"Kun sisältöä tuotetaan, se pitää jotenkin rahoittaa" – nettisisältöjen maksumuuri yleistyy sanomalehdissä

Savon Sanomat siirtää verkkopalvelunsa suurelta osin vain tilaajien luettavaksi. Sama käytäntö yleistyy myös muissa lehdissä.

media
Nainen selaa tabloidikokoista sanomalehteä.
Antti Karhunen / Yle

Savon Sanomien verkkopalvelu on 9.5 alkaen yhä enemmän vain tilaajien luettavissa. Lehden päätoimittaja Seppo Rönkkö perustelee asiaa Savon Sanomissa. (siirryt toiseen palveluun)

Sanomalehtien liiton liittojohtaja Jukka Holmberg sanoo, että sama käytäntö yleistyy kovaa vauhtia myös maamme muissa sanomalehdissä.

– Kun sisältöä tuotetaan, se pitää jotenkin rahoittaa.

– Kun lukeminen siirtyy printistä digitaaliseen maailmaan, on entistä tärkeämpää, että sinne saataisiin siirrettyä myös tilaajasuhde, Holmberg sanoo.

Holmbergin mukaan sanomalehtien tuloista nykyisin keskimäärin 10 prosenttia tulee digistä ja siitä puolestaan mainostulojen osuus on yli 60 prosenttia eli kaikkiaan kuluttajien maksamat digitulot sanomalehtien kokonaistuloista ovat vain muutama prosentti ja ne perustuvat suurelta osin yhdistelmätilauksiin, joissa tilaus sisältää sekä printtilehden että digilehden.

"Siirtymä printistä digiin tulee kestämään pitkään"

Liittojohtaja Holmberg sanoo, että aina silloin kuin tilaukseen sisältyy paperilehti, maksuhalukkuus on kaksi kertaa suurempi kuin pelkässä digissä.

– Meillä on ollut verkkolehtiä jo 25 vuotta ja edelleen 90 prosenttia tuloista tulee printistä, koska se vaan toimii paremmin. Puhtaita digilukuoikeuksia on toistaiseksi hyvin vähän. Kehityksen suunta on printistä digiin, mutta se tulee kestämään hyvin pitkään.

Holmberg sanoo, että muissa Pohjoismaissa digitaalinen kehitys on paljon Suomea pidemmällä.

– Jos katsotaan mediamainontaa, siellä verkon osuus on jo puolet ja meillä se on alle 30 prosenttia.

Vaikka suomalaisten sanomalehtien talous on pitkän syöksyn jälkeen selvästi parantunut viime aikoina, tulevaisuus on edelleen haasteellinen.

– Mainosrahat menevät entistä enemmän isoille toimijoille kuten Google ja Facebook, jotka eivät maksa veroja tänne. Jakelun suhteen on myös haasteita eli kyllä paljon tarvitaan yhteiskunnan toimia, että meillä säilyy vapaa ja monipuolinen media.