Tuhansien roskapussien ruumiinavaukset sen kertovat: Turun seudulla kierrätetään muuta maata mallikkaammin

Kierrätysintoa kasvatetaan entisestään laajentamalla muovinkeräystä. Ensi kesästä lähtien suurten taloyhtiöiden pihoista tulee löytyä muovijätteelle omat keräysastiat.

Kotimaa
Muoviroskia.
Mari Kahila / Yle

Isä nostaa roskapussista roskan kerrallaan pöydälle. Lapset seuraavat vierestä isän luentoa siitä, mihin sekajätteen joukkoon eksyneet muovijätteet oikeasti kuuluisivat.

Vaikka lapset suhtautuvat isän paasaamiseen aluksi skeptisesti, riittää muutaman roskapussin ruumiinavaus. Nykyisin 12- ja 13-vuotiaita lapsia ei tarvitse vahtia – jätteet löytävät omat astiansa.

Turun Varissuolla kerrostalossa asuva Beqirin nelihenkinen perhe suhtautuu kierrättämiseen intohimoisesti. Muovia on lajiteltu jo neljän vuoden ajan. Tämän vuoden alussa muovijätteen kierrätys helpottui, kun sen saa kiikuttaa oman kotipihan keräysastiaan.

Sadri Beqiri
Teuta Beqiri

– Olen ilolla seurannut, että todella moni naapureistakin lajittelee. Aikuisia on kuitenkin vaikeampi saada muuttamaan tapojaan. Lapsilta tämä asennemuutos käy helpommin, isä Sadri Beqiri toteaa.

Turun seudulla taidetaan lajittelu

Turun seudulla ollaan ottamassa etunojaa muovinkeräyksessä. Ensi vuoden kesäkuun alussa yli 20 asunnon taloyhtiöt velvoitetaan järjestämään pihaan erikseen muoville tarkoitetut jäteastiat. Monessa lähiössä on otettu varaslähtö lajitteluun jo tämän vuoden alussa.

Lounais-Suomen Jätehuollon ympäristökouluttaja Miia Jylhä kehaisee, että Turun seudulla ollaan kierrätyksen saralla edelläkävijöitä. Vaikka vastuu muovipakkausten kierrättämisestä kuuluu lain mukaan yrityksille, jotka pakkaavat tuotteitaan Suomessa tai tuovat maahan muoviin pakattuja tuotteita, halutaan Turun seudulla kantaa oma korsi kekoon.

– Seudun asukkaat osaavat lajitella ja tekevät sen mielellään. Erittäin monet ovat kyselleet malttamattomina milloin muovia pääsee lajittelemaan, kertoo ympäristökouluttaja Jylhä.

Tuhansien roskapussien sisällöt luetteloidaan 

Lounaissuomalaisten kierrätystaitoja ei kehuta pelkällä mutu-tuntumalla. Viimeisen kahden vuoden aikana on revitty tutkimusmielessä auki sekajätepusseja 10 000 kilon edestä. Tutkimusjaksoina Turun Topinojan ja Salon Korvanmäen jätekeskuksissa on lajiteltu ja luetteloitu käsin tuhansien roskapussien sisällöt.

YLE

– Tällä seudulla eksyy polttokelpoisen jätteen sekaan vähemmän lasia, metallia ja kartonkia kuin valtakunnallisesti keskimäärin.

Kaikilla saroilla eivät pääse Turun seudun asukkaatkaan paukuttelemaan henkseleitään. Kirimistä on vielä biojätteen lajittelussa, jonka kerääminen tuli pakolliseksi alueen suurimmille taloyhtiöille vasta viime vuoden alussa.

– Me aloitettiin kerääminen vähän takamatkalta ja se näkyy. Ollaan vasta saavuttamassa muuta maata, mutta pian me mennään ohi tässäkin, vakuuttaa Miia Jylhä.

Roska-auto kaartaa pihaan yhä harvemmin

Turun seudun asukkaiden lajitteluinnokkuutta selviteään kahden vuoden välein. Tulokset ovat olleet rohkaisevia, jopa 80–90 prosenttia Taloustutkimuksen selvitykseen osallistuneista kertoo lajittelevansa jätteitä.

Sekajätettä
Mari Kahila / Yle

Kyselytutkimuksessa udellaan myös mitkä seikat lisäävät ja mitkä heikentävät lajitteluhalukkuutta. Suurimmaksi porkkanaksi asukkaat listaavat vuosi toisensa jälkeen rahan. Jätehoitomaksuihin halutaan alennuksia.

Huutoon vastataan nyt uunituoreissa jätehuoltomääräyksissä. Turun seudulla saa kesäkuusta alkaen pidentää kodin jäteastian tyhjennysvälin 12 viikkoon. Aiemmin roska-auto kaartoi pihaan vähintään kahdeksan viikon välein.

– Toki pitkä tyhjennysväli edellyttää, että lajittelee pakkausjätteet ja biojätteet pois polttokelpoisen sekajätteen joukosta. Mutta selvää säästöä syntyy, jos pystyy tyhjennysväliä pidentämään, kannustaa ympäristökouluttaja Miia Jylhä.

Nuoret kuuntelevat rahaa

Kosovon matkoilla Sadri Beqiri kärsii – entisen kotimaan kierrätys on aivan lapsen kengissä. Kaikki jätteet viedään lajittelematta kaduilla oleviin astioihin.

25 vuotta Suomessa asuneelle Sadrille kierrättäminen on niin verissä, että omatunto ei anna periksi olla lajittelematta matkoillakaan. Niinpä hän pudottaa muoviroskia vain roskikseen, jossa näyttää olevan jo ennestään muovijätettä. Samalla hän toivoo niiden päätyvän jonkun innokkaan kierrättäjän käsiin. Lajittelusta hän puhuu sukulaistensa kanssa aina, kun joku vain jaksaa kuunnella.

– Kaiken Suomesta oppimani tiedon kierrätyksestä vien entiseen kotimaahani. Aiheesta puhuminen on toki siellä välillä vaikeaa, kun tavat ovat niin erilaiset, Beqiri toteaa.

Lajittelun ilosanomaa Sadri Beqiri jakaa myös työssään LVI-alan opettajana. Hänen mukaansa suurin osa nuorista kuuntelee ja ottaa paasauksesta opikseen.

– Usein muistutan, että lajittelemalla voi säästää. Nuoret saa kuuntelemaan varmimmin puhumalla rahasta.

_Juttua muokattu 9.5. klo 14.05. Korjattu päivämäärä, johon mennessä Turun seudulla yli 20 asunnon taloyhtiöiden tulee järjestää pihoihin erilliset muovinkeräysastiat. _