THL: Muistisairauksien tunnistamisessa ja hoidossa puutteita – katso oman kuntasi tilanne

THL:n mukaan suurin osa maakunnista ei ole kehittänyt riittäviä käytäntöjä, joilla sairastumisriskissä olevat voitaisiin tunnistaa.

muistisairaudet
Iäkäs nainen katselee valokuvia.
AOP

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n selvitys paljastaa, että muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja riskien tunnistamisessa on isoja maakunnallisia eroja.

Tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaan mukaan tulos on yllättävä, koska muistisairaudet ovat nopeasti kasvava sairausryhmä. Vuosittain noin 14 600 suomalaista sairastuu johonkin muistisairauteen.

– On huolestuttavaa, että yli puolella maakunnista on asiassa jonkin verran parannettavaa, sanoo tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa.

Jos ihmisiä pystyttäisiin auttamaan jo varhaisemmassa vaiheessa, myös palvelujen tarve myöhenisi ja elämänlaatu paranisi.

Sari Kehusmaa

THL kysyi kunnilta, sisältyykö iäkkäille suunnattuihin neuvontapalveluihin, terveystarkastuksiin tai kotikäynteihin muistisairauksien kohonneen riskin tunnistamista. Sekin selvitettiin, puututaanko muistisairauksiin varhain. Kysely oli osa THL:n tekemää seurantatutkimusta ikääntyneiden palveluista.

Kuntien antamista vastauksista selviää, että kaikissa kunnissa ja maakunnissa ei ole käytössä malleja, joilla järjestelmällisesti pyritään tunnistamaan muistisairauksia.

– On tärkeää, että pystytään puuttumaan ajoissa ja antamaan apua henkilöille, jotka kuuluvat riskiryhmään. Jos ihmisiä pystyttäisiin auttamaan jo varhaisemmassa vaiheessa, myös palvelujen tarve myöhentyisi ja elämänlaatu paranisi, sanoo tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa.

Tilasto
Yle

Kunnissa THL:n selvitystä ihmetellään

THL:n tutkimus kertoo, että vain kolmasosassa maakunnista kaikki kunnat tunnistavat asiakkaiden riskit sairastua muistisairauksiin ja varhainen puuttuminen on järjestelmällistä. Tuloksen mukaan useassa kunnassa ennaltaehkäisevää työtä ei tehdä systemaattisesti.

Tulos on herättänyt kritiikkiä useassa kunnassa. Varsinais-Suomessa Paimion-Sauvon terveyskeskuksen vanhustenhuollon ylilääkäri Sanna Maula on ihmeissään tuloksesta, jonka mukaan Paimiossa asiat eivät olisi kunnossa.

– Emme allekirjoita tätä tulosta, koska meillä on pitkään tunnistettu riskitekijöitä ja tehty esimerkiksi ponnekasta työtä diabeteksen ja valtimosairauksien kanssa. Muistisairauksien riskitekijät ovat olennaisesti samat.

Tiedän kuntia, joissa asiat hoidetaan hyvin, vaikka tulokset näyttävät toista.

Sanna Maula, ylilääkäri, Paimio

Maulan mukaan Paimiossa on tehty muistiasioiden kanssa järjestelmällisesti töitä jo muutaman vuoden ajan. Seniorineuvolatoiminta on aloitettu ja muistihoitaja on palveluksessa. Maula ei myöskään tiedä, kuka Paimion osalta on kyselyyn vastannut.

THL:n tutkimustuloksen mukaan Varsinais-Suomessa kolmasosalla kunnista on parannettavaa, kun palvelut on järjestetty vastaavalla tavalla.

– Tämä herättää ristiriitaisia tuntemuksia, sillä tiedän kuntia, joissa asiat hoidetaan hyvin, vaikka tulokset näyttävät toista, sanoo ylilääkäri Sanna Maula.

Maulaa myös ihmetyttää, miten yhteistoiminta-alueen kunnissa tulosten perusteella asioita hoidetaan eri lailla.

– Tutkimus on tärkeä, ja on hyvä, että asioita nostetaan esille. Kuitenkin tämä voidaan kokea melko syyllistävänäkin tutkimuksena. Toivoisin, että tätä tutkimusta olisi käyty läpi kuntien kanssa huolellisesti, koska virhemahdollisuuksia on esimerkiksi riippuen vastaajasta.

Tilasto
Yle

Kritiikkiä osattiin odottaa

Tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa osasi odottaa kritiikkiä kunnilta. Hänen mukaansa niissäkin kunnissa, joissa ei ole käytössä järjestelmällisiä malleja, moni lääkäri ja terveydenhoitaja seuloo silti muistisairauksia ennaltaehkäisevästi.

– Voihan olla, että osassa kunnissa ennaltaehkäisyä hoidetaan muulla tavoin. Valtakunnan tasolla kyllä näyttää siltä, että tässä asiassa on paljon parannettavaa ja systemaattisempia tapoja tarvitaan.

THL:n kyselyyn vastasivat kuntien vanhuspalvelujohtajat, sosiaalipalvelujohtajat, palvelualuepäälliköt, ikäihmisten palvelulinjapäälliköt ja muut iäkkäiden palvelusta vastaavat.

– Usein kysymyksiä oli käsitelty myös johtoryhmissä tai vastaavissa, kertoo tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa.

Työkaluja on saatavilla ja kehitteillä

THL painottaa ennaltaehkäisyä, koska sen koordinoimassa FINGER-tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) osoitettiin, että muistisairauksia voidaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä. Tutkimus osoitti, että aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua voitaisiin siirtää 5–10 vuotta.

Koska muistisairaudet aiheuttavat suurimman osan ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta, ennaltaehkäisyllä on iso vaikutus palvelujen tarpeeseen tulevaisuudessa, THL:n tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa painottaa.

– Finger-tutkimuksen perusteella on luotu malli, jolla pystytään auttamaan muistisairauksiin sairastuvia ihmisiä. Toivoisi, että malli leviäisi, koska maakunnilla on vielä parannettavaa tässä asiassa.

Finger-tutkimuksen perusteella on luotu malli, jolla pystytään auttamaan muistisairauksiin sairastuvia ihmisiä.

Sari Kehusmaa

Suomessa on tällä hetkellä muistisairauksia sairastavia noin 193 000. Vuoteen 2050 mennessä määrä voi jopa kaksinkertaistua.

Kehusmaan mukaan Etelä-Pohjanmaa on tällä hetkellä hyvää esimerkkiä näyttävä maakunta. Siellä kehitetään uutta perusterveydenhuoltoon sopivaa mallia, jossa yhdistetään kaikkien kansansairauksien, myös muistisairauksien ennaltaehkäisy.

THL:n tuloksen mukaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin eli Eksoten alueella muistisairauksien ennaltaehkäisy on hyvällä mallilla. Kaikki Etelä-Karjalan kunnat ovat mukana Eksotessa. Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhulan mukaan vuosia tehty työ näkyy jo tuloksissa.

– Tällä hetkellä selviämme vähäisemmillä ympärivuorokautisen hoidon paikoilla kuin viisi vuotta sitten. Kuitenkin koko ajan ikäihmisiä on tullut lisää.

THL:n kysely tehtiin 18.11.–2.12.2016. Vastauksia tuli 200: 158 kunnalta, 18 kuntayhtymältä ja 23 yhteistoiminta-alueelta. Pieksämäki ja Pyhtää eivät vastanneet kyselyyn.

Huomioitavaa on myös se, että vuoden alusta kuntayhtymissä on tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on aloittanut toimintansa.