Mitä puutarhassa pitäisi tehdä juuri nyt? Näillä vinkeillä pihasi kasvit selviävät oikukkaasta kevätsäästä

Etelässä kasvukausi on jo vauhdissa, kun taas pohjoisempana ajankohtaista on vielä esimerkiksi leikata ja ruiskuttaa hedelmäpuut.

puutarhanhoito
Taimia puutarhamyymälässä.
Tuulia Thynell / Yle

Taimipihoilla Helsingissä kolisevat rullakot täynnä orvokkeja, tähtisilmiä, pieniä ja isoja alppiruusuja. Tuijat odottavat pääsyä uusiin pihoihinsa, pensasaita on vielä purkki- tai paakkumuodossa kaupan asfalttipihassa.

Puutarhakaupoissa lämpimät kevätsäät ovat näkyneet kaupan vilkastumisena.

– Kyllä, ihmiset laittavat innoissaan pihaansa ja parvekkeitaan. Se näkyy heti kun tulee lämmintä, kertoo myymälävastaava Anna Tujula Pirilän Kukkatalosta Helsingistä.

Anna-myyjä puutarhamyymälässä.
Anna Tujula on myymälävastaava Pirilän Kukkatalossa Helsingissä. Koulutukseltaan hän on agronomi Helsingin yliopistosta.Tuulia Thynell / Yle

Vaikka yöt ovat vielä viileitä, voi omassa puutarhassa tehdä maanmuokkausta ja leikata pensaat viimeistään nyt, jos ei vielä ole leikannut.

– Aitapensaat kestävät leikkausta oikeastaan melkein milloin tahansa. Koristepensaiden ja hedelmäpuiden kanssa sen sijaan pitää olla vähän tarkempi. Niitä saa leikata silloin kun kasvi on lepotilassa. Se aika meni jo täällä Etelä-Suomessa. Pohjoisempana hedelmäpuiden leikkaaminen on vielä ajankohtaista. Kevätruiskutuksenkin ehtii vielä tehdä, jos puut eivät ole vielä ehtineet tehdä isoja silmuja, sanoo Tujula.

Ruiskutus on hyvä tehdä silloin, kun päivälämpötila on plussalla, mutta silmut eivät vielä ole puhjenneet.

Mikä perenna jaetaan milloinkin?

Nyrkkisääntö on se, että syksyllä kukkiva perenna jaetaan keväällä, keväällä kukkiva puolestaan jaetaan loppukesästä tai syksyllä. Tällä tavalla kasvit saavat juurtua mahdollisimman pitkään, ennen kuin niiden on tarkoitus kukkia seuraavan kerran.

Jakaminen tarkoittaa sitä, että monivuotisen kasvin juurakosta irrotetaan palasia. Joku tekee sen talikon avulla, toinen ronskimmin lapiolla. Jokaiseen palaan pitää jäädä riittävästi juurta, kasvupisteitä ja versonalkuja.

– Perennoita ei tietenkään ole pakko jakaa. Se kannattaa tehdä, jos haluaa lisätä tiettyä kukkalajia omassa puutarhassaan, Tujula kertoo.

Vanhan ja ehkä vähän elähtäneenkin kasvin saa tuoreutettua ja nuorennettua jakamalla. Se vähentää juurikilpailua, jolloin kasvi saa paremmin ravinteita ja valoa. Tällaista tiukkaa juurakkoa kasvattavat esimerkiksi kuunlilja ja kurjenmiekka, eli iris.

Juurakko kädessä.
Palanen idänkurjenmiekan eli iriksen juurakkoa.Tuulia Thynell / Yle

Puutarhan kauneimpia kukkijoita ovat pionit. Niillä on myös maine hieman vaativana kasvina.

– Pioni on aika arka siirtämiselle. Se ei pidä siitä, että sen oloihin puututaan, puhumattakaan siirtelystä, Tujula naurahtaa.

Isoa ja vanhempaa pionia voi Tujulan mukaan yrittää jakaa. Ostotaimista tai nuorista pioneista sitä ei kannata yrittää.

– Pioni saattaa pantata kukintaansa siirtämisen ja jakamisen jälkeen. Se pitää muistaa istuttaa aurinkoiselle paikalle riittävän pintaan. Varsia ei saa yhtään upottaa multaan, Tujula muistuttaa.

Lapiolla kaivetaan taimea maasta.
Metsäasteri kukkii loppukesästä. Se kasvattaa 60-80 cm pitkän varren, jonka päässä on pienenpientä päivänkakkaraa muistuttava kukinto.Tuulia Thynell / Yle

Pakkasöitä edessä, mitä nyt?!

Sää on keikutellut tänä keväänä aika tavalla. Välillä paistaa kuumasti, seuraavaksi on taas pakkasta. Mitä kasvit siitä tykkäävät?

– Onneksi lehtipensaiden taimet ovat niin pienellä lehdellä, että ne aika harvoin kärsivät, vaikka välillä olisikin kylmempää. Havukasvitkaan eivät kärsi, koska maa on sula. Ne eivät kuivu auringonpaisteessa, koska ne saavat vettä maasta. Mutta jos haluaa istuttaa jotain, joka on jo isommalla lehdellä, niin.... Ulkomailta meille tuodaan esimerkiksi ryhmäruusuja ja kärhöjä, ja niiden istuttamista kannattaisi ehkä vielä odottaa. Ne kärsivät, jos tulee pakkasöitä.

Jos kuitenkin on jo ennättänyt laittaa maahan herkempiä kasveja, Tujula kehottaa suojaamaan ne harsolla tai sanomalehdellä. Pahvilaatikkokin auttaa. Näin eivät uudet lehdet ja nuput palellu. Tuontitaimissa on tässä vaiheessa jo isot lehdet ja kukintokin alkanut.

– Taimien alkuperällä on jonkun verran merkitystä etenkin talvenkestävyyteen. Kotimainen on aina varmempi, vaikka kyllä ulkomaisetkin ovat ihan hyviä.

Ulkomailta tulleita kesäkukkia kannattaa aluksi totuttaa Suomen oloihin. Se tarkoittaa sitä, että päivisin kukat saavat nauttia lämpimästä ulkoilmasta ruukussa ja yöksi ne siirretään sisätiloihin suojaan.

Pihakasvi ruukkussa.
Tähtisilmät kukkivat ruukussa. Nämä ulkomaista alkuperää olevat kukat siirretään yöksi sisälle, kylmän varalta.Tuulia Thynell / Yle

Puutarhablogit trendien tekijöitä

Suomalaiset puutarhurit ovat nykyään melko kokeilunhaluista porukkaa. Tai ainakin osa heistä on. Taimikaupoille lähtevät myös kysyvät entistä eksoottisempia lajikkeita.

– Kyllä. Varsinkin sellaista kysytään, joka on ollut esillä jossain blogissa tai lehdessä. Pari vuotta sitten kysyttiin paljon aprikoosipuita. Nyt kysytään peikonpähkinää. Sama pätee viherkasveissa; kysytään sellaista jota on nähnyt viherkasviblogissa, Tujula sanoo.

Pirilän Kukkatalon erikoisin kasvi on tällä hetkellä tulppaanipuu (siirryt toiseen palveluun). Sitä näkee yleisesti Kanarian saarilla ja Keski-Euroopassa. Meillä Suomessa se saattaisi Tujulan mukaan menestyä suojaisella paikalla Etelä-Suomessa. Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa sellainen on.

Taimi.
Tulppaanipuu on saanut nimensä suurista keltaisista tulppaaninkukan näköisistä kukinnoistaan. Kevätasussaan nuori tulppaanipuu ei ole kummoinenkaan nähtävyys.Tuulia Thynell / Yle

– Erikoisemmissa kasveissa on se, että niitä kyllä tekisi mieli ottaa valikoimiin joka vuosi. Menekin näkee kuitenkin vasta kun kausi on ohi.

Mutta mikä tekee tulppaanipuusta erikoisen? Tällä hetkellä sitä ei oikein erota pajunvitsasta, ei näytä kummoiseltakaan.

– Siinä on sellaiset isot, tulppaanin näköiset kukat. Olen huomannut, että ihmiset haluaisivat saada omaan pihaansa jonkun sellaisen kasvin, jonka he ovat bonganneet lomamatkallaan. Meiltä tullaan kyselemään, että pärjäisikö se täällä. Ehkä siitä tulee eksoottinen tunnelma, kun sitä on nähnyt kesälomakohteissa, arvelee myymälävastaava Anna Tujula.