Punainen kilpikonna ei puhu eikä pukahda – huippuanimaatiossa näkyvät Japani ja sarjakuva

Espoo Ciné-elokuvafestivaalien päävieraana on tänä vuonna Oscar-palkittu hollantilaisohjaaja Michael Dudok de Wit, jonka uudessa animaatioelokuvassa ei ole lainkaan dialogia.

animaatioelokuvat
The Red Turtle
The Red TurtleStudio Ghibli

Autiosaarelle haaksirikkoutunut mies rakentaa lautan ja yrittää palata takaisin sivistyksen pariin. Joku ei halua miehen lähtevän –valtava, punaisena hehkuva kilpikonna nousee syvänsinisestä merestä: sen evät kauhovat vettä siipien lailla, ja eläin vaikuttaa sekä kokonsa että värinsä puolesta epätodelliselta. Mystinen olento saa lautalla olevan miehen hätkähtämään, ja sitten alkaa tapahtua...

– Olen rakastanut lapsesta lähtien teemaa, jossa joku joutuu autiolle saarelle – en pelkästään tarinana, vaan siksi että siinä on mukana upeita visuaalisia elementtejä, kuten taivas ja sininen meri, ohjaaja Michael Dudok de Wit kertoo.

– Minusta on mielenkiintoista tutkia, keitä me todella olemme, kun joudumme keskelle luontoa ja kun olemme yksin vuosikausia. Kun meillä ei ole ketään, jonka kautta voisimme itseämme peilata.

Michael Dudok de Wit
Michael Dudok de WitJussi Mankkinen/Yle

Japanista saapui yllättävä kirje

Tänä vuonna Oscar-ehdokkaanakin ollut The Red Turtle on hyvä esimerkki globaalista animaatiotaiteesta. Kuulun japanilaisen Ghibli-animaatiostudion ohjaaja Ishio Takahata oli jo kauan ihastellut hollantilaisen, Iso-Britanniassa asuvan Michael Dudok de Witin lyhyitä piirroselokuvia, joiden tunnelmassa on jotakin perin japanilaista.

Takahata vaikuttui etenkin Father and Daughter -animaatiosta, joka palkittiin Oscarilla vuonna 2001.

– Olin jo aiemmin tavannut Ghiblin merkkihenkilöitä, kuten Hayao Miyazakin, Ishio Takahatan ja Toshio Suzukin lyhyesti elokuvafestivaaleilla, ja heidän kanssaan oli varsin mukava jutella, Michael Dudok de Wit muistelee.

– Vuoden 2006 lopulla he lähestyivät minua – uskokaa tai älkää – vanhanaikaisella, perinteisellä kirjeellä, jossa mentiin suoraan asiaan. Siinä ehdotettiin vain, että ryhdytään tekemään yhteistyötä. Olen ihaillut Ghiblin animaatioelokuvia jo 90-luvun alusta lähtien, joten päätös oli minulle helppo.

Studio Ghiblin ja ohjaaja de Witin yhteisprojekti on monessakin mielessä erikoinen tapaus. Animaatioelokuvista Henkien kätkemä ja Liikkuva linna tunnettu Ghibli ei aiemmin ole tehnyt yhteistyötä ulkopuolisten ohjaajien kanssa, joten hollantilaisohjaajan pestaaminen japanilaisvoittoiseen tiimiin on herättänyt runsaasti kansainvälistä huomiota. Dudok de Witin mukaan yhdeksän vuotta kestänyt prosessi sujui varsin kivuttomasti.

– Ghiblin filosofiaan kuuluu tehdä persoonallisia, ohjaajavetoisia, elokuvia – jos ohjaaja päättää jotakin, päätös on lopullinen. Kaikissa maissa ei toimita tällä tavalla.

– Etenkin alkuvaiheessa kysyin usein palautetta ja minulle vastattiin, että ehkä voisit tehdä näin, ja tästä emme ehkä ole samaa mieltä kanssasi, mutta kyse on sinun elokuvastasi. Tee mitä haluat.

The Red Turtle
The Red TurtleStudio Ghibli

Hiljaisten hetkien lumovoimaa

Michael Dudok de Witin tavaramerkiksi on muodostunut se, ettei hänen teoksissaan ole lainkaan dialogia. Lyhytfilmeissä tämä ei ole harvinaista, mutta pitkissä elokuvissa dialogi on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

– Alun perin The Red Turtlessa piti olla muutamia puhuttuja lauseita, koska tarina mielestäni kaipasi sitä. Se ei sitten tuntunutkaan hyvältä, ja lopussa hylkäsimme dialogin kokonaan.

Dudok de Witin mukaan ratkaisu oli oikea, ja puhumattomuus tukee elokuvan tarinaa monella tasolla.

– Se tuo elokuvaan ajattoman ja universaalin tunteen. Emme tiedä mitään päähenkilön taustoista, tai mistä hän on kotoisin, tai edes sitä, millä vuosisadalla kaikki tapahtuu. Dialogin puute vain korostaa näitä asioita.

Kokonaan visuaalisuuteen perustuva tarinankerronta asettaa myös haasteita.

– Koska asioita ei ilmaista sanoilla vaan kehonkielellä ja ilmeillä, meidän täytyi varata animaattoreille riittävästi aikaa herkimpien ja hienovaraisempien kohtauksien toteuttamiseen.

The Red Turtle
The Red TurtleStudio Ghibli

Vaikutteita sarjakuvista

Esimerkiksi Pixarin komediallisemmasta ja täyteläisemmästä jäljestä The Red Turtle eroaa kaksiulotteisuudellaan ja graafisuudellaan. Dudok de Witin mukaan elokuvan visuaaliseen ilmeeseen on vaikuttanut eurooppalainen sarjakuvaperinne.

– Pidän etenkin Hergén Tintistä, Mœbiusista sekä Winsor McCaystä. Valitsin tietoisesti elokuvan visuaaliseksi ilmeeksi klassisen sarjakuvatyylin, joka on sekä realistinen että hienostunut. Halusin esimerkiksi, että elokuvan hahmoilla on selvät ääriviivat.

Kaksiulotteisuus johtuu myös siitä, että The Red Turtlea on piirretty pitkälti käsin.

– Elokuvan kilpikonnat tosin on kaikki animoitu tietokoneella – hitaasti liikkuvina olentoina ne näyttävät tällä tavalla toteutettuina paremmilta, Dudok de Wit tarkentaa.

The Red Turtle
The Red TurtleStudio Ghibli

Punaisen kilpikonnan salaisuus

Niin. Punainen kilpikonna, mikä se oikeastaan on, tai mihin se oikeastaan viittaa – eihän luonnossa ole punaisia kilpikonnia, vai onko?

– Punainen kilpikonna ei viittaa todellisuuteen tai mihinkään muuhun tarinaan. Tosin Japanista löytyy satu, jossa kyseinen olento seikkailee, Dudok de Wit kertoo.

– Punainen kilpikonna edustaa elokuvassa vain ja ainoastaan luontoa. Merikilpikonnat ovat kiinnostavia olentoja – niiden liike on hyvin kaunista katsottavaa, mutta ne eivät ole mitään söpöjä, pörröisiä eläimiä, joita ihmiset haluaisivat silitellä.

– Toisaalta merikilpikonnan animointi on ollut hyvin haastavaa. Punainen väri taas tulee myös siitä, että olento erottuisi selkeästi meren sinisyydestä.

The Red Turtlen sanoma on kirkas ja yksinkertainen: pienestä hollantilaiskylästä kotoisin oleva Michael Dudok de Wit haluaa elokuvallaan painottaa ihmisen ja luonnon yhteyttä.

– Elokuva yrittää muistuttaa meille, kuinka kokonaisvaltaisesti ihminen on osa luontoa. Luonto ei ole tuolla jossakin kaukana, vaan me olemme osa luontoa.