Konserttitalon monitoimimiehen dramaattinen muisto: "Yhdeksän lippua oli puolitangossa"

Kuhmoon valmistui 1993 eräänlaisen kulttuurishokin aiheuttanut Kuhmo-talo, jonka käyttöpäällikkönä alusta lähtien oli Veikko Kilpeläinen. Hänelle talo oli enemmän kuin työpaikka.

musiikki
Kuhmo-talo
Kuhmo-talo valmistui heinäkuussa 1993.Arto Loukasmäki / Yle

KuhmoVeikko Kilpeläinen on ollut töissä melkein koko työikänsä Kuhmon kulttuurin kehdossa, Kuhmo-talossa.

Rakennusvaiheessa Kilpeläinen oli sähköasentajana ja talon valmistumisen jälkeen hänet palkattiin käyttöpäälliköksi, josta kolme vuotta sitten mies siirtyi eläkkeelle. Tehtävänä oli tietää kaikki mahdolliset asiat talosta ja talon ulkopuolelta.

– Kamarimusiikkifestivaalin aikana tiedossa piti olla huoltoasemat, kaupat ja jopa marjasadon määrä, eli onko marjoja tapahtuman aikana, kertoo Kilpeläinen.

Veikko Kilpeläinen
Veikko Kilpeläisellä on monia kokemuksia Kuhmo-talon historiasta.Arto Loukasmäki / Yle

Kuhmo-talon ovesta on kävellyt sisään runsaan 20 vuoden aikana kaksi miljoonaa tossuparia, joten yleisön palvelijana Kilpeläiselle on tullut moni ihminen tutuksi. Talosta muodostui hänelle elämäntyö, jossa kelloa ei katsottu eikä aikatauluja tehty.

– Joskus tein kuukausikaupalla töitä ilman vapaapäiviä, mutta se ei haitannut. Tämä on elämäntyöni sekä harrastus – ja hyvä sellainen. Olen oppinut tuntemaan myös valtaosan viihdetaiteilijoista. Heidän joukossa on hienoja kavereita, joiden kanssa on mukava tehdä yhteistyötä, sanoo Kilpeläinen.

Muisto joka säilyy aina

Viihdetaiteilijoista Kari Tapio on jäänyt Kilpeläisen mieleen erityisellä tavalla. Hän oli tulossa joulukuussa 2010 konsertoimaan Kuhmo-taloon viidettä kertaa. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, sillä viikkoa ennen konserttia taiteilija siirtyi yläkerran orkesteriin.

Kilpeläisen äänen värinästä kuulee, että tilanne oli dramaattinen.

– Konserttipäivänä vedin Kuhmo-talossa liput salkoon, yhdeksän lippua oli puolitangossa. Se on muisto, josta en koskaan pääse irti, eikä tarvitsekaan päästä. Hän oli hieno taiteilija.

Kari Tapio jäi Kilpeläisen muistoihin myös toisella tavalla. Vaikka viihdetaiteilija oli esiintynyt vuosikymmeniä, niin silti Kari Tapio oli kova jännittäjä.

– Hän sanoi aina, että voi Veikko, taas jännittää mennä lavalle, pidähän peukkuja. Ensimmäisen kappaleen laulettuaan jännitys jäi siihen, kertoo Kilpeläinen.

Tämä on minun elämän työ sekä harrastus ja hyvä sellainen.

Veikko Kilpeläinen

Kuhmo-talon käytävillä on liikkunut monenlaisia esiintyjiä ja persoonallisuuksia. Yhtenä suurena persoonana Kilpeläinen pitää kamarimusiikkifestivaalin perustajaa sellotaiteilija Seppo Kimasta. Sillä jos kamarimusiikkitapahtumaa ei olisi perustettu, ei olisi myöskään Kuhmo-taloa.

– Kuhmo-talon johtaja on joskus sanonut, että Kimasen jälki tulee pysymään Kuhmossa aina. Kuhmo-talon pitää pysyä pystyssä seuraavaan jääkauteen saakka ja sinne on pitkä matka.

Kaupunkilaisten olohuone

Kilpeläisen mielestä omalla kulttuuritalolla on myös kaupunkilaisille suuri merkitys. Se on kaupunkilaisille eräänlainen olohuone, jota he esittelevät mielellään vierailleen. Talossa ei soraääniä sen rakentamisesta ja olemassaolosta kuule.

– Olihan se aikamoinen kulttuurishokki, että tällainen talo tuli tänne niin sanottuun korpeen, hymyilee Kilpeläinen.

Arkkitehti Matti Heikkisen suunnitteleman Kuhmo-talon avajaisia vietettiin heinäkuussa 1993. Yleisöä oli paikalla tuhansia ja samalla alkoi myös kesän kamarimusiikkifestivaali. Kaikesta huomasi, että jotakin isoa oli Kuhmoon tehty, ja sitä oli rakennettu innolla. Jos Kuhmo-taloa ei olisi, niin kaupunki olisi erilainen, uskoo Kilpeläinen.

– Sitä on vaikea kuvitella. En pysty käsittämään, missä pitäisimme näitä tilaisuuksia. Kuhmo olisi ehkä näivettynyt. Tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat muuttaneet eläkepäivinä tänne juuri Kuhmo-talon ja kulttuurin takia.

Kuorolaiset tauolla Kuhmo-talossa
Mieskuorolaiset odottivat omaa vuoroa Kuhmo-talon eteisaulassa.Arto Loukasmäki / Yle

Kaupungissa eletään parhaillaan jännittäviä aikoja, sillä Kuhmo-taloon haetaan uutta isäntää tai emäntää. Uuden toimitusjohtajan valintaa tehdään parhaillaan, mutta takarajaa valinnalle ei ole asetettu. Nykyinen toimitusjohtaja Matti-Jussi Pollari jää eläkkeelle vasta sitten, kun uusi jatkaja on selvillä.

