Perussuomalaisten puheenjohtajakiertue: Sampo Terho lupasi tehdä puolueesta Suomen suurimman

Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaat kohtasivat sopuisasti Tampereella.

politiikka
Jussi Halla-aho, Leena Meri, Riku Nevanpää, Raimo Rautiola,Veera Ruoho ja SampoTerho perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaiden kiertueella,  joka alkoi Tampereelta  lauantaina 6. toukokuuta 2017.
Jussi Halla-aho, Leena Meri, Riku Nevanpää, Raimo Rautiola,Veera Ruoho ja SampoTerho perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaiden kiertueella, joka alkoi Tampereelta lauantaina 6. toukokuuta 2017. Kalle Parkkinen / Lehtikuva

Perussuomalaisten kuusi puheenjohtajaehdokasta esiintyivät yhdessä ehdokaskiertueen ensimmäisessä paneelikeskustelussa Tampereella.

Vahvimpina ehdokkaina pidetyt Sampo Terho ja Jussi Halla-aho esittelivät kantojaan asiakysymyksiin muiden ehdokkaiden rinnalla, eikä suuria yhteenottoja nähty.

Alustuspuheenvuorossaan tuore kulttuuriministeri Sampo Terho sanoi puolueen olevan uuden aikakauden kynnyksellä, kun pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini väistyy.

Menneitä menestyksiä ei voi toistaa sellaisenaan, vaan puolueen on uudistuttava, Terho sanoi.

– Vain sitä kautta meistä voi tulla sitä, mitä olen aina uskonut ja mikä meistä väistämättä on tuleva: siis Suomen suurin puolue.

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho asetti itselleen puheenjohtajana kaksi päätavoitetta.

Perussuomalaisista on tehtävä keskustelevampi ja moniäänisempi puolue, joka ”ei pyöri yhden ihmisen ympärillä” ja toiseksi jäsenistölle tärkeimmät teemat on otettava myös puoluejohdon ykkösasioiksi.

Näillä Hallo-aho tarkoittaa kansallismielisyyttä ja sekä maahanmuutto- ja EU-kriittisyyttä.

Ehdokkaina myös naarasleijona ja arjen asiantuntija

Yleisökysymys pakotti kuusi ehdokasta tiivistämään hyvin lyhyesti, miksi he olisivat parhaita puheenjohtajia.

Kansanedustaja Leena Meri luonnehti itseään sitkeäksi ja suorapuheiseksi, perussuomalaiseksi naarasleijonaksi.

Poliisitaustainen kansanedusjata Veera Ruoho puolestaan korosti johtajakokemustaan kansainvälisiltä kriisialueilta.

Jyrkimmin maahanmuuttokysymyksissä esiintynyt harjavaltalainen paikallispoliitikko Riku Nevanpää sanoi puolueen kaipaavan johtajakseen ”äänestäjänsä näköistä arjen asiantuntijaa”.

Oululainen puolueaktiivi Raimo Rautiola ilmoitti osaavansa parhaiten hoitaa taloutta ja työllisyyttä.

Sampo Terho sanoi erottuvansa muista erityisesti eduskuntaryhmän vetäjän tehtävistä hankkimallaan johtajakokemuksella.

Jussi Halla-aho puolestaan totesi poliitikkona toimineensa johdonmukaisesti, asialleen uskollisesti ja pelottomasti jo pitkään.

EU-kansanäänestys sai ehdokkailta tukea

Puheenjohtajat joutuivat ottamaan kantaa kysymykseen, pitäisikö Suomessa järjestää kansanäänestys EU-jäsenyydestä.

Kaikkien kädet nousivat, Veera Ruohoa lukuun ottamatta. Hänen mukaansa EU-eron seurauksista on ensin tehtävä kattavat selvitykset.

Kansanäänestysvaatimusta mahdollisena vaaliteemana aiemmin väläyttänyt Sampo Terho totesi nostavansa kättään lähinnä saadakseen puheenvuoron.

– Kyseessä on vasta ajatus. Vielä ei ole ajankohtaista tehdä linjauksia vuoden 2019 vaalien suhteen.

Halla-aho toisti kantansa, jonka mukaan EU:sta ja eurosta olisi päästävä irti, mutta kansanäänestystä ei ole viisasta vaatia vielä.

Paneelissa ehdokkaat käsittelivät vähäisin mielipide-eroin muun muassa perhepolitiikkaa ja maahanmuuttoa, jossa työperäinen maahantulo sai ymmärrystä ja turvapaikkapolitiikka eritasoisia kiristysvaatimuksia.

Terho löysi eron Halla-ahoon

Ehdokkailta kysyttiin muun muassa, mikä olisi sopiva ulkomailta Suomeen muuttavien määrä. Jussi Halla-aho sanoi, ettei oikeaa määrää olekaan, koska kyse on tulijoiden laadusta.

Esimerkiksi hän nosti Yhdysvallat 150 vuotta sitten, kun eurooppalaisten siirtolaisuus sinne oli kiivaimmillaan.

– Sinne muutti kymmeniä miljoonia ihmisiä Euroopasta ja silti maahanmuutto oli menestystarina. Miksi? Siksi että laadullinen maahanmuuttokontrolli oli äärimmäisen tiukkaa. Jos oli vähänkin epäilystä, että tulija asettaa rasitteen kansantaloudelle, häntä ei päästetty maahan.

Sampo Terho innostui tarkentamaan Halla-ahon historiallista esimerkkiä, koska ”tästä ehkä löytyy meiltä pieni linjaero kerrankin”.

– Maahanmuutto Yhdysvaltoihin oli todellakin taloudellinen menestystarina, mutta sille alkuperäisväestölle se ei ollut kyllä menestystarina.

Terho halusi korostaa, että oli maahanmuutto taloudellisesti kannattavaa tai ei, se merkitsee vastaanottavassa maassa ”merkittäviä kulttuurisia muutoksia ja keskeisiä haasteita kansalliseen olemassaoloon”.

Selväksi tuli myös, että miehet suhtautuvat eri tavoin Timo Soinin jatkoon ulkoministerinä. Terhon mukaan "on mahdollisuus, että Timo jatkaa."

Jo TV1:n Ykkösaamussa asiasta lauantaina puhunut Halla-aho totesi Tampereella pitävänsä Soinin jatkoa "erittäin epätodennäköisenä".