Yle Etelä-Koreassa: Presidentinvaalien aattona Pohjois-Korean naapurissa ei pelätä sotaa

Tiistain vaalien ennakkosuosikki Moon Jae-in tarjoaisi Pohjois-Korealle yhteistyötä ja neuvotteluita.

Ulkomaat
pommisuojan kyltti
Chogangin kylässä on pommisuoja, mutta kyläläiset eivät usko, että sitä tarvitaan.Mika Mäkeläinen / Yle

SOUL Maailman tarkimmin vartioidun rajan pinnassa asuva maanviljelijä Shin Hyo-suel ei pääse pakoon Pohjois-Koreaa. Ämyreistä pauhaava pohjoiskorealainen propaganda tunkee ikkunoista sisään yöllä ja tahdittaa peltotöitä päivällä.

Sotaa käydään nykyisin vain kovaäänisillä. Etelä-Korea on sijoittanut kaiuttimensa liikkuville alustoille, joiden paikkoja vaihdellaan.

– Pohjois- Korean propagandassa syytetään Amerikkaa ja väitetään Yhdysvaltoja imperialistiseksi, mutta meidän puolelta lähetetään vain musiikkia, Ylen haastattelema Shin kertoo.

– Muualta tulevien eteläkorealaisten mielestä se on pelottavaa, mutta minulle se on vain jokapäiväistä elämää, 85-vuotias Shin sanoo.

Maanviljelijä Shin Hyo-suel joutuu joka päivä kuuntelemaan Pohjois-Korean kaiuttimista kuuluvia propagandalähetyksiä.
Maanviljelijä Shin Hyo-suel joutuu joka päivä kuuntelemaan Pohjois-Korean kaiuttimista kuuluvia propagandalähetyksiä.Mika Mäkeläinen / Yle

Shin asuu Chogangin kylässä aivan maiden välisen rajan tuntumassa. Imjin-rajajoen molemmat rannat on reunustettu moninkertaisilla piikkilankaesteillä, ja vartiotorneista tiiraillaan vastapuolen aikeita. Järeitäkin aseita täällä on, mutta niitä säilytetään katseilta piilossa.

Pommisuojan ovi lukossa

Juuri nyt Chogangin raitilla on hiljaista. Välillä ohi puksuttelee traktoreita, sillä viime päivät ovat olleet vuoden kiireisimpiä – nyt kylvetään riisiä. Shinillä on 3 500 neliömetriä veden peittämää peltoa, josta riisin taimet puskevat pinnalle.

Shin asuu perheineen siistissä omakotitalossa kukkulan rinteellä. Alhaalla kyläkeskuksessa sijaitsee 30 perheen yhteinen pommisuoja, mutta sen ovi on lukossa, koska kukaan ei usko, että pakopaikkaa oikeasti tarvittaisiin.

– Minä en pelkää Pohjois-Koreaa. Jos Pohjois-Korea hyökkää, me reagoimme, eikä Yhdysvallat jää toimettomaksi, Shin sanoo.

Shin syntyi alueella, joka jäi Korean sodan jälkeen maiden väliin, niin sanotulle demilitarisoidulle vyöhykkeelle. Sinne ei ole nykyisin asiaa kenelläkään.

riisin istutusta traktorilla
Chogangin kylässä istutetaan parhaillaan riisiä.Mika Mäkeläinen / Yle

Korean sota katkaisi yhteydet

Vuosina 1950–53 käyty sota katkaisi kaikki suhteet etelän ja pohjoisen välillä. Eteläkorealaiset eivät saa normaalisti matkustaa Pohjois-Koreaan. Pohjoiskorealaiset puolestaan eivät yleensä saa matkustaa tai edes soittaa mihinkään maahan.

Shin on sitä sukupolvea, jonka mielipiteet Pohjois-Koreasta ovat vakiintuneet ja suoraviivaiset. Hän on nähnyt Korean sodan, eikä usko neuvotteluihin. Shin haluaa maahan konservatiivisen presidentin, joka pysyy tiukkana Pohjois-Korean uhkausten edessä.

Maanviljelijä Shin ei kuitenkaan enää edusta Etelä-Korean äänestäjien enemmistöä. Suhtautuminen Pohjois-Koreaan on muuttumassa, koska takavuosien tiukka linja ei ole tuottanut tulosta – Pohjois-Korean ydinaseiden ja ohjusten kehittely on pakotteista huolimatta jatkunut.

”Lapsille yhtenäinen Korea”

Pohjois-Korean rajan tuntumaan näköalapaikoille on rakennettu erityisiä observatorioita, joista eteläkorealaiset pääsevät kiikaroimaan turvallisesti rajantakaista elämää – kuin jotain vierasta sivilisaatiota.

Odusanin observatoriossa Imjin- ja Han-jokien yhtymäkohdassa pohjoisen utuista maaseutua kiikaroi opettaja Kwon Min-heui, joka miehensä kanssa halusi näyttää vilauksen Pohjois-Koreasta 3- ja 5-vuotiaille tyttärilleen.

– Olimme yhtä kansaa. Jonain päivänä haluan näyttää heille yhtenäisen Korean, Kwon sanoo.

Kwonin mielestä se voidaan saavuttaa vain neuvotteluin. Hän ei halua kertoa suosikkiaan presidentiksi tiistain vaaleissa, mutta tekee selväksi sen, ettei pidä oikeiston nykyisestä tiukasta linjasta.

Pohjois-Korean maaseutua
Odusanin observatoriosta eteläkorealaiset voivat kiikaroida Pohjois-Korean maaseutua, jossa he eivät koskaan pääse käymään.Mika Mäkeläinen / Yle

Thaad-ohjukset kiistojen aiheena

Konservatiivisen oikeiston maine on muutenkin kolhiutunut. Etelä-Korealla on ollut konservatiivinen presidentti viimeiset yhdeksän vuotta. Tuorein oli maan ensimmäinen naispresidentti Park Geun-hye, joka erotettiin virasta kaksi kuukautta sitten korruption takia.

Park harjoitti läheistä yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa ja hyväksyi yhdysvaltalaisen Thaad-ohjuspuolustusjärjestelmän sijoittamisen maahan. Thaad pystytettiin paljon ennakoitua nopeammin ja saatiin osittain toimintakuntoon jo ennen vaaleja. Lähes kaikki ehdokkaat vaativat, että tuleva presidentti voi harkita päätöstä uudestaan.

Etelä-Korea on maksanut ohjuspuolustusjärjestelmästä kovan poliittisen ja taloudellisen hinnan. Järjestelmää kiivaasti vastustavassa Kiinassa valtion toimet ja valtion lietsomat kuluttajaboikotit ovat tuottaneet miljardien eurojen tappiot eteläkorealaisille yrityksille. Myös matkailu Kiinasta Etelä-Koreaan on romahtanut.

Etelä-Korea on linnoittanut perusteellisesti rajajoen rantatörmän.
Etelä-Korea on linnoittanut perusteellisesti rajajoen rantatörmän.Yle

Suosikkiehdokas Moon lupaa neuvotella

Muutostoiveet ovat kanavoituneet ennen kaikkea Etelä-Korean demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaan Moon Jae-inin kannatukseksi. Moon on entinen ihmisoikeusjuristi, vuosikymmen sitten vallassa olleen ex-presidentti Roh Moo-hyunin avustaja ja kansanedustaja – ja nyt vaalien ylivoimainen ennakkosuosikki.

Kun Moon saapuu vaalitilaisuuteensa maan pääkaupungissa Soulissa, kadunkulmaan pakkautunut satojen ihmisten väkijoukko kailottaa hänen nimeään.

– Kuka on kyselyissä ykkönen puolustamaan Korean turvallisuutta, Moon Jae-in kysyy yleisöltään.

– Moon Jae-in! Moon Jae-in, huutaa kannattajien kuoro.

Moon on sanonut pyrkivänsä parantamaan suhteita Pohjois-Koreaan neuvottelemalla ja on valmis tapaamaan maan johtajan Kim Jong-unin.

Moon Jae-in on luvannut paljon uusia työpaikkoja, mutta maan talouspolitiikan uskotaan jatkuvan ennallaan.
Moon Jae-in on luvannut paljon uusia työpaikkoja, mutta maan talouspolitiikan uskotaan jatkuvan ennallaan.Mika Mäkeläinen / Yle

Tavoitteena töitä nuorille

Moon on myös luvannut, että hän saa Kaesongin teollisuusalueen taas toimintaan. Pohjois-Korean puolella rajaa sijaitseva ja eteläkorealaisella pääomalla toimiva teollisuusalue on ollut suljettuna reilun vuoden.

Alueella toimivat toista sataa eteläkorealaista yritystä työllistivät yli 50 000 pohjoiskorealaista, mutta yhteistyö katkesi maiden suhteiden kiristyessä.

Vielä tärkeämpää Moonin kannattajille on kuitenkin eteläkorealaisten työllistyminen. Moon on luvannut puoli miljoonaa uutta työpaikkaa vuodessa. Reilun 11 prosentin nuorisotyöttömyyttä pidetään ongelmana, kun Etelä-Korean työvoimasta kaikkiaan vain 4,2 prosenttia on työttömänä.

– Nuorten pitäisi välittää politiikasta, koska tarvitsemme työpaikkoja, sanoo Lee Eun-ji. 26-vuotias nainen innostui Moonin vaaliohjelmasta ja lähti vapaaehtoiseksi kampanjatyöntekijäksi. Ainakin tässä vaalitilaisuudessa on paikalla paljon nuoria äänestäjiä.

Lee Eun-ji (oikealla) halusi Moonin kampanjaan vapaaehtoiseksi, jotta innostaisi nuoria äänestämään.
Lee Eun-ji (oikealla) halusi Moonin kampanjaan vapaaehtoiseksi, jotta innostaisi nuoria äänestämään.Mika Mäkeläinen / Yle

Moonin valinnan ei kuitenkaan uskota johtavan suurin talouspoliittisiin muutoksiin. Etelä-Korean osakemarkkinoilla luotetaan jatkuvuuteen, ja tärkein osakeindeksi on historiansa huippulukemissa.

Vaalivoittaja selviää tiistai-iltana

Viime viikolla tehdyssä tuoreimmassa kyselyssä Moonin kannatus arvioitiin yli 40 prosentiksi. Konservatiivisen vapauspuolueen ehdokas Hong Joon-pyo sekä keskustalainen Ahn Cheol-soo keräsivät molemmat vajaat 19 prosenttia.

Vaalilipuissa on tiistaina 15 ehdokasta, joista kaksi on tosin jo luopunut kisasta. Voitto menee sille, joka saa eniten ääniä. Toista kierrosta ei järjestetä, eikä ehdokkaan tarvitse saada yli puolta annetuista äänistä.

Vaalien tärkeydestä kertoo se, että ennakkoäänestys oli vilkkaampaa kuin kertaakaan aiemmin. Etukäteen arvioidaan, että jopa neljä viidestä äänoikeutetusta käy äänestämässä. Äänestys päättyy tiistaina kello 14 Suomen aikaa ja tuloksen uskotaan varmistuvan alkuillasta.