Maksuton ehkäisy nuorille yleistyy hitaasti, mutta suunta on Väestöliiton mukaan oikea

Väestöliitto on ajanut ehkäisyn maksuttomuutta jo yli 10 vuotta. Nyt on näkyvissä merkkejä siitä, että ilmapiiri olisi kääntymässä.

Väestöliitto
Ehkäisyvälineitä pöydällä
Antti Kolppo / Yle

Vain harva kunta Suomessa tarjoaa ehkäisyvälineet maksutta alle 25-vuotiaille, vaikka kampanjointi asian puolesta on saanut lisää volyymia viime vuosina. Väestöliiton lääkärin mukaan parin viime vuoden aikana on kuitenkin alkanut näkyä selvä muutos.

Puolen vuoden ehkäisyn tarjoaa isompi joukko kuntia, mutta esimerkiksi Väestöliitolle se ei riitä. Maksuton ehkäisy on sen mukaan satsaus terveyteen ja turvallisuuteen. Se on myös tasavertaisuusasia, sillä kaikilla ei ole varaa kalliimpiin ehkäisytapoihin, vaikka niistä löytyisi nuorelle sopivin.

Väestöliitto on ajanut maksutonta ehkäisyä nuorille jo vuodesta 2006, jolloin asia kirjattiin seksuaalipoliittiseen ohjelmaan. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmasta seuraavalta vuodelta löytyy suositus maksuttomasta ehkäisystä alle 20-vuotiaille. Myös Käypä hoito -suositus kannattaa alle 20-vuotiaiden ilmaista ehkäisyä.

Viime syksynä tehty lakialoite asiasta sai vain vaatimattoman määrän allekirjoittajia eikä näytä olevan menossa läpi, mutta Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen on toiveikas jatkosta:

– Ilmapiiri on nyt sellainen, että kansallinen lainsäädäntö asiassa voisi olla mahdollinen seuraavan hallituksen aikana.

Sitä odoteltaessa katseet on käännetty kuntiin ja tuleviin maakuntiin. Loppuvuodesta 2015 syntyneessä Maksuton ehkäisy -kampanjassa on mukana monia poliittisia nuorisojärjestöjä, Väestöliitto, Hiv-säätiön Hivpoint, ylioppilaskuntia, SYL ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntia. Ne keräävät kampanjasivuille (siirryt toiseen palveluun) tietoja kuntalais- ja valtuustoaloitteista, joilla maksutonta ehkäisyä nuorille yritetään levittää eri puolille maata.

Tässä ei olla tarjoamassa välineitä markettien neuvonnasta. Kukaan ei ole irrottamassa ehkäisyä terveydenhuollosta tai neuvoloista, se on siellä kuten tähänkin asti.

Nuorisolääkäri Miila Halonen, Väestöliitto

Lääkeyhtiön pitämä nettisivusto antaa jonkinlaista kuvaa siitä, missä mennään pitkäkestoisen ilmaisen ehkäisyn suhteen. Vantaa on sen mukaan suurista kunnista ainoa, jossa nuoret saavat maksutonta ehkäisyä yli puoli vuotta, ja valikoima kattaa kaikki menetelmät.

Vantaakin tarjoaa silti vain ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisyvälineen kertaluonteisena etuna sekä raskaudenkeskeytyksen jälkeen ja päihdehuollon asiakkaille. Alle 20-vuotias voi saada e-pillerit vain 9 kuukaudeksi.

Tilanne on siis Vantaalla hyvä, mutta ei Maksuton ehkäisy -kampanjan mukaan vielä riittävä. Lisäksi tavoitteena on ulottaa maksuttomuus kaikille alle 25-vuotiaille.

Tilanne elää koko ajan: esimerkiksi maaliskuun alussa kymmenkunta kuntaa Jyväskylän seudulla päätti maksuttomuudesta, mutta yläikärajaksi valikoitui 20 vuotta.

Moni kunta tarjoaa ehkäisyn maksutta ensimmäiseksi puoleksi vuodeksi. Näin on myös keskipohjalaiskunnissa. Kokkolassa jatkamisesta 20 vuoteen saakka on keskusteltu monesti, mutta rahapula jarruttaa, uskoo Soiten neuvolapalveluiden osastonhoitaja Tuija Luoma:

– Vaikka se ei ole kovin suuri menoerä, tässä taloudellisessa tilanteessa on taidettu päätyä tähän ratkaisuun kustannussyistä.

Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen myöntää, että kyseessä on iso alkuinvestointi. Se voi kuitenkin maksaa itsensä nopeasti takaisin, kuten kävi Vantaalla jo ensimmäisenä vuotena, kun nuorten raskaudenkeskeytykset vähenivät nopeasti. Myös esimerkiksi Raumalla on saatu säästöjä maksuttoman ehkäisyn ansiosta.

– Toki kunnat ovat hyvin erilaisia lähtötilanteiltaan: osassa tehdään paljon keskeytyksiä. Jos taas niitä on vähän ja nuoriakin ehkä vähän, kunnanisät voivat miettiä, tuleeko tässä takkiin vai ei, sanoo Halonen.

Myös Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten neuvolapalveluiden osastonhoitaja Tuija Luoma arvioi, että säästöjä koituisi pitkällä aikavälillä, jos maksuttomalla ehkäisyllä voidaan vähentää raskaudenkeskeytyksiä.

– Puhumattakaan siitä inhimillisestä kärsimyksestä, jonka nuori joutuu kokemaan, kun joutuu päätymään raskaudenkeskeytykseen, sanoo Luoma.

E-pillereitä pöydällä.
Yle

Nuorisolääkäri Miila Halonen muistuttaa, että kaikkia näkökulmia ei nähdä, jos mietitään vain kustannuksia. Toisaalta hän arvioi, että vaakakupissa voi painaa myös moraalinen pohdinta, joka kätketään rahapuheeseen.

Väestöliitto ei niele pelkoja siitä, että ehkäisyn maksuttomuus johtaisi seksuaalikäyttäytymisen löystymiseen. Mikään tutkimus ei nuorisolääkärin mukaan tue tätä ennakkoluuloa.

– On tutkittu, muuttuuko seksin harrastaminen, jos koulussa annetaan seksuaalikasvatusta tai tarjotaan esimerkiksi kondomeja. Ei se muutu. Voi käydä jopa päinvastoin: mitä enemmän saa tietoa ja tukea, sitä harkitummin aloittaa seksielämän. Aloitus voi jopa siirtyä myöhemmäksi.

Halonen muistuttaa, ettei maksuttomuus myöskään tarkoita ehkäisyneuvonnan siirtymistä pois ammattilaisilta. Terveydenhoitajan työn paino on yhtä tärkeää kuin välineiden maksuttomuus.

– Tässä ei olla tarjoamassa välineitä markettien neuvonnasta. Kukaan ei ole irrottamassa ehkäisyä terveydenhuollosta tai neuvoloista, se on siellä kuten tähänkin asti.

Nuoriso- ja opiskelijajärjestöt ja osa poliittisista nuorisojärjestöistä ovat asettuneet viime vuosina vahvasti tukemaan ajatusta maksuttomasta ehkäisystä.

– Olemme tehneet pitkään työtä, joka tuntui kaikuvan kuuroille korville. Viime vuosina aiheen omistajuus on laajentunut: monella suulla puhutaan, ja asia menee eteenpäin, uskoo nuorisolääkäri Miila Halonen Väestöliitosta.

Keskustelut kunnissa, aloitteet – ne kaikki ruokkivat hänen mukaansa isompaa tavoitetta, oli se sitten lainsäädäntömuutos tai maakuntatason päätös maksuttomasta ehkäisystä.

– Meneekö siihen kaksi, viisi vai kymmenen vuotta, se jää nähtäväksi.