Strukan sulut rakennettiin yli sata vuotta sitten munkkien lohiapajille – nyt siellä on Suomen ainoa käsikäyttöinen kampi merelle

Strukan sulkukanavan portit vaihdetaan uuteen Pyhtäällä, mutta sulku pysyy käsikäyttöisenä.

veneily
Strukan sulut Pyhtäänhaarassa Kymijoella.
Olli Törönen / Yle

Strukan sulut ovat Suomen ainoat yhä käytössä olevat käsikäyttöiset sulut, jotka johtavat suoraan merelle.

Strukan pato- ja sulkulaitteet rakennettiin Kymijoen Pyhtään haaraan 1900-luvun alussa munkkien vanhalle lohenkalastuspaikalle. Sulut tarvittiin Stockforsin puuhiomon proomuliikennettä varten. Proomut kuljettivat vuonna 1902 valmistuneen puuhiomon hioketta Spjutsundiin lastattavaksi laivoihin.

Enää proomuliikennettä ei ole. Myös säännöllinen reittiliikenne kirkonkylältä Pyhtään Kaunissaareen on loppunut. Sulut ovat veneilijöiden käytössä itsepalveluperiaatteella.

– Tuurimoottorinmalliset veneet tekevät yhä tilausajoja. Tämä on hyvä kohde tuoda asiakkaita. Paikka on upea, ja onhan se mielenkiintoinen kokemus nämä käsikäyttöiset sulut, Pyhtään kunnan työpäällikkö Ari Lonka sanoo.

Näkymä Strukan suluilta Pyhtäänhaarassa Kymijoella.
Strukan sulut mahdollistavat veneilyn Pyhtään Kirkonkylältä Suomenlahdelle Kymijoen Pyhtäänhaaraa myöten.Olli Törönen / Yle

Uudet portit

Strukan sulut sijaitsevat Kymijoen Pyhtään haarassa kirkonkylän ja Suomenlahden puolivälissä. Kuluvan vuoden aikana historialliset merisulut kunnostetaan.

Strukan sulkujen alaportti uusittiin jo keväällä ennen veneilykauden alkua. Ylempi portti uusitaan syksyllä kauden päätyttyä.

– Kun toista porttia kunnostettiin, tuli kovastikin kyselyjä, koska pääsee veneilemään. Sulkua käyttävät useat kymmenet veneilijät, joilla on veneet säilytyksessä yläjuoksulla, sanoo työpäällikkö Ari Lonka.

Sulkuporttien puuosat uusitaan kokonaan, ja vanhat metallirakenteet kunnostetaan. Kunnostuksen aikana reittiä pitkin ei voi kulkea.

– Vanha sulkuportti nostetaan pois ja se viedään malliksi uuden tekoon, Lonka kertoo.

Edellisen kerran alempi porttipari uusittiin vuonna 2003. Samalla ylemmästä porttiparista uusittiin ponttilaudat sekä metalliosat.

Myös kivimuurien saumat on betonoitu uudelleen. Paikoin kivimuuri vuotaa yhä. Vuotokohtia etsitään myöhemmin sukeltajien avulla.

Strukan sulkujen uusittu alaportti Pyhtäänhaarassa Kymijoella.
Olli Törönen / Yle

Sukujen avulla vesiliikennettä nostetaan tai lasketaan kahden eri korkeudella olevan vesistön välillä.

Liikennevirasto ylläpitää Suomessa noin kolmeakymmentä sulkukanavaa ja Saimaan kanavaa, jossa on kahdeksan sulkua. Kanavat sijaitsevat Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöissä. Suurin osa sulkukanavista on automatisoitu itsepalvelukäytölle.

Strukan sulkukanavan kunnossapidosta huolehtii Pyhtään kunta. Strukan sulkujen miljöö on yksi kunnan matkailukohteista.

Kymijoen Pyhtään haarassa eroa meren ja joen välillä on kaksi metriä. Sulun pituus on 25 metriä ja leveys kahdeksan metriä.

Mereltä joelle tultaessa sulku ensin tarvittaessa tyhjennetään avaamalla alaportissa olevat veivattavat sulkuluukut. Kun sulku on tyhjä, vene ajetaan sulkuun ja alaportti ja sen sulkuluukut suljetaan. Sulku täytetään vedellä avaamalla vastavuoroisesti yläportin sulkuluukut. Veden noustua joen pinnan tasalle veneilijä pääsee jatkamaan matkaa avaamalla yläportin.

Joelta merelle mentäessä toimintajärjestys on päinvastainen.

Strukan sulkujen kampi.
Strukan sulut kammetaan auki käsin.Olli Törönen / Yle