Hiki synnytti Kuhmon ihmeen

Jos eletään Kuhmo-talossa jännittäviä hetkiä nyt, niin jännitystä ja jopa pelkoa oli avajaisten jälkeen siitä, millaisessa vaatetuksessa taiteilijat tulevat uuteen moderniin taloon ja uudelle lavalle. Kontion koululla hikoiltiin t-paidoissa, jotka Kamarimusiikki-festivaali oli heille jakanut. Pelko oli kuitenkin turhaa.

– Pianotaiteilija Grigori Sokolov oli ainoa, joka tuli hännystakissa soittamaan ja kaikki muut olivat t-paidoissa. Näin säilyi alkuperäinen idea siitä, että tapahtumassa ollaan väljästi pukeutuneita. Täällä silmäätekevätkin saavat käydä rauhassa, kukaan ei ole haastatteluja pyytämässä ja kimppuun käymässä, sanoo Kilpeläinen.

En pysty käsittämään missä pitäisimme näitä tilaisuuksia.

Veikko Kilpeläinen

Kuhmon henki ja ihme syntyi Kontion koululla, jossa ei ollut ilmastointia. 500 ihmistä hikoili, istui ja kuunteli kamarimusiikkia. Tämä loi omaleimaisen tunnelman, joka helposti katoaa uusissa ilmastoiduissa tiloissa. Pari vuotta sitten oli kuuma kesä ja Kuhmo-talon ilmastointi ei käynyt täydellä teholla ja ihmiset valittivat.

– Sanoin, että Kontion koululla ei ollut minkäänlaista ilmastointia, eikä siellä kukaan valittanut. Koululla istuttiin muovituoleissa ja se on se jokin, mikä siellä on, naureskelee Kilpeläinen.

Sadan vuoden soitto on iso haaste

Veikko Kilpeläiselle kuorolaulu on ollut rakas harrastus jo vuosikausia. Ote eläkeläisen elämään säilyy kulttuurin kautta. Kuhmon, Sotkamon ja Kajaanin mieskuorojen muodostama Kainuun mieskuoro on tehnyt isoja projekteja jo 20 vuotta. Nämä lähtivät liikkeelle, kun Tomi Väisänen oli sotilassoittokunnan kapellimestarina Kajaanissa. Mieskuorot yhdistettiin ja sotilassoittokunta oli säestämässä.

Nyt on uusi haaste, joka tuli kuin tilauksesta Suomen täyttäessä 100 vuotta. Ajatus uudesta projektista sai alkunsa, kun Sotkamon herättäjäjuhlien aikaan Kainuun Liiton Eeva Mäntymäki kysyi mitä he voisivat tehdä Suomi 100 -juhlavuoden (siirryt toiseen palveluun) merkeissä.

– Silloin minulla syttyi lamppu ja päätimme, että pidämme tästä kiinni. Potkaisimme pallon liikkeelle ja nyt se vyöryy eteenpäin, kertoo Kilpeläinen.

Harjoitukset Kuhmo-talossa
Sadan vuoden soittoa harjoiteltiin ensimmäisen kerran lauantaina.Arto Loukasmäki / Yle

Näin syntyi projekti nimeltä "Sadan vuoden soitto". Nimi tulee siitä, että esityksessä on musiikkia sadan vuoden ajalta aina näihin päiviin saakka, mukana on muun muassa Kassu Halosen ja Jukka Kuoppamäen sävellyksiä. Projekti sisältää myös tilausteoksen, jonka on tehnyt Lauri Sallinen. Kilpeläinen tuntee Sallisen jo pikkupojasta lähtien.

– Lauri aloitti musiikkiopistossa ja on käynyt pitkän tien muusikoksi. Hän on esiintynyt myös kamarimusiikkitapahtumassa ja häneltä saimme tilausteoksen.

Hämmentävä ja innostava tilausteos

Lauri Sallisen tilausteos mukailee Suomi 100 -juhlavuotta ja on nimeltään "Satain vuotten laulut". Teos aiheutti aluksi hämmennystä, mutta tarkempi tutkiskelu muutti mielen.

– Ensin kauhisteltiin, kun saimme nuotit käteen, mutta kun kävimme sitä läpi, niin porukka alkoi innostua, sanoo Veikko Kilpeläinen.

Veikko Kilpeläinen nauraa
Apuraha saaminen projektiin sai hymyn Kilpeläisen huulille.Arto Loukasmäki / Yle

Kolmen kainuulaisen mieskuoron lisäksi mukaan tuli myös Nurmeksen mieskuoro, sekä kaikilta paikkakunnilta lapsikuorot. Kuhmo-talolla harjoiteltiin teosta ensimmäisen kerran viime lauantaina, kun mukana olivat kaikki kuorot sekä orkesteri.

– Konsertteja on kaikkiaan viisi, joista ensimmäinen pidetään maakuntajuhlassa Kuhmossa 13. elokuuta. Sen jälkeen menemme Sotkamoon, Kajaaniin, Nurmekseen ja Suomussalmelle.

Haastavaan projektiin on saatu myös merkittävä 20 000 euron apuraha Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahastosta. Apuraha on kärkihanke ja tulee tarpeeseen.

– Tämä antaa pontta ja kun liikutellaan ihmisiä, niin kulujakin on. Kohta marssivat kuorot sisälle ja tarjoamme heille kahvit. Tämä on Kuhmo-talon tapa, sillä taival on aina pitkä, kun Kuhmoon tullaan, naurahtaa projektia vetävä Veikko Kilpeläinen.