Katso tästä oman postinumeroalueesi asuntohintojen ennuste 2018: Hinnat laskevat eniten Kotkan Karhuvuoressa

Asuntojen hinta näyttäisi nousevan viiden suurimman kaupungin keskustoissa, mutta muualla hinnat saattavat kääntyä jopa laskuun, selviää teknologiayritys Reaktorin ennusteesta.

Asuntojen hinnat
Uusia kerrostaloja Joensuun keskustassa.
Ismo Pekkarinen / AOP

Klikkaamalla karttaa näet asunto-osakkeiden keskihinnan vuonna 2018 ja keskihinnan muutoksen eli trendin vuodelle 2018.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Etäisyys keskustasta nyt tärkeämpi kuin asuinalueen nimi

Sijainnilla näyttää olevan entistä suurempi merkitys asuntojen hintaan. Reaktorin keskiviikkona julkaiseman ennusteen mukaan asunto-osakkeiden keskihinnat nousevat eniten Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Jyväskylän kaupunkiseutujen ytimissä.

– Esimerkiksi Helsingissä vaikuttaa siltä, että sijainti eli etäisyys keskustasta on muuttunut suuremmaksi tekijäksi kuin mitä se aikaisemmin on ollut. Aikaisemmin on ollut alueellisia eroja kuten, että Punavuori on ollut edullisempaa aluetta kuin Ullanlinna, sanoo Reaktorin johtava konsultti Jaakko Särelä.

Suurimpien kaupunkien keskustojen ympäristössä ja pienempien kaupunkien keskustoissa hintojen nousu on Särelän mukaan sen sijaan hidastunut.

– Meidän malli ennustaa, että jos talouskehitys jatkuu yhtä huonona kuin mitä se on ollut, asuntojen hinta pysähtyy kaikkialla ja todennäköisesti kääntyy laskuun.

Reaktorin ennusteen mukaan vuonna 2018 asuntojen hinnat nousevat Suomessa eniten Turun Kupittaalla sekä Vesilinnassa. Myös Turun keskus kiipeää sijalle viisi. Kolmanneksi ja neljänneksi eniten hintojen ennustetaan nousevan Oulun Välivainiolla ja Karjasillalla.

Kovimmat putoajat löytyvät Kotkasta ja Joensuusta. Eniten hinnat laskevat ennusteen mukaan Kotkan Karhuvuoressa ja Joensuun Rantakylä-Latolan alueella. Sijalla kolme on Kotkan Sunila.

Nousukausi voisi sotkea ennusteen

Reaktorin ennuste asuntojen hintakehityksestä perustuu Tilastokeskuksen dataan vuosilta 2010–2016. Ennuste julkaistiin ensimmäisen kerran keväällä 2015.

– Ennusteiden yleiset trendit ovat pitäneet melko hyvin paikkansa, mutta yksittäisissä postinumeroissa saattaa olla suuriakin heittoja, Reaktorin Jaakko Särelä sanoo.

Mutta kehittyneenkin data-analytiikan avulla laadittu ennuste on aina ennustamista. Ennuste ei esimerkiksi pysty ennakoimaan, mikäli yleisessä taloudessa tapahtuu jotakin yllättävää.

– Jos vahva nousukausi alkaa, niin on todennäköistä, että mallin ennusteet eivät pidä paikkaansa. Toivotaan siis, että ollaan väärässä, Särelä huomauttaa.

Reaktor muistuttaa, että ennuste ei ole sijoitusneuvontaa, vaan pääpaino on alueellisten erojen tarkastelulla. Se kertoo menneisyyden hintojen ja niiden kehittymisen alueellisista eroista.

Ennusteessa ei huomioida kulloisenkin postinumeron rakennuskannan ikää. Mikäli vanhan rakennuskannan joukkoon rakennetaan uutta, saattaa tämä aiheuttaa suuriakin hyppäyksiä yksittäisen postinumeron hinnoissa.

– Sitä voi epäillä esimerkiksi Turun Kupittaalla. Siellä oli vuosina 2010-13 vain lievää nousua, mutta yhtäkkiä hinnat ovat sitten nousseet reilummin. Siellä on juuri rakennettu aika paljon, Särelä toteaa.

Mutta kaikkialla Suomessa uudisrakentaminen ei nosta alueen arvoa. Uusien rakennusten joukossa olevien vanhojen rakennusten asuntojen arvo ei myöskään saa suoraa vetoapua uusista taloista.

Reaktorin ennuste käsittää ainoastaan osakehuoneistot. Hyvin omakotitalovaltaisilla alueille se aiheuttaa vääristymää ennusteeseen. Toisaalta ennustemalli pystyy antamaan kohtuullisen luotettavan kuvan rakennuskannan arvosta myös sellaisilta alueilta, joissa on tehty vähän tai ei ollenkaan asuntokauppoja.