Kesäkuun vaalit tuskin rampauttavat Macronia – "Ranskassa presidentillä on hyvin paljon valtaoikeuksia"

Macronin vastaperustetulla puolueella on uskottu olevan vaikeuksia kerätä paikkoja kesäkuussa järjestettävissä parlamenttivaaleissa.

Ranskan presidentinvaalit
Ylen aamu-tv: Ranskan presidentin lopullinen valta punnitaan tulevissa parlamenttivaaleissa
Ylen aamu-tv: Ranskan presidentin lopullinen valta punnitaan tulevissa parlamenttivaaleissa

Ranskan tuore presidentti Emmanuel Macron tuskin jää täysin kädettömäksi, vaikka hänen En Marche! -liikkeensä ei voittaisi kesäkuun parlamenttivaaleja, uskovat Ylen aamu-tv:ssä vierailleet Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori Niilo Kauppi ja Turun yliopiston väitöskirjatutkija Laura Parkkinen.

– Ranskassa presidentillä on hyvin paljon valtaoikeuksia. Vuonna -88, kun François Mitterrand valittiin toiselle kaudelle, niin hänellä ei ollut enemmistöä alahuoneessa. Michel Rocard, joka oli pääministeri, pystyi kuitenkin presidentin ja hallituksen asetuksilla ja määräyksillä hallitsemaan, Kauppi selittää.

Toisaalta Kaupin mukaan on täysin mahdollista, että Macron yllättää ja kerää aimo kannatuksen myös kesäkuun parlamenttivaaleissa. Ranskassa tänä vuonna voimaan tuleva laki estää poliittisten virkojen keräämisen, mikä voisi antaa monelle kokeneelle poliitikolle syyn jättäytyä pois kesäkuun parlamenttivaaleista. Macronin puolueelle tämä on Kaupin mukaan mahdollisuus.

– Tässä on tällainen mahdollisuuden ikkuna, että voidaan yrittää uusia tätä alahuoneen kokoonpanoa tällaisilla uusilla, ei poliittisilla kandidaateilla, Kauppi sanoo.

Kansa on kyllästynyt korruptioon

Korruptioepäilyt varjostivat kahden presidentinvaalien kärkiehdokkaan kampanjoita. Ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi tulleen François Fillonin vaimon uskotaan nostaneen palkkaa Fillonin avustajana tekemättä päivääkään töitä. Toiseksi tullutta Le Peniä sen sijaan epäillään EU-rahojen väärinkäytöstä.

Macron sen sijaan pyrki näyttäytymään hyvin toisenlaisena ehdokkaana.

– Macron on puhunut paljon siitä, että hän haluaa uudistaa politiikan moraalin. Olemme nähneet esimerkiksi vaalikampanjan aikana, että Ranskan järjestelmä on hyvin korruptoitunut. Eli hänen tarkoituksenaan on ehkä tuoda jonkinlaista virkamiesuudistusta sinne, Parkkinen selittää.

Korruptio turhautti selvästi myös äänestäjiä. Kaupin mukaan vaalien lopputuloksessa on selvästi nähtävissä äänestäjien tyytymättömyys nykytilanteeseen.

– Kun katsoo näitä vaaleja, Macron sai eniten ääniä. Toiseksi eniten oli äänestämättömiä ja tyhjää äänestäneitä. Eli heitä oli enemmän kuin Le Penin kannattajia. Tämä osoittaa, että on hyvin, hyvin suuri tyytymättömyys Ranskassa siihen, miten poliittisia asioita on hoidettu, Kauppi sanoo.

Vaalit olivat voitto myös Le Penille

Macron voitti toisella kierroksella äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman ehdokkaan Marine Le Penin selkein prosenttiluvuin 66–34. Le Peninille tämän voi kuitenkin Kaupin mukaan nähdä voittona.

– Hän sai hirveän määrän, yli 11 miljoonaa ääntä. Hänen statuksensa tulee nousemaan Euroopassa äärioikeiston johtajana. Ja sitten vuonna 2022 on uudet presidentinvaalit, jolloin hän on varmasti taas ehdolla, Kauppi selittää.

Myös Le Penin isä Jean-Marie Le Pen selvisi presidentinvaalien toiselle kierrokselle vuonna 2002. Hän sai kuitenkin vain alle 18 prosenttia äänistä. Marine Le Pen on pyrkinyt esiintymään maltillisemmin kuin rasistisista puheista tuomittu isänsä.

Juuri keskiviikon vaaliväittelyn tapaiset rajut esiintymiset olivat kuitenkin viimeinen niitti, joka estivät Le Penin nousun Ranskan presidentiksi, uskoo Parkkinen.

– Siellä debatissa nähtiin tällainen vulgaareja syytöksiä lateleva Marine Le Pen, jota sitten verrattiin hänen isäänsä. Tässä on myös syy, miksi moni jätti äänestämättä, Parkkinen toteaa.