Öljyä, kaasua ja kaapeleita – Jäämeri on iso bisnes

Suomi on maailman johtava maa jäänmurrossa. Kasvavia aloja Jäämerellä ovat matkailu ja tietoliikenne.

Ulkomaat
Tero Vauraste
Arctia Oy:n toimitusjohtaja Tero Vauraste on myös Arktisen talousneuvoston puheenjohtaja.Mika Hentunen / Yle

– Muutama vuosi sitten puhuttiin arktisesta kultaryntäyksestä, jota ei sitten koskaan tullutkaan. Nyt tähän keskusteluun on tullut uusia elementtejä, kuten matkailun kasvaminen, Arctia Oy:n toimitusjohtaja Tero Vauraste sanoo.

Vauraste on myös Arktisen talousneuvoston puheenjohtaja. Hänen puheitaan ja työnsä jälkeä seurataan nyt aiempaa tarkemmin, sillä Suomesta tulee torstaina Jäämeren maiden Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa.

Kausi on kaksivuotinen. Arktinen talousneuvosto toimii Arktisen neuvoston ja yritysten yhteistyöfoorumina.

Matkailu on tällä hetkellä nopeimmin kasvava liiketoimi Jäämerellä. Lapissa tämän talven kasvuluvut ovat olleet kymmeniä prosentteja.

Ensi vuonna kasvun odotetaan jatkuvan, kun Lapin kentille saadaan lisää lentoyhteyksiä.

Infrastruktuuri kuntoon

Matkailun liikevaihto on toki pientä Jäämeren pääbisneksen eli öljyn ja maakaasun etsinnän rinnalla. Siinäkin on viime vuosien hiljaisemman kauden, Venäjän vastaisten sanktioiden ja öljyn hinnan mataamisen jälkeen selvää piristymistä.

Norja on myöntänyt Barentsinmerelle toistakymmentä uutta porauslupaa. Venäjä kehittää kenttiään Petšoranmerellä ja Karanmerellä.

Norjan öljyviraston tuoreen arvion mukaan Barentsinmeren öljy- ja kaasuvarannot ovat kaksi kertaa suuremmat kuin tähän asti on arvioitu.

Suomi ajaa tietoliikennekaapelin vetämistä Aasiasta Eurooppaan pohjoisen Koillisväylän kautta. Lähes 15 000 kilometriä pitkä merikaapeli nopeuttaisi yhteyksiä merkittävästi.

Tietoliikenne on olennainen osa pohjoisten alueiden heikon infrastruktuurin kehittämistä. Suomalaiset tähyvät rakennusviennin markkinoille.

Jäänmurtokalustoa uusittava 

– Meillä Suomessa on hienoa osaamista, jota emme aina itsekään miellä arktiseksi osaamiseksi, Vauraste sanoo.

Suomalaiselle perinteiselle osaamiselle on hyvät näkymät Jäämerellä. Maailmassa on 130–140 jäänmurtajaksi luokiteltavaa alusta, joista kaksi kolmasosaa on suunniteltu ja rakennettu Suomessa.

– Suomi on jäänmurron maailmanmestari niin arktisella kuin antarkisellakin alueella, Vauraste kehaisee.

Alukset ovat keskimäärin iäkkäitä, 25-30-vuotiaita.

– Se tarkoittaa sitä, että aluskantaa pitää uusia merkittävästi. Sekä nykyisen kaluston tehostaminen kansainväliselle yhteistyöllä että kaluston uusiminen ovat lähivuosien merkittäviä mahdollisuuksia, Vauraste sanoo.