lisääntynyt sellaiset yhteydenotot, jossa opiskelija on jo ottanut opintoluottonsa ja jotenkin se raha ei ole pysynyt käsissä ja opintoluoton nostamisenkaan jälkeen raha ei riitä päivittäiseen elämiseen.

Opintoluoton nostamisenkaan jälkeen raha ei riitä päivittäiseen elämiseen.

Pantzar näkee, että rahan hallinnassa olisi paljon parannettavan varaa.

– Tuntuu, että enemmänkin kysymys on jonkinlaisesta laajenevasta taloudenhallinnan ongelmasta, että ihmiset eivät oikein tahdo osata käyttää rahaa. Tämä on varmaan koko kansakunnan ongelma, että miten meidän tulevat sukupolvet suhtautuvat rahaan, joka on yhä abstraktimpaa.

Kuinka kalliiksi tai halvaksi opintotuen lainapainotteisuuden lisääntyminen sitten tulee loppujen lopuksi? Se tiedetään vasta vuosien päästä.

– Nämä velkajutut on aina sellaisia, että vasta kolmen, neljän, viiden vuoden päästä siitä, kun jokin uudistus on tehty niin nähdään, miten se sitten oikeasti vaikuttaa, toteaa Pantzar.

Se kuitenkin tiedetään jo nyt, että tulevaisuudessa yhä useammalla opiskelijalla tulee olemaan yhä suurempi opintolaina. Kelan Ilpo Lahtinen näkee, että pieni nousu takausvastuumenoissa ei kuitenkaan ole huolestuttavaa.

– Niin pitkään, kun pysytään takausvastuissa alle 20 miljoonan euron vuosittaisissa menoissa, niin en näkisi, että asia on ongelma.