Äänestysinto jäi laimeimmaksi vuosikymmeniin

Tyhjiä ääniä annettiin enemmän kuin koskaan.

Ranskan presidentinvaalit
Kaksoissisarukset äänestivät Nizzassa, Kaakkois-Ranskassa sunnuntaina.
Kaksoissisarukset äänestivät Nizzassa, Kaakkois-Ranskassa sunnuntaina.AFP / Lehtikuva

Äänestysprosentti jää Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella historiallisen alhaiseksi. Ipsos-tutkimuslaitoksen mukaan äänioikeuttaan käytti alle 75 prosenttia kansalaisista.

Tämä on alhaisin äänestysprosentti presidentinvaalien toisella kierroksella sitten vuoden 1969. Silloin 68,9 prosenttia äänesti.

Lisäksi tyhjiä tai hylättyjä ääniä annettiin eniten koko tasavallan historiassa: lähes 12 prosenttia.

Sanomalehti Le Monden (siirryt toiseen palveluun) mukaan tämä on tärkein uutinen uuden presidentin nimen jälkeen.

Tarkka äänestysprosentti selviää varhain maanantaiaamuna.

Miksi äänestäminen ei kiinnostanut?

Alhainen äänestysinto johtui ensimmäisten analyysien mukaan useista syistä. Ensinnäkään kumpikaan toisen kierroksen ehdokkaista ei edustanut perinteisiä puolueita, ja moni ei löytänyt ehdokasta.

Esimerkiksi ensimmäisellä kierroksella pudonnut vasemmiston ehdokas Jean-Luc Mélenchon ei asettunut julkisesta tukemaan kumpaakaan ehdokasta. Hän sai ensimmäisellä kierroksella 19 prosenttia äänistä.

Lisäksi vaalit järjestettiin keskellä ranskalaisten pitkää viikonloppua, ja moni oli matkustanut pois kotipaikaltaan.

Alhaisen äänestysinnon ennakoitiin suosivan Marine Le Penia. Hän kuitenkin häviää Emmanuel Macronille selvästi. Macron on saamassa noin 65,5 prosenttia äänistä ja Le Pen 34,5 prosenttia.

Lue myös:

Emmanuel Macron on Ranskan seuraava presidentti

Yle seuraa vaali-iltaa hetki hetkeltä

Vuoden tärkeimmissä vaaleissa valitaan Ranskan seuraava presidentti – Yle seuraa tulosiltaa

Historian nuorin presidentti – Tällaisen johtajan Ranska Macronista saa

Päivitetty klo 23.20. Lisätty pohdintaa alhaisen äänestysinnon syistä.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus