Alaskan osto oli hyvä diili Yhdysvalloille – Riitakumppanitkin voivat tavata arktisen yhteistyön nimissä

Suomelle Arktisen neuvoston puheenjohtajuus avaa ovia jäänmurtajatietämyksen myymiseen, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen. Arktisen neuvoston ministerikokous alkoi tänään keskiviikkona Alaskassa.

Arktinen neuvosto
Jäänmurtaja jäiden keskellä.
Kansainvälinen tutkimusalus Polarstern arktisella alueella lähellä Pohjoisnapaa. Alfred Wegener / Institute of Polar and Marine Research / EPA

WASHINGTON Arktinen yhteistyö on kahdeksan valtion ja alkuperäiskansojen asioiden hoitamista ilman päivänkohtaista politikointia, näin on sovittu. Asiat hoidetaan asioina, pohjoista paikallisväestöä kuullaan ja pohjoisten merialueiden kestävä kehitys on etusijalla.

Puheenjohtajamaan tehtävä on pitää työt käynnissä ja asialista järjestyksessä.

Mutta tietysti painotuksiin vaikuttavat kulloistenkin valtiojohtajien arvot, vaikka tutkijat keskenään olisivat arktisen alueen käytännön kysymyksistä samanmielisiä.

– Yhdysvaltain kaksivuotinen puheenjohtajuuskausi sujui hienosti. Puheenjohtaja David Bolton onnistui konsensuksen rakentajana, arvioi Arktisen keskuksen johtaja, tutkimusprofessori Timo Koivurova Rovaniemeltä.

Obama ponnisteli ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Koivurova nostaa esiin kaksi kohtaa: Yhdysvallat teki töitä ilmastonmuutoksen alueellisen torjumisen puolesta ja vei eteenpäin hanketta mustan hiilen eli heikosta palamisesta syntyvän noen ja metaanipäästöjen vähentämiseksi.

Lisäksi Yhdysvallat johti yhdessä Venäjän kanssa neuvotteluja, joilla saadaan aikaan oikeudellisesti sitovia sopimuksia tieteellisestä yhteistyöstä. Järjestyksessä jo kolmas sopimus allekirjoitetaan Alaskan Fairbanksissa.

Barack Obaman kasvokuva
Obama kävi presidenttikaudellaan Alaskassa.Erik S. Lesser / EPA

Työssä näkyi presidentti Barack Obaman sitoutuminen Pariisin ilmastosopimukseen. Hän järjesti Anchoragessa erillisen ilmastonmuutoksen torjumista käsitelleen kokouksen syksyllä 2015. Obama oli ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka on edes käynyt Alaskassa sen vuonna 1959 osavaltioksi muuttuneen aseman aikana.

Tammikuussa Yhdysvalloissa alkoi uusi aika, kun liikemies Donald Trump valittiin presidentiksi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump
Yhdysvaltain presidentti Donald TrumpJim Lo Scalzo / EPA

Hän suhtautuu nuivasti kansainvälisiin sopimuksiin, monenkeskiseen yhteistyöhön ja epäilee ihmisen osuutta ilmastonmuutokseen.

Trump aikoo avata Alaskan merialueet poraukselle

Trump haluaa avata Alaskan merialueet öljyn- ja kaasunporaukselle ja on valmis leikkaamaan Yhdysvaltain ympäristöviraston EPA:n budjettia.

Vaikka Ranska ei olekaan arktisen alueen maa, on sen vastavalitun presidentin Emmanuelle Macronin yksi tärkeimmistä tehtävistä pitää Trumpin Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksen jäsenenä. Eroamisen vaikutukset olisivat valtava isku myös arktiselle alueelle.

Venäjä ei ole järin aktiivinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa, mutta ei se ongelmien merkitystä kiistäkään.

Vanhempi tutkija Harri Mikkola Ulkopoliittisesta instituutista muistuttaa, että Arktinen neuvosto on etenkin Venäjälle, sen niin halutessa, hyvä kanava pitää keskusteluyhteyttä Yhdysvaltoihin ja laajemmalti. Ulkoministerit Rex Tillerson ja Sergei Lavrov saavat puolueettoman syyn tavata toisiaan, tällä kertaa jo Washingtonissa keskiviikkona ennen kokouksen alkua.

Pakotteet vaikeuttavat idän ja lännen taloudellista yhteistyötä

Käytännön yhteistyötä maiden välille on saatu aikaan pohjoisen Jäämeren rajavartio- ja pelastustoiminnassa, öljyntorjunnassa, yhteisissä tutkimushankkeissa ja neuvotteluissa kalastusalueiden hallinnasta.

Taloudellinen yhteistyö on jumissa Venäjälle asetettujen pakotteiden takia. Venäjä ei omin voimin saa liikkeelle arktisen alueen energiavaroja. Öljyn nykyisillä hinnoilla se ei ole tosin kannattavaa kenellekään.

Jäänmurtaja Otso.
Miikka Ylikoski / Arctia Oy

Arktinen alue on Venäjälle ennen kaikkea sotilaallisesti merkittävä, mutta tätähän ei Arktisessa neuvostossa käsitellä.

Yhdysvallat on vasta viime aikoina käytännössä tajunnut, kuinka valtava kapasiteetti ja etulyöntiasema Venäjällä on päästä Jäämerelle. Venäjän n. 40 jäänmurtajaa verrattuna Yhdysvaltain kahteen vanhaan alukseen ovat eri maailmoista.

Suomi on vahvasti mukana yrityksessä myydä jäänmurtajatietämystä ja suunnittelua Yhdysvalloille. Arktinen neuvosto on tähän hyvä väylä.

Yhdysvalloista tuli arktinen valtio vasta vuonna 1867, kun se osti Alaskan Venäjältä. Nykyisen presidentin Donand Trumpin ilmaisua käyttäen: Alaskan osto oli hyvä diili.

Lue juttu Suomen jäänmurtajatietämyksestä. Suomi aikoo myös nostaa koulutuksen arktiseksi aiheeksi puheenjohtajuuskaudellaan